Ihanaa viikonloppua!

Sade on vihdoin loppunut, ja hyvä niin, sillä pelkäsin jo vedenpaisumusta. Eilinen shoppailureissu venyi puolille öin, ja teki kyllä kaikessa arjesta irtautumisessaan äärettömän hyvää. Istuttiin vielä kotimatkalla huoltoaseman pöydässä, ja puitiin asioita niin laidasta laitaan, että meinasimme jäädä suljetuksi lukittujen ovien taakse. Onni on ystävät, joiden kanssa juttu jatkuu kuin eilisestä, vaikka todellisuudessa väliin mahtuu joskus kokonainen vuosi. Vaikeaa tosin selittää miehelle, miten Ikeasta voi palata kotiin vasta yöllä, kun kuitenkin matkaan lähdettiin jo iltapäivällä, ja autoilukin ottaa vain sen 1,5 tuntia suuntaansa. Mutta näköjään se on aivan täysin mahdollista! 🙂

Tänään onkin sitten rento kotilauantai lasten kanssa. Pitäen toki sisällään kaupassa käynnit ja muut viikonlopun perusrituaalit. Silti viikonloppu on nyt enemmän kuin tervetullut tähän väliin. Ei kiirettä, eikä sen suurempia velvoitteita. Sateen jälkeen auringonsäteetkin tuntuvat taas ihmeellisen voimaannuttavilta.

Rennon päivän rento asu syntyy farkuista ja neuleesta. Molemmat mukavuusvaatteita parhaasta päästä. Vaatteita, joissa tuntee olevansa kuin kotonaan.

Farkut Capri Collection ja neule Nü. Molemmat saatu blogin kautta Lifestyle La Luna -nettikaupasta. Kengät on vanhat (Casual Attitude).

Mutta nyt murua rinnan alle ja kynttilät palamaan. Lauantain rentoudesta otetaan tänään kaikki ilo irti!

Tallenna

Itsensä toistaminen on jossain määrin turhaa ja ärsyttävää, mutta en voi millään olla hehkuttamatta kotiinpaluun ihanuutta. Siitäkin huolimatta, että koti odotti eilen kylmänä kuin Siperia, täällä on se jokin lämmin fiilis, jota en pysty saavuttamaan missään muualla. Turvallinen rauha ja oma tila – tarvitsen niitä molempia.

Olin eilen illalla lasten kanssa jalkapallokauden päätöstilaisuudessa, ja huomasin hälykiintiöni täyttynee jopa siinä määrin, että tuollainen paikallinen pikkutapahtuma tuntui äärettömän uuvuttavalta. Ja vaikka blogiakin olisi kai eilen pitänyt päivittää, olin illalla aivan liian väsynyt avatakseni tietokonetta. Sen sijaan kaaduin lasten viereen nukkumaan jo ennen kymmentä ja nukahdin kai välittömästi.

Eilinen iltapäivä ja ilta menivät muuten kutakuinkin lämmittäessä ja samaa puuhaa teen tänään. Talvi yllätti jopa niin pahasti, että aamulla jouduin pieneen paniikkiin lasten talvivaatteiden kanssa. Mittari näytti kymmentä pakkasastetta ja toppavaatteita sai etsiä melkoisessa kiireessä. Tänne kun tuo talvi ei vielä viime viikolla ehtinyt.

Koska meillä ei ole mitään varsinaista kodinhoitotilaa (pieni kylppärikin on tehty taloon vasta jälkeenpäin), pyykkipäivä tarkoittaa yleensä siellä täällä kuivuvia vaatteita.Viime kesänä löysin onnekseni kauniin pyykinkuivaustelineen, jota on ihan ilo jo katsellakin. Vaikka melkein kaikki kuivuritta kuivattavat pyykit ripustankin henkareille, on pyykkiteline silti aika näppärä väline esimerkiksi neuleille. Harvemmin tuo arkinen kapistus miellyttää silmään, mutta tässä, kauan haaveilemassani haitarissa, on kiva fiilis. Kauneutta käyttöesineessä, eli arjen estetiikka parhaimmillaan. 🙂

Viikonloppuun mahtui monenlaista ohjelmaa ja kivoja juttuja, mutta niistä kirjoittelen teille vähän myöhemmin. Nyt haluan imaista tätä maaseudun rauhaa ihan jokaisen soluni täyteen. Sillä niin ihana kuin onkin välillä rikkoa arkea ja tuulettaa päätään, onnellisen olen juuri tässä; Oman kodin rauhallisessa tunnelmassa, kipinävahtina pyykkivuoreni keskellä!

pellavatunika ja merinovillahousut⎮Niinmun⎮saatu
villatakki⎮Jumperfabriken
villasukat⎮äidin kutomat

Tallenna

Tallenna

Ai että, mutta tuntuu tuo aurinkoenergia taas ihanalle, muutaman päivän tauon jälkeen. Tosin ne pesemättömät ikkunat ikään kuin näyttävät kettuilevan saamattomuudelleni tässä valossa. No, siinähän ilkkuvat, en ajatellut ottaa itseeni tuostakaan.

Sen sijaan olen ajatellut pyhittää koko viikonlopun tunnelmoiden tätä vuoden pimeintä ajanjaksoa. Ehkä jonkinlaisena vastaiskuna viime päivien mustaakin mustemmalle ja sateen piiskaamalle maisemalle. Niin, ja kesäajan päättymiselle! Huomiseen kun on tarjolla se yksi lisätuntikin.

Eli kotoilua ja leppoisaa elämistä. Niistä on tämäkin viikonloppu tehty.

Kuvissa uusi harmaa rakkauteni. Etsin nimittäin itselleni pitkään muhkeaa villatakkia, ja lopulta törmäsin tähän Jumperfabrikenin neuleeseen, joka oli oikeastaan kaikkea sitä, mitä olin etsinyt; Paksu, lämmin ja ihanan näköinen. 🙂 Tässä on hyvä ystävä taas moneksi vuodeksi.

Ihanaa viikonloppua!

Tallenna