Pipo päässä pakkasella! Kyllä vain, olen löytänyt pelastukseni!
Vuosia meni niin, että käytin varsinaista pipoa vain ja ainoastaan ulkoillessa. Kaikki myssyt näyttivät niin typeriltä, pää muodottomalta pallolta ja olo oli vähintäänkin kuin milläkin kylähullulla. Muistatte varmaan lexingtonin pipon, jonka hankin viime talvena raskaushormoneissani. No, se pipo sai mut ajattelemaan tätä juttua ihan uusiksi. Vedin nimittäin myssyä viime talven aika tiuhaan päähäni. Aina kun oli huono tukkapäivä – ja sehän oli usein!

Nyt syksyllä olen hankkinut jo kaksi uutta pipoa. Musta ja harmaa beanie, niillä aion nyt pelastaa tämän talven bhd:t! Tämä yksilö irtosi vajaalla kympillä henkkamaukalta. Ei varmaan tee hyvää tukalle saati kampaukselle, mutta näin lyhytnäköisesti saattaa pelastaa päiviä!

Ihana ilma, raikas ja aurinkoinen. Ei voisi kai uusi viikko paremmin alkaa!

Hymyjä! Niin, ja kiitos tsempistä. Ootte parhaita! ❤

Muistanette keväällä äitienpäivälahjaksi saamani asenne-/kriisitakin? No, eihän kevät kovinkaan kauaa jatkunut nahkatakkikeleinä, ja kesän ajaksi lahja olikin pakko heittää kaapin perukoille viileämpiä ilmoja odottelemaan. Mutta, nyt syksyllä kaivoin nahkatakkini taas innostuneena esiin (luojan kiitos se mahtui vielä!), ja olenkin koittanut uhmata tätä etenevää ja kylmenevää vuodenaikaa asennetakillani, änkien sen alle esimerkiksi villapaitaa ja muuta lämmintä kerrosta. Toki sitä näkee nuoria naisia piskuisissa takeissaan jopa talvella, mutta itse olen jo ylittänyt sen mukavuudenhaluisuuden ikäkynnyksen, ja mielummin pukeudun lämpimästi, kuin kroppaani palelluttaen.
Pelkäsin hiukan keväällä, jääkö takki kuitenkin ensihullaantumisen jälkeen käyttämättä, sillä olihan tämä hiukan sellainen ”hormoniostos”. Nyt jälkeenpäin olen kuitenkin edelleen hyvin tyytyväinen tunnemyllerrykseeni, sillä ilman asennetakkia tämäkin asu olisi tylsä farkut+neule+tennarit! Melkein harmittaa, että jossain kohtaa tämä lämmin syksy loppuu ja talvi on väistämättä edessä!

Olin ajatellut lähteä alusvaateostoksille, mutta kas kun ei taaskaan oikein nappaa tuo kyseinen touhu. Puuh, taidan jälleen siirtää sen ”huomiselle”….
Mukavaa päivää tytöt!

PS. Samaista takkia löytyy vieläkin Vilan nettikaupasta, ja Boozt näyttää myyvän sitä alennuksella. 

Maanantai ja uusi viikko!
Hirmuisen basic-tunnelmissa ollaan liikkeellä, edessä tavallinen ja tosi arkinen viikko, mutta sormet ja varpaat kuitenkin ristissä, että olisimme tämän viikon kaikki terveinä! Tässä on tosiaan jo koeteltu sekä koko perheen terveyttä, myös äidin jaksamista. Kaipaan arkeen rytmejä ja rutiineja. Sitä, ettei tarvitse miettiä jatkuvasti, kuka on ulkoilukuntoinen tai voidaanko vierailla jossakin.

Paitsi että arki koostuu suurimmaksi osaksi kotipäivistä, on syyskuu mennyt muutenkin aika tavalla neljän seinän sisällä. Myönnän, että esimerkiksi itsensä laittamisesta tai pukeutumisesta on tullut tingittyä ehkä enemmän kuin pitkään aikaan. Puhumattakaan meikkaamisesta tai hiustenlaitosta! Vaikka pyjamat ja verkkarit alkavat jo häiritä itseänikin, huomaan tulleeni kovin mukavuudenhaluiseksi. Mukavat farkut, mukava neule, mukavat kengät. Tukka ponnarille, ja vain kaikkein tärkeimmät mukaan mukavaan laukkuun.
Ei sillä, kukapa sitä nyt epämukavissa vaatteissakaan viihtyisi! Eilen tosin tuntui kyllä ihan mahtavalle vetää Habitare-reissuun korolliset kengät jalkaan! Vaikkakin illalla jalat huusivat, minkä turvoitukseltaan pystyivät, fiilis oli kaiken kärsimyksen arvoinen!

Habitaresta jäi käteen, vai pitäisikö sanoa mieleen, joitakin loistavia ideoita, ja muutamia vinkkejä remppaakin ajatellen. Ehkä paras juttu oli kuitenkin törmätä Elisaan! Tulen aina hurjan hyvälle tuulelle, kun joku teistä blogini lukijoista uskaltautuu tulla tervehtimään!

Nyt kiiruhdan keittämään tosi mukavat päiväkahvit ennen kuin pienin päättää heräillä päikkäreiltään.
Reipasta syysviikon alkua jokaiselle.

Iloista ja energistä mieltä – sitä todellakin tarvitaan näin syksyisin!