Tämä aamupäivä menee kiireettömässä valmistautumisessa päivän ohjelmaan. Oli todellakin järkevää matkustaa jo eilen, sillä tänään sai nukkua rauhassa pitkään, aamuyöllä heräämisen sijaan.

Kyselin teiltä Instan puolella mielipidettä harmaasta kotelomekosta, ja vaakutitte mut sen naisellisuudesta vaikka pelkäsinkin mekkoa hiukan tätimäiseksi. No, tänään mekko pääsee käyttöön Bloggers’ Inspiraion Day -tapahtumassa. Illaksi sitten jotakin juhlavampaa.

Meillä alkaa olla jo näille reissuille ihan tavaksi muodostuneet toimintamallit. Mies näet nauttii suuresti saadessaan muutaman tunnin rauhallisen ajan kiertää Helsingin antikvariaatteja. Illalla sitten juhlitaan taas yhdessä.

Mutta nyt pitää valmistautua lähtemään. Ihana nähdä muitakin bloggaajia ja vaihtaa kuulumisia kasvokkain!

Mukavaa lauantaita kaikille!

Nyt eletään taas sitä aikaa vuodesta, kun vuodenaikojen välinen raja on häilyvä kuin veteen piirretty viiva. Katukuvaa seuratessa voi nähä untuvatakkeja ja talvisaappaita, samoin kuin trenssiä, nahkatakkia ja tennareita – jopa avokkaita! Lämpötilan puolesta sää on huomattavasti viileämpi kuin viime jouluna. Tai juhannuksena. Elohopea kun näytti molempina juhlapyhinä lähes samoja asteita.

Paitsi, että olen älyttömän huono pukemaan lapsia tälläisenä aikana, pähkäilen paljon myös oman vaatetuksen kanssa. Palelen jatkuvasti, mutta sisäinen ääni kehottaa jättämään toppatakin ja pakkaskengät vielä hetkeksi rauhaan. Ihan vain sillä, että tarkenisin myös 20 asteen pakkasella. Toisaalta, mietin, että viime talvena kuljin näillä keleillä toppatakki visusti kiinni ja Sorelit tukevasti jaloissa. Niin, että kuuluko sitä lämpömittaria tuijottaa, vai määräytyykö pukeutuminen kalenterin mukaan?

Keväällä pari lämpöastetta saa ihmiset riisumaan toppavaatteet ja kaivamaan kevättakit naftaliinista, mutta miksi ihmeessä nuo asteet eivät tunnu syksyllä samanlaisilta. Vai onko meillä kova kiire aina seuraavan sesonkiin? ”Ah, miten ihana laittaa talvikengät pitkästä aikaa jalkaan!” tai ”Ballerinakelit ovat vihdoin täällä!”  Syyllistyn itse samaan, kun katselen esimerkiksi onks jo kevät -postausta, jossa sama tikkitakki juhlistaa kevätkelejä helmikuussa.

Olis kiva kuulla, miten te vedätte rajan vuodenaikojen välille, ja mitkä asiat vaikuttavat pukeutumiseenne? Onko kyse puhtaasti siitä, paleletteko, vai voiko vaatevalintoihin vaikuttaa enemmän nuo fiilissyyt?

Syksyistä ja aurinkoista torstaita!

Kuka sanoi, ettei arkena voi käyttää paljetteja?
Nainen voi käyttää paljetteja just silloin kun siltä tuntuu, ja musta tuntui tänään juurikin siltä!

Nappasin paljettitopin aikaisemmin syksyllä Lindexin rekistä, eikä mulla tuolloinkaan ollut bileet mielessä. Perus puuvillatopin edusta kimmeltää pronssin sävyssä, ja näin tämän yksilön heti suuren villatakin kaverina. Näin lököfarkkujen kanssa se on sopivan rento, mutta saa ihan uuden ilmeen kun jalkaan vetää pillit vahapintaiset farkut ja kunnon korot kengän kantoihin.

Tosin, ekan kerran kun vetäisin topin ylleni, mies kysäisi olenko kenties lähdössä jonnekin. Vastasin, että postiin ja kauppaan, ja se kai riitti selittämään tilanteen. Olishan se kurjaa, jos blingblingit pitäisi aina säästää juhlimiseen. Ihan vain jos ajattelee omaa elämäänsä, niin jäisi kyllä paljetit lähinnä käyttämättä.

toppi ja neuletakki|Lindex
farkut|Please Jeans

Note to myself: Koko löysä asu ei imartele…