Hellouuuu!
Kuten kuvista voi päätellä, täällä aletaan olla jo ihan iskussa, tosin toipilaaksi luokittelen itseni vielä ainakin huomisen ajan, katsotaan sitten asiaa uudelleen!
Anyway, ajattelin tänään jo näyttää ihan ihmiseltä, ja vetäisin niskaan viime viikolla ostamani uudet releet, jotka instassa jo viikonloppuna vilahtivatkin. Punaiset pöksyt ja farkkupaita, molemmat tosi pirtsakoita!

Mutta, entä otsikko?
Asia on nimittäin niin, että kun joutuu sinnittelemään siellä tylsyyden rajamailla, saa päähänsä mitä hauskempia ideoita. Tällä kertaa hauskuuttelin ottamalla asukuvat laajakuvaobjektiivilla! Menin reilu vuosi sitten maksamaan itseni kipeäksi uudesta objektiivista. Ajatuksena oli lähinnä kuvata laajempaa kuvakulmaa kotona, mutta minä ja obiska – me ei vain tultu toimeen toistemme kanssa. Kotona joka paikka repsottaa, ja laajassa kuvassa näkyy tietty kaikki se. En myöskään ollut ostoksestani ihan varma. Oliko se nyt kuitenkin vähän liian laaja… Oli syy mikä tahansa, obiska jäi vaille käyttöä. Parit kotikuvat kävin sillä napsimassa muualla, mutta nyt objektiivi on ollut varmaan vuoden täysin käyttämättä.

Canon EF 24mm f/2,8 ISO500
Harjoittelu tekee mestareita, ja niinpä päätin kaivaa kapistuksen tänään kaapista ja koittaa, miten lähinnä sisustuskuviin hankkimani objektiivi taipuu ihmisen kuvaamiseen. Kuvauspaikaksi valitsin raput, sillä se on ehkä haastellisin paikka saada ihminen mahtumaan kuvaan useimmiten käyttämälläni 50mm:n ”putkella”. Suoraan rappusia vastapäätä on nimittäin seinä, ja tilaa jalustalle on likimain metrin verran.
Alla kuitenkin näytteet kahdella eri objektiivilla kuvattuna. Toki kuvat ovat rajattuja, jouduin suoristamaan niitä jne. Mutta näistä näkee kuitenkin etäisyydet, kuvien terävyyden, ja myös tuon hauskan mittasuhteiden vääristymän (varsinkin ihan eka kuva), kun kuvattava kohde seisoo melkein kiinni kameran linssissä!

Canon EF 24mm f/2,8 ISO640

Canon EF 24mm f/2,8 ISO500
Viimeiset kaksi kuvaa vertailun vuoksi. Nämä siis otettu sillä paljon käyttämälläni Canonin 50mm/1.8 -objektiivilla.Koska kuvasin suurimmalla mahdollisella aukolla (f/1,8), huomaa eron edellisiin varsinkin taustalla näkyvän rappusten kaiteen avulla. Näitä kuvia ei ole rajattu, joten tässä se todellinen, mitä sain tällä polttovälillä kuvaan mahtumaan näissä olosuhteissa. Ymmärtänette, että yli 180 senttisen kohteen mahduttaminen kuvaan on aika usein tosi hankalaa. 🙂 Seinät tuppaavat tulemaan vastaan, vaikkei tässä nyt ihan hellahuoneessa asutakaan.

Canon EF 50mm f/1,8 ISO400

Canon EF 50mm f/1,8 ISO400
Kannattiko leikki? Kyllä vain! Hassujen mittasuhteiden lisäksi löysin myös objektiivin hyvät ominaisuudet. Ahkeralla käytöllä meistä voi kasvaa vaikka bestikset, kuka tietää! Entä kuvan laatu? Kyllä rahalla saa laatua, tässä sen huomasi. Mulla on menossa jo toinen edullinen 50mm objektiivi, ja onhan ero tähän jämerämpään (ja kolme kertaa painavampaan) kapistukseen verrattuna aika iso. Ei paljon tarvinnut terävyyttä kuviin lisäillä!

Kamera : Canon EOS 5D mark II
Objektiivit : Canon EF 24mm f/2,8 ja Canon EF 50mm f/1,8

Pöksyt ja farkkupaita : Mango
Kello : MK
Korvikset : Pernille Corydon (blogin kautta saadut)
Rillit : Lexington (blogin kautta saadut)
Villasukat : äiskän tekemät

Edellisen postauksen aihetta sivuten, nyt oli pakko koota kollaasi tämän kevään ihanasta sporttimuodin väritarjonnasta!
Aika monet ketjuliikkeet ovat ottaneet mallistoihinsa myös kivoja urheiluvaatteita, ja väritarjonta on nyt keväällä niin huumaava, että melkein silmiä häikii! Takana ovat mustien urheiluvaatteiden kulta-ajat, nykyään on lupa erottua massasta.
Kuten olen ennenkin kertonut, en ole mikään ahkera värien käyttäjä, ja pukeutumiseni on melko tylsääkin värien puolesta, mutta urheiluvaatteissa saa olla sitten sävyjä senkin edestä!

Kuulokkeet Sony, hengittävä pusero H&M, treenitoppi H&M, kevyttoppis Cubus, reput Fjällräven, juomapullo Sigg, urheilutoppi Cubus, trikoot H&M, kännykänkuoret Iconemesis, lenkkarit Nike.

Näiden värien katselu käy melkein jo karkin syönnistä! 🙂
Leppoisaa lauantai-iltaa!

Mahtavaa tätä vuotta ystävät!
Suuri kiitos kaikille yhä mukana roikkuville ja tietysti myös uudemmille tuttaville. Vuosi 2013 on takana, ja yksi blogivuosi saatettu onnellisesti päätökseen.

Itse vaihdoin vuotta tuttuun tapaan nukkuen. Tosin siinä puolilta öin (jopa täällä) räiskyi sen verran tiuhaan, että pieni unikatkos tuli pakostakin uuden vuoden kunniaksi. Muuten siis hyvinkin rauhallisissa merkeissä. Illalla tein vielä vuoden viimeisen salitreenin ja sitten palkkarin, suihkun ja päivällisen kautta sänkyyn. Ihan pieni itsesääli hiipi rinnalleni alkuillasta ja miehelleni jo sanoinkin, että tämä on niitä ainoita kertoja, kun treenaaminen tuntuu säälittävältä, mutta olo meni onneksi tehdessä ohi, ja totesin, että niin tässä kuin muussakin elämässä, tärkeintä on tehdä asioita, jotka sopivat itselle, ja joista saa hyvän mielen. On turha peilata elämäänsä muiden tekemisiin, tai tehdä juttuja vain koska muutkin tekevät niitä. Kenties jonkinlainen opetus uuteen vuoteen!?

Perinteisesti mieheni vaihtoi vuotta työn merkeissä, ja Niilo oli vanhempieni luona, joten meitä oli kotosalla vain tyttökolmikko minä, K ja Alma. Öisestä paukkeesta huolimatta, olimme vuoden ensimmäisenä aamuna täynnä intoa ja tarmoa,  joten kärryttelimme reippaan aamulenkin, nautimme kuumasta suihkusta ja föönasimme karvat kuosiin. Tästä on hyvä jatkaa, kirjoittaa kirjaa nimelta Anno Domini 2014!

Parempaa vuotta lupasin paitsi itselleni henkilökohtaisessa elämässäni, myös teille blogivuoden muodossa. Sitä kohti siis!
Ja, kuten lupailin, aloitetaan koosteilla ja muistelmilla menneestä. Olen koonnut kuvia ja ajatuksia menneestä vuodesta, ja tahdon jakaa ne myös kanssanne.

Mutta entä te? Mitä kaikkea sitä tulikaan taas luvattua!?! 🙂