Tiedättekö ne päivät, kun tuntuu, että oikein mikään ei mene putkeen. Kahvimukit kaatuu, tiputtelet tai rikot tavaroita, olet myöhässä, kompuroit ja tukkakin päättää elää omaa eläämänsä – kaikista käsittelyistä ja kemikaaleista huolimatta. Noh, mulla on ollut koko viikko vähän tätä! Tähtikuviot eivät kai ole kannaltani kovinkaan suotuisassa asennossa. Nyt ollaan torstaissa, ja mulla on se fiilis, että hitto en tee enää yhtään mitään, kun kaikki menee mäkeen kuitenkin. Aamulla hajosi blenderi, ja se 1,5 litran lasikannullinen vihreää mönjää levisi nätisti keittiöön. Teki mieleni itkeä, mutta ei siitä nyt sen enempää.

Ei saa jäädä tuleen makaamaan, totesi Kariluotokin aikoinaan tantereella, joten eteenpäin pitää vain potkia. Koska viikko on tähän mennessä antanut aihetta epäillä, ettei ehkä kannata avata kymmenen litran maalipurkkia ja kiivetä tikkaille, päätin, että käytän nämä viikon kaksi viimeistä arkipäivää turvallisesti pehmustetulla alustalla istuen ja lähinnä aivotoimintaan keskittyen. Toisin sanoen, inspiroidun, haaveilen ja suunnittelen. Tarkennettakoot sen verran, että sähköjuttujen suunnittelun kippasin nyt muiden niskaan, ihan vaan kun tuli sellainen fiilis, että se voisi olla tässä kohtaa turvallisempaa. 🙂

Aika harvoin tulee enää ostettua sisustuslehtiä (kiitos Pinterestin, Instagramin ja blogien), mutta uusimman Vakre Hjem & Interior -lehden suhteen en voinut vastustaa kiusausta. Monta kiinnostavaa juttua samoissa kansissa. Ihania jalkalistoja, kauniita kalkkimaalattuja seiniä ja kiva verhoideakin, joka on toteutettava. Kaikki toteutukset tosin jätän siihen asti, kunnes nämä vibat muuttuvat paremmiksi.

Kevätsahrami, eli krookus, tarttui mukaan taannoin Ikean reissulta. Pitää varmaan lähteä uudelleen viherostoksille, sillä muuten tämä kevätkukkien myynti on vielä aika heikoissa kantimissa.

Loistavaa torstaita teille – ja, ehkä mullekin vähän! 😉

Hiphei, ja terveisiä Helsingistä. Nyt tosin olen taas jo onnellisesti kotona, mutta tämä päivä vierähti mukavasti paitsi bussissa, myös ihanan kuvauspäivän merkeissä. Meandin kevätmallitoon pukeuduimme ystäväni Annin kanssa, ja oli mukana myös ihanat blogisiskot Minttu ja Elisa seuralaisineen.

Pientä esimakua päivästä tässä, mutta lisää toki tulossa ammattilaisenkin kamerasta! Hauskaa oli, kuten näkyy, eikä jouduttu malliruokavaliolle, vaan herkkuja oli tarjolla! 🙂

Puoli kuudelta aamulla lähdin liikkeelle, ja nyt kahdeksan jälkeen pääsin viimein kotiin. Lyhyestä virsi siis kaunis tässä kohtaa, minä painun peiton alle.

Ihanaa iltaa ja hyvää yötä!

Muistan blogitaipaleeni alkuaikoina, kun erilaiset haasteet olivat kovasti huudossa, ja niitä kiersi jopa niin paljon, että en mitenkään keksinyt jokaiseen uutta kerrottavaa itsestäni. Kun Fru Friida, nyt muutaman haasteettoman vuoden jälkeen, heitti minulle seitsemän kysymystä, tartuin niihin oikein innolla. Joskus tälläinen Ystäväni -kirja tyylinen vastailu on oikeastaan ihan kivaa. Tai ainakin tässä kysymykset ovat huomattavasti helpompia, kuin siskontyttöni Monster High -kirjassa, jossa vastaan tuli kinkkisiäkin kohtia. 🙂

  1. Oletko keittiön hengetär ja mikä on bravuuriruokasi?
Näitä pitäisi varmaan kysyä joltakulta muulta, mutta ainakin haluaisin olla keittön hengetär, ja jossain määrin koen sellainen olevanikin. Pidän ruuanlaitosta, leipomisesta ja ylipäätään keittiössä hääräilystä. Nautin siitä kun voin tehdä muille ruokaa, kattaa pöytää jne. Kokkailu ja jauhopeukalointi ovat suuri intohimoni. Jos olisin sarjamurhaaja, aseeni olisi varmaankin sydän- ja verisuonitaudit, sillä yleensä koen parhaiksi herkuiksi ne ehkä vähiten terveelliset vaihtoehdot. En ole reseptien tuijottelija, teen mielummin ”omasta päästä”.