Valkoinen talvimaisema on vaihtunut vesisateeseen ja pimeyteen. Koskaan aikaisemmin meillä ei ole ollut joulukuusta näin aikaisin, mutta toisaalta, koskaan ennen se ei myöskään ole tuottanut näin paljon iloa. On nimittäin suuri onni, että koti henkii joulua siinä vaiheessa, kun maisemat muistuttavat marraskuun sateista.

Tämän suhjuisen päivän ilo on löytynyt kynttilöistä, joulun tuoksusta ja joululauluista. Jälkimmäisten kohdalla tein kuitenkin sen havainnon, että lumi ja valkoinen maisema kuuluvat melko olennaisesti joululaulujen lyriikkaan.

Viikon joulujuhlailta numero 2 starttaa kohta, joten jouluista tunnelmaa on luvassa lisää. Loppuvuoden väsymys tosin alkaa painaa jo harteita, ja tässä kohtaa päivää viimeistään kaipaa jo vällyjen väliin.

Tunnelmallista iltaa! ♡

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Ihanaa ja jouluista maanantaita!

Tämän viikon ohjelmassa on niin paljon joulua, että olo ei oikeastaan voi olla kuin jouluinen. Piparkakkujen lisäksi täällä on valmistunut joululimput ja perinteiset laatikotkin ovat sekoittamista vaille valmiina. Joka päivälle on jotakin jouluruokaan liittyvää puuhaa, mutta stressaamisen sijaan oikeastaan vain nautin koko puuhasta.

Eilen pyhitimme lasten kanssa illan piparkakuille. Ensin leivottiin ja sitten koristeltiin. Niin, ja toki siinä välissä syötiin niin taikinaa, kuin valmiita tuotoksiakin. Taustalla soi joululaulut, ja se hassu lapsuuden joulujen fiilis iski oikein kunnolla.

Muutama paketti pitää tällä viikolla vielä kääräistä, ja varmistaa, että vaatehuoneeseen ei unohdu yhtään lahjaa. Ohjelmassa on myös joulumuistamisten viemistä, ja seuraavat kolme iltaa onkin varattu erilaisille joulujuhlille.

Nauttikaahan joulun odotuksen tunnelmasta!

Tallenna

Perjantaita!

Olenkin kertonut teille, miten meillä on viime viikot puskettu pitkää päivää kaikkien keskeneräisten nurkkien kanssa. On maalattu, ja ahkeroitu, raivattu ja viimeistelty. Syy siihen, miksi tämä kaikki on mahdutettu väkisin tunkemalla tähän kiireiseen loppuvuoteen, on kuitenkin jäänyt kertomatta. No, kuten Instagramin seuraajat ehkä arvaavatkin, syy on tosiaan eilisissä vieraissa; Krista ja Jonna (nykyisin jo #kivilahtikeltanen -yhdistelmänäkin tunnettu parivaljakko) kävivät eilen kuvaamassa meidän kodin joulua.

Siitä on jo useampi vuosi, kun sama kaksikko ikuisti edellisen kotimme kesäistä tunnelmaa, ja oli äärettömän suuri kunnia päästä nämä taiturit kylään uudestaan. Kesällä 2011 Niilo oli pieni pellavapäinen poika, joka seurasi Kristaa kuin hai laivaa. Eilen tuo sama kuvio toistui Klaaran kanssa. Kristassa on selkeästi jotakin taikavoimaa, joka hurmaa lapsiamme! 🙂

Vaikka eilinen päivä menikin kuin hupsista vain, jäi jäljelle todella levollinen ja jouluinen mieli. Ulkona on niin uskomattoman kaunis ja talvinen maisema, ja kotona näyttää oikeasti ihan joululle. Kuusi ja kynttilät tuikkivat, ja suurin osa lahjoistakin on paketoitu joulupuun alle. Ja siitäkin huolimatta, että ne jouluherkut on yhä taikomatta, huomaan lähestyväni nyt rauhallisin mielin kohti joulua. Tänään kuoritaan lantut ja porkkanat kattilaan, ja piparinleivontaan uskon saavani ainakin kaksi innokasta kaveria.

Viime viikkoina yöunet ovat tosiaankin jääneet vähiin, ja olen kuullut jo useammastakin suusta näyttäväni ihan kaamealle, mikä todellakin on ollut vinha totuus. Simäpussit roikkuvat poskilla, ja pitkästä aikaa ihokin innostui kukkimaan. Viime yönä nukuin kuitenkin kuin tukki, ja heräsin ensimmäisen kerran vasta kun herätyskello aamulla pirisi. Kenties tuo sairastelujen aiheuttama yöelämä ja stressin valvottava vaikutus ovat nyt vihdoin takanapäin.

Nyt toivotan levollista viikonloppua teille kaikille! ♡

Tallenna