Sateen jälkeen

26.6.2017

Maanantaita muruset! Toivottavasti juhannuksesta on toivuttu ja uusi viikko polkaistu mukavasti käyntiin.

Täällä synkän musta taivas rakoilee välillä auringolle, ja välillä sataa ja paistaa yhtä aikaa. Ulkona on kuitenkin rehevän vihreää, eikä se tuosta ainakaan vähene, kun seuraava lämpöaalto osuu kohdalla. Itse asiassa nytkin voisi kuvitella olevansa jossakin tropiikissa, jos vain ei paleltaisi niin kovasti. Villasukissa värjöttely jatkuu siis toistaiseksi. Olin jopa aamulla niin viluinen, että lähdin lenkille miltei talvitamineissa ja kotiin pitikin hölkötellä takki vyötärölle sidottuna. No, tuli ainakin hiki!

Juhannuksen luottovaate on ollut punainen alelöytöneule, joka poikkeaa mukavasti vaatekaappini värilinjasta. Väri on (varsinkin kuvissa) sellainen fiesta red, sävy, jonka nimen olen muuten oppinut mieheltäni (harvoin näin päin!). En ollut koskaan kuullutkaan fiesta redistä, kunnes joskus, mieheni teettäessä instrumenttia itselleen, seurasin sivusta sitä täydellisen punaisen valintaa. Fiesta red painui mieleeni ihan siitäkin syystä, etten ollut koskaan tajunnut, mikä sävyihminen mieheni sisällä asuukaan. 😀

Näin sateen jälkeen puutarha on kuin miljoonilla timanteilla koristeltu. Suurien lehtien päälle jääneet vesipisarat ovat luonnon omaa taidetta parhaimmillaan, ja huomaan, että liian harvoin tulee ihasteltua asioita tässä valossa. Sitä odottaa aurinkoa ja lämpimiä säitä, kuin kaikki olisi kauneimmillaan juuri silloin. Vaikka toki juuri puutarha aurinkoisessa säässä kukoistaakin, löytyy sitä kauneutta näistäkin hetkistä. Täytyy vain malttaa katselle ympärilleen!

Kesäkuun viimeisen viikon maanantaihin on jo ehtinyt mahtua kaikenlaista. Supikoiran levittämien roskien siivoamista, puhelun päiväkodista (vei väkisinkin ajatukset syksyyn ja uudenlaisen arjen aloitukseen) ja pyykkikoneen pyöritystä. Iltapäivällä olisi tarkoitus jatkaa kesähuoneen kimpussa. Siinä puuhassa pitäisikin nyt kiriä oikein kunnolla. Sitä ennen kuitenkin muutama erä Afrikan tähteä lasten kanssa ja jos taivaankappaleet vain asettuvat suotuisasti, myös pienet päiväunet ovat listalla.

Kaunista uutta viikkoa!


Kukkia poimin, kukkia kannan…

19.6.2017

Hejsan, ystävät ja uutta viikkoa! Lupailevat, että säät viilenevät, joten tänään pitää ottaa kaikki ilo irti kesästä: Kesämekko, kesäisiä kukkia ja kesäinen mieli. Niitä kun nyt sulloo Hölmöläisen tavoin taskuihinsa, niin eiköhän tuosta yhdestä sateisemmastakin viikosta selvitä! Ja eikös viileä ja sateinen sää yleensä vaikuta positiivisesti juhannuksen tilastoihinkin!

Lupiineja nyt ei ehkä luonnonkukiksi tahtoisi kutsua, mutta eipä sille kai mitään mahda, että tuo vieraslaji on vuosien saatossa juurtunut Suomen luontoon melko tiukasti. Meillä lupiineja kasvaa kyllä kukkamaassakin, mutta se vaatii tietenkin kasvuston jokavuotista harventamista ja kukkien poisleikkausta ennen siemennysvaihetta. Koiranputkea ja kurjenpolvia onkin sitten tienposket pullollaan, eli ainakin juhannuksen kukkasato on taattu.

Käytiin eilen vähän ostoksilla koko perheen voimin, ja kotimatkalla kierreltiin hiukan maisemia ihaillen. Täytyy sanoa, että Suomi on kyllä tähän aikaan vuodesta kauneimmillaan. Ihan mielettömän vihreää ja vehreää joka puolella. Rypsipellot keltaisena ja suuret syreenin kukinnot kurkottelevat kohti autoja. Tulipa taas mieleen tuo katson maalaismaisemaa ja ymmärrän…

Tämä juhannusviikko on jotenkin ihan älyttömän täynnä ohjelmaa, ja tänäänkin on vaihdettu vahtivuoroja miehen kanssa läpsystä. Vielä pari päivää jatkuu sama juokseminen, mutta samalla kun koko Suomi hiljenee kesälomilleen juhannuksesta, ne suuremmat kiireet helpottuvat meilläkin. Sparraan siis itseäni tähän pariin päivään sillä, että kohta helpottaa. 🙂

Ihan ketuttaa kun tuo kesähuoneprojekti ei ole edistynyt millään tavoin, mutta tänään päätin, että juhannuksen jälkeen otan tavoitteeksi sutia joka päivä ainakin pikkuisen. Kun eihän se mitenkään muuten valmistu kuin tekemällä. Jos vaikka testaisi ne kolme lattiamaalin sävyäkin, niin ehkäpä siitä saisi kipinää kattojen maalaukseen. Itse asiassa ei olisi lainkaan pahitteeksi vaikka hommaan ryhtyisi jo juhannuksena! Joskus olisi kiva, kun asiat tapahtuisivat vain sormia napsauttamalla, mutta se ei taida olla mahdollista tässä projektissa.

Kaunista juhannusviikkoa! ♡

Save


Vaaleanpunaiset pionit ja kesän kauneimmat kengät

17.6.2017

Lauantaita!Täällä on nautittu kesästä ja oltu ulkona ihan koko rahalla. Edes se peloille levitetty ”tiedätte kyllä mikä”, ei paahteesta huolimatta saanut kesäfiilistä lyttyyn. Pyykkiä en tosin laittanut ulos tänään kuivumaan, kun nuo tuoksut tuntuvat tarraavan märkiin tekstiileihin jotenkin voimakkaammin.

Mutta sen itsensä jauhamisesta muihin juttuihin. Nimittäin vähän kenkärakkautta ja päivän annos kukkiakin – kuinkas muutenkaan! 😀
Olen jo useamman kesän haaveillut tuollaisista espadrillo -tyylisistä kiilakorkosandaaleista, ja vaikka tarjonta on viime kesinä ollutkin huipussaan, niitä oikeita yksilöitä ei vain ole löytynyt. Siis sellaisia jotka hurmaisivat ulkonäöllään, mutta olisivat vielä käveltävätkin. Nyt kuitenkin tärppäsi (kengät ovat Kenneth Colen), ja ai että, mutta ne on ihanat! Nude mokka ja vaaleat pohjat antavat vielä hauskan kilometriefektin säärillekin. 🙂

Vielä ei jalopionit omassa pihassa kuki, mutta en malttanut pitää näppejäni irti kaupan kukkatarjonnasta. Näillä vaaleanpunaisilla pompuloilla on ihana fiilistellä tulevaa pionikautta. On ne vain niin kauniita!

Meillä syötiin vasta tänään ensimmäiset uudet perunat. Kyytipojaksi silakkaa ja naapurin savupalvattua kalkkunaa. Todellista lähiruokaa. Illaksi olen luvannut lapsille herkkuja ja telkkaria. Niin, ja vähän pidempään valvomistakin. Jospa vaikka itsekin jaksaisi katsoa Neiti Marplen vielä tänään.

Mutta nyt iltapaala pöytää. Kaunista kesälauantain iltaa teillekin! ♡