”I eat cake because it’s somebody’s birthday somewhere”

Tänään ei tosin tarvinnut etsiä syitä kakun leipomiselle (tai sen syömiselle) kovinkaan kaukaa, sillä juhlistimme tänään mieheni eilistä merkkipäivää. Pavlova on sopivan helppo ja mutkaton kasata arki-iltanakin, kun marenkipohja on valmiina. Marenkipohjakin on ehdottomasti yksi vaivattomimmista tavoista tehdä näyttävä jälkiruoka ja tarjottava. Varsinkin kun sen loihtii vain kahdesta raaka-aineesta, valkuaisista ja sokerista.

Vatkatessani aamulla marenkia, en osannut lainkaan aavistaa, että kakkukahveille olisi illalla myös toinenkin syy. Sain nimittäin tänään itse uutisia, jotka lämmittivät mieltä ja nostivat hymyn huulilleni. Tai no, taisin myös hihkaista silkasta riemusta ja pomppia pari kertaa kohti kattoakin. :)Hyviä uutisia ei ole koskaan liikaa, ja joskus ne sattuvat vielä tulemaan juuri oikeaan aikaan!

Helppo Pavlova

Pohja:

5 munanvalkuaista
2,5dl hienoa sokeria (esim. Siro, erikoishieno sokeri)

Kerros-pavlovan voit koota kahdesta erillisestä pohjasta. Pohjien paksuutta ja kokoa on helppo säätää kun muistaa, että sokeria tulee marenkiin puolet (dl) valkuaisten määrästä (kpl).

Erottele valkuaiset ja vispaa ne kovaksi vaahdoksi. Lisää vähitellen sokeri, ja jatka vatkaamista, kunnes marenki on kovaa ja pysyy kulhossa, vaikka kääntäisit sen ylösalaisin.

Levitä marenki leivinpaperin päälle uunipellille (huomioi tarjoiluastian koko) ja muotoile kakkupohjan reunat keskustaa korkeammiksi. Näin saat koristellessa kerman ja marjat kauniisti kakun keskelle.

Paista 110°C n. 2 tuntia. Anna pohjan jäähtyä ja kovettua rauhassa uunipellillä ja siirrä se varovasti lastoja avuksi käyttäen tarjoiluastiaan.

Päälle:

4-5 dl kermaa vaahdotettuna
marjoja, kuten mansikkaa, vadelmaa, mustikkaa tai karhunvatukoita

Halutessasi voit lisätä kakkuun syötäviä kukkia, limesiivuja tai jotakin muuta syötävää vihreää
Myös tomusokeri näyttää kauniilta marjojen päällä.

Hyvistä uutisista huolimatta tämän päivän agenda on kuitenkin ollut suuremmilta osiltaan lepääminen, sillä kuten jo eilen aavistin, kuume iski nyt myös pikkupotilaan hoitajaan. Samassa taudissa ovat myöskin vanhempani, ja makaapa tuolla olohuoneen sohvalla nyt yksi uusikin (mies)flunssaa poteva. Pitänee kuitenkin sanoa, että nyt ei sairastaminen harmita lainkaan niin paljon, kun katselee ikkunasta räntäkuuroja. Voisi jopa ketuttaa, jos mittari lähentelisi kahtakymmentä ja kevät olisi parhaimmillaan.

Sormet ja varpaat ristissä nyt toivotaan, että tuo perheemme pikkumies säilyisi terveenä, sillä viikonloppuna on edessä ihka ensimmäinen yönylileiri, jota on luonnollisesti odotettu koko alkuvuosi.

Nyt kuitenkin kaappaan toisen sohvan omaan selkääni ja oikaisen hetkeksi raajani. Vaikka puutarhatyöt joutuvat nyt odottelemaan kevättä ja tekijäänsä, onneksi on Pinterest täynnä upeita puutarhakuvia!

Ihanaa iltaa!

Huomenta, kaikki karvaiset kaverini! Ja huomenta myös kaikille vähemmän karvaisille yksilöille! 🙂 Tänään mennään kuitenkin nämä karvaiset kaverit edellä, nimittäin yhteistyössä Best Friendin Insect Shield -tuoteperheen kanssa pureudutaan karvakamujen hyönteissuojaan! Meillä ulkoillaan monen mittapuulla mökkiolosuhteissa ympäri vuoden, ja varsinkin kesällä heinikossa viilettäessä punkit käyvät jatkuvasti mielessä. Markkinoilta löytyy nyt onneksi myös katseenkestäviä suojia punkkeja, hyttysiä ja kirppuja vastaan, ja niiden pariin sukelletaan tässä postauksessa vähän myöhemmin. Sitä ennen kuitenkin hiukan yleistä juttua Almasta.

Siitä on hyvin tarkalleen seitsemän vuotta, kun saimme Alman perheemme vahvistukseksi. Coton de tulear oli meille rotuna tuttu vain sen perusteella, mitä olimme lukeneet, mutta valintana pumpuli osoittautui nopeasti vielä paremmaksi kuin olimme koskaan osanneet kuvitella. Alma ei kisko hihnassa, ei hauku tai ärhentele. Paitsi joka toinen viikko käyvälle roskakuskille se haukkuu ikkunan takaa, ja aloittaa jo heti kuullessaan roska-auton peruutusäänen.  Juttu joka tuntuu oikeasti kummalliselta, kun tuohon naapurin pihaan kuitenkin kaartaa traktoria ja rekkaa ihan päivittäin. Mutta ehkä ero on tosiaan siinä, että ne menevät naapuriin, eivätkä tule meille. Fiksu koira! 🙂

Meille oli myös alun alkaen selvää, että Almalla ei tulisi olemaan pitkää turkkia, vaan se pidettäisiin lyhyenä ja helppohoitoisena. Ammattilainen avaa turkista takut, pesee, trimmaa turkin ja hoitaa sekä korvat, että kynnet. Kurakeleillä koiraa on toki pakko pestä enemmän, mutta hyvällä säällä pelkkä tassujen pyyhkiminen kyllä riittää. Koiravalintaamme kuului tietenkin se sama ihmettely, kuin aikanaan valkoisiin sohviin tai lattiaan. Saimme aika monta kertaa vastata tutuille, ettei valkoinen väri suinkaan likaannu muita värejä herkemmin. Siinä tosin saattaa näkyä lika jonkin verran paremmin.

Tässä jokin aika sitten kyselin koiranhoitopaikkaa ja yritin tietenkin listata kaikki yltiöpositiiviset asiat lemmikistämme. Mukaan jouduin kuitenkin laittamaan, ettei Almasta valitettavasti saa juoksukaveria. Se ei nimittäin ole lainkaan innokas hihnassa juoksija, mutta nauttii kyllä sitäkin enemmän, kun saa kulkea verkkaiseen tahtiin metsäautoteillä, pienillä poluilla ja pellonlaidassa. Täytyy sanoa, että koira on opettanut myös itseäni nauttimaan ulkoilusta vähemmällä huhkimisella. Joskus on ihan paikallaan vain katsella ja nuuhkia ilmaa.

Vaikka kuiva kesäsää tuokin helpotusta koiran turkinhoitoon, on kesäkelit kuitenkin sitä hyttysten, punkkien ja kirppujen aikaa. Pellonpientareella kulkeva koira onkin mitä mainioin tartuntapinta esimerkiksi juuri niille pelottaville punkeille. Insect Shield on kuitenkin kehittänyt loistavat ja pehmeät apulaiset koiraperheen avuksi. Nimittäin hyönteiskarkote on yhdistetty tekstiileihin!  Insect Shield -tuotteissa aktiivinen ainesosa, patentoitu permetriini, on sidottu kankaan kuituihin siten, että se säilyttää tehokkuutensa myös pesun jälkeen. Tuotteet suojaavat hyttysiä, punkkeja ja kirppuja vastaan. Permetriini ei kuitenkaan imeydy elimistöön, kuten jotkut hyönteismyrkyt, ja siksi se on turvallinen käyttää myös perheessä, jossa on kissoja ja lapsia. Kyseessä ei siis ole vain koirille tarkoitettu hyönteissuoja, vaan teknologia jota käytetään niin vaatteissa kuin esimerkiksi retkeilytarvikkeissa.

Best Friendin Insect Shield -tuoteperheeseen kuuluu auton takapenkinsuoja, S/L-kokoiset viltit, koiran peti ja huivi. Tuotteet toimivat niin, että kun koira menee esimerkiksi petiinsä makaamaan, permetriinillä käsitelty kangas aiheuttaa punkkien tippumisen turkista. Kätevää eikö vain!? Kesällä koiralle on helppo heittää viltti alustaksi, ja nurmikolla loikoilukin on huomattavasti turvallisempaa. Best Friend Insect Shield -tuotteita myydään esimerkiksi Citymarketeissa, joten saatavuuskaan ei jää pelkästään eläintarvikeliikkeiden varaan.

Vaikka Alman turkki lyhyt onkin, on Coton de tulearilla kuitenkin sen verran muhkea tuo karvapeite, että sen tarkistamisessa punkeista vierähtää helposti tovi jos toinenkin. Ja ehkä juuri näistä ulkoilumaastoistammekin johtuen, innostuin itse aika paljon tuosta huivista, joka suojaa koiraa jo itse ulkoilun aikana. Vaikka kesäheinä ei vielä tuulessa huojukaan, ollaan koekäytetty huivia ja tehty sitä tutuksi. Koska Alma ei ole tottunut käyttämään pantaa kummempia asusteita katsoi se hiukan anovasti kun ensimmäisen kerran sidoin huivin sen kaulaan. Ulkona koko huivi kuitenkin unohtui, eikä se häirinnyt koiraa millään muotoa.
55cm x 55cm -koko sopii isommankin koiran kaulaan, ja puuvilla/polyesteri -kangas (50%/50%) on helppo pestä koneessa 30 asteessa.

Lukijakilpailu:

Mutta mitenkäs teillä? Onko koiralle jo kesäksi suunniteltu hyönteiskarkotusta, vai onko tilanne vielä auki? Mikäli koet, että punkkeja ja muita ikäviä kavereita karkottava huivi sekä viltti tulisivat hyötykäyttöön teilläkin, osallistu arvontaan ja jätä vastauksesi tähän postaukseen 3. 5. 2017 mennessä. Kilpailun säännöt löydät täältä.

Suosittelen myöskin katsomaan tämän Insect Shield -videon. Siitä löytyy paljon faktaa ja nippelitietoa kyseisestä menetelmästä ja sen käytöstä.

Kivaa keskiviikkoa!

Tallenna

Tallenna

Save

Save

Save

Save

Save

Hei ihanat! Jos otsikkoon on uskominen, sain tänään kosolti lisävuosia elämääni, sillä nyt on naurettu, hihitetty ja kikatettu oikein kunnolla. Ihana Maria nimittäin huristeli tänne meille tänään iltapäiväkaffeille, ja maailmaa tuli taas parannettua vähän sieltä sun täältä.

Maria on ihminen, jonka kanssa on tullut viime vuosina jaettua aika paljon ajatuksia, ja yhdessä on tullut tehtyä ja nähtyä kaikenlaista. En silti pysty muistamaan, että nauramiselta olisi koskaan vältytty, vaikka ollaan toki vakaviinkin paikkoihin yhdessä ajauduttu. Meitä molempia kuitenkin yhdistää sellainen rento huumori ja itselleen nauramisen taito, jolla selviää aika pitkälle, vaikka kaikki ei aina menisikään kuin Strömsössä. Olen myös hurjan onnellinen ja kiitollinen, että se lähin kollegani on ihminen, jonka kanssa jakaa ajatukset, ilot ja murheet. Jos joskus tökkii, tai mieli vetää matalaksi, päästään tilanteista nopeasti muutaman viestin (ja kymmenien itkunauru hymiöiden) avulla. Asialle kuin asialle on aina löydetty ratkaisu, jolle voi vähintään hymyillä – yleensä jopa nauraa.

Minä tein loimulohisalaatin ja Maria kiikutti Tampereen tuliaisina rahkapullat. Kolme tuntia hujahti ennätyksellisen nopeasti, ja aika loppui oikeastaan kesken. Onneksi välimatka ei ole sen pidempi, joten voidaan ottaa uusiksi taas kun siltä tuntuu.

Niin oli kiva ja energisoiva iltapäivä, että ei pienet räntäsateetkaan jaksaneet sen pahemmin haitata. Viime aikoina päivät ovat tuppautuneet kovin täyteen ohjelmaa, mutta tänään aion nauttia kunnollisen vapaaillan kotosalla ja nappaan mma Ramotswen kanssani sohvalle. Kintut kohti kattoa on ihana nauttia joutilaisuudesta!

Rentoa iltaa myös teille!

Save