{ vuosi asuina }

30.12.2013

Ajattelin niputtaa hiukan kulunutta vuotta kuvina, ja aloitetaan asuista. Varsinainen vauvavuosi tosiaan kyseessä, mukavaa farkkua taisi olla jalassa enemmän kuin usein. Mutta tätä se on!
Hurjan nopeasti tuntuu vuosi kuluvan, kun sitä näin jälkeenpäin kuvien kautta muistelee.
Anyway, aloitetaan masukuvasta! Voi niitä aikoja…

Tammi-helmi-maalis-huhti…tammi-helmi-maalis-huhti

Touko-kesä…touko-kesä

Heinä-elo…heinä-elo

Syys-loka…syys-loka

Marras-joulu…marras-joulu

Jatketaan vielä vuoden 2013 parissa myöhemmin, mutta keskitytään muihin juttuihin ja muuhun kuvasaldoon!


{ joulu on juhlan aikaa }

16.12.2013

Joku jonkun postauksen yhteydessä kysyikin, voisinko kertoa perheemme juhlatraditioista ja perinteistä. Vastasin tuolloin, ettei meille ole ehkä vielä muodostunut perinteitä, ja syvälle juurtuneita tapoja. Olemme nuori perhe, joka tavallaan vuosi vuodelta, luo omaa tapaansa juhlia ja viettää juhlapyhiä.
Kuten oli puhetta, viime joulu meni todellisella alisuorittamisella. Raskauden loppuvaihe ja syksyn muutto söivät energiaani, ja joulu meni omalla painollaan nauttien muiden laittamasta ruuasta. Mutta viime vuonna teimme myös päätöksen tämänvuotista joulua ajatellen; Vietämme joulun kotona.
Käytännössä tämä tarkoittaa nyt sitä, että aaton puuroreissu vanhemmilleni jätetään ohjelmasta, samoin kuin ruokailureissut parilta seuraavaltakin päivältä. Teemme kaiken ruuan itse, ja olemme ilmoittaneet, että pöytäämme mahtuu ruokailijoita.
Sinänsä tämä päätös ei tuota työtä sen enempää kuin edellisinä vuosina, koko joulun menun kun olemme aikaisemminkin laittaneet itse. Tällä kertaa tuosta vaivasta tulee ehkä nautittua enemmän, ja ruokaa menee hukkaan vähemmän. Onhan täysin järjetöntä puhista keittiössä marraskuusta lähtien, jos aikoo ehtiä syödä omatekoista jouluruokaa vain aattoiltana!

lumoan 3

Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen joulu tuntuu nyt stressittömältä. Huoli siitä, että sukulaisten pöytiin istutaan tasapuolisesti, ja joulu menee lasten ja lahjojen pakkaamisessa autoon, on poissa. Tunnen helpotusta! Uskon, että tämä päätös oli kannattava, joskaan ei välttämättä joka taholta ymmärretty. Mutta, kuten sanoin, olemme nuori perhe, ja nyt on meidän aikamme luoda omia jouluperinteitä, ja etsiä omaa ja oikealta tuntuvaa tapaa viettää yksi vuoden suurimmista juhlapyhistä.

lumoan 2

Ensimmäistä kertaa joulu on myös vapaata töistä. Tähän saakka mieheni on ollut jokaisena jouluna töissä. Ensimmäistä kertaa aiomme myös ehtiä yhdessä perheen kesken joulukirkkoon ja hautausmaalle. Ja tiedättekö mitä! Odotan joulua enemmän kuin koskaan! Odotan sitä, että on lupa vain olla. Olla kotona, ottaa rennosti. Nauttia siitä, että kaapit tursuavat valmista ruokaa, sitä ruokaa, jota on vaivalla tehty, ja johon on kulutettu paljon rahaa. Aikaa nauttia suklaasta ja kirjasta. Olla läsnä lapsille ja levähtää hetki myös itse.

Puhtaat lakanat, kevyt siivous ja viimeistellyt yksityiskohdat kynttilöineen ja kukkasineen tuovat joulun kotiin. Joulukuusi, hiljalleen lisääntyvät koristeet ja joulupukin odotus, ne ovat tärkeitä lapsille. Pipareita voidaan leipoa jouluna lisää, tai yhtälailla vaikka limppuja. Kaikki se aika, joka on ennen käytetty autossa istumiseen, tai lähdön tekemiseen, on nyt aikaa omalle perheelle.

lumoan 1

Avasin yhden joulupaketin jo hiukan etuajassa, mutta onneksi tein niin. Rennon joulun aion nimittäin viettää uudessa Lumoan -mekossani. Trikoomekko kaipaa seurakseen vain paksut sukkahousut ja lämpimät villasukat. Juhlavampaa kuin verkkarit tai pyjama, mutta mukavuudesta ei tarvitse tinkiä. Siinäpä se tämän joulun idea kiteytettynä onkin; Mukava juhla, sellaisen aiomme viettää!

Mekko blogin kautta saatu ⎜Lumoan

Kiitos, Suvi ❤


{ rilliralli saapui maaliin }

11.12.2013

Rilliralli on tosiaankin saatu päätökseen, ja nyt on mammalla paitsi terävä näkö, myös uudet pirtsakat kakkulat nenällä!

Rilliralli -arvonnassa saitte kertoa mielipiteenne silmälasivalintaani, ja osallistuitte 150 euron Instrumentariumin lahjakorttiarvontaan. Huikeat yli 450 vinkkiä annoittekin, ja kohtuu tasaisesti mielipiteenne jakautuivat kaikkien viiden vaihtoehdon kesken!

Ei missään tapauksessa punaista! Mutta, niin siinä vain kävi, että punainen Lexington vei voiton!
Oikeastaan kukaan lähipiiristäni ei puoltanut valintaani, mies liputti vahvasti Pradan sinisten pokien puolesta. Nämä tuntuivat kuitenkin omaan päähän uskomattoman mukavilta, pokat eivät ”häiritse”, ja mikä tärkeintä, ne istuvat päähän myös niinä päivinä, kun ollaan verkkareissa aamusta iltaan, ja hampaatkin unohtuvat pestä. Punainen sävy on niin läpikuultava, että iho antaa sille rusehtavan vivahteen. Punainen ei tässä tapauksessa ole kova tai silmään pistävä.
Kotiäiti valitsee helppoa ja mukavaa, mutta toki, jos sisälläni olisi bisnesnainen, siskon ehdottamat Ralph Laureninkin pokat olisivat olleet vahvoilla. Mutta, jokainen tyylillään, ja tämä tuntui nyt siltä omimmalta valinnalta.

Kaikki vaihtoehdot voit kurkata Rilliralli -postauksesta.

lasit 3

Entä kuka onnekas voittaa lahjakortin!?

Päivi, kommentillaan:
”Siniset Pradat näyttävät niin raikkailta sinulla! Mie ottasin ne.  Hienoja pokia oot löytänyt. Mulla on sama homma edessä.”
Oli tällä kertaa onnettaren suosiossa. Voittaja saa näillä minuuteilla minulta sähköpostia ja pääsee valitsemaan laseja vielä vaikka ennen joulua!

lasit2

Sellaista tällä kertaa! Flunssa taisi pelästyä uhoani, ei se ainakaan enää siitä vahvistumaan ryhtynyt. Nyt haudutellaan riisipuurot iltapalaksi, ja sytytellään taas ne kynttilät!

Ihanaa iltaa kaikille!