Aurinko armas! No onhan tämä nyt ihan mieletöntä, että päivät saa nauttia auringonvalosta ja siristellä silmiään. Samaa energiaa kun ei yksinkertaisesti saa mistään muualta. Tosin tämä ”aikaisin nukkumaan” -elämäntapamuutokseni on saanut jo ihan hyvää palautetta siipaltanikin, joka on seurannut esimerkkiäni aina tilaisuuden tullen. Vaikuttaahan se oloon ihan varmasti, kun iltakukkumisten sijaan meneekin nukkumaan jo yhdeksältä tai viimeistään kymmeneltä. Itse olen huomannut muutoksen virkeämmän olon lisäksi myös esimerkiksi ihon kunnossa. Ei ne kauneusunet ihan pelkkää puppua ole! 🙂
Sanotaan, että uuden elämäntavan omaksuminen vie noin kolme kuukautta. Tässä kohtaa voin todeta, että jo yhden kuukauden jälkeen kroppani huutaa nukkumaan yhä aikaisemmin. Toki väsymyksestä, mutta ennen kaikkea tottumuksesta. Toki vieläkin on se kutkuttava olo, että tekisi mieli löhötä joskus sohvalla ja tuijotella telkkaria. Ainakin joinakin iltoina. Toisaalta siihen telkkarittomuuteenkin on jo aika hyvin jo tottunut. Ja jos yhtenä tai kahtena iltana viikossa viettääkin sen tunnin ruudun edessä, se tuntuu jo tavallaan spesiaalilta.
Pidemmät unet -projektini laittoi tietysti käyntiin myös eräänlaisen dominoefektin. Monesti kun siihen iltaan on kasaantunut myös hommia, jotka ovat jääneet päivällä tekemättä. Toisaalta kai sitä luonnostaan on tehokkaampi valveillaoloaikana, kun on levännyt eikä univelkainen. Mulla on myös ollut tapana välillä tehdä seuraavan päivän ruokaa lasten nukahdettua, mutta nyt esimerkiksi ruokahuollostamme on tullut paremmin suunniteltua, mikä tietysti on jo ihan taloudellistakin.
Mieleeni ei tule yhtään asiaa, josta olisin joutunut nukkumisen vuoksi luopumaan. Vastaavasti ei myöskään mitään oikeaa tekemistä, mikä olisi jäänyt unien vuoksi tekemättä. Yhtenäkään aamuna en ole 9-tuntisiani katunut, päinvastoin! Oikeastaan tämän nukkumisen voi monessakin mielessä yhdistää liikkumiseen; Aikaa löytyy kyllä, jos sitä oikein kovasti tahtoo, eikä kukaan ole tainnut tehtyjä treenejäänkään juuri katua. 🙂
Muistan jostain lukeneeni, että jonkinlaisesta syys-/talviväsymyksestä kärsii suomessa 2-3 kymmenestä. Se on aika paljon, ja kertoo ongelman yleisyydestä. (Tiedättehän sen tunteen, kun syksyn pimeiden tullen tekisi vain mieli käpertyä päikkäreille ja syödä suklaata kaksinkäsin? No minä ainakin tiedän!) Koska harvalla on kuitenkin kai mahdollisuus (mulla ei ainakaan) muuttaa syksyn tullen päiväntasaajalle, pitää ne ehkäisykeinot löytää vähän yksinkertaisemmalla tavalla. Olenkin ottanut itselleni äärettömän kunnianhimoisen tavoitteen saada tämä aurinkoisten päivien energia riittämään myös sinne ihan oikeille syksyn pimeille. Ei siis vain selviämään syksyn yli, vaan pysymään virkeänä ja energisenä läpi pimeän vuodenajan. Nukkumisen lisäksi aseina toki myös liikunta ja ravinto.
Tänään energiat sai virtaamaan myös vihersmoothie joita olen taas innostunut tekemään. Tosin oikaisen itse valmiilla smoothiejauheella, ja maustan sitä mieleni mukaan aina vähän erilaiseksi. Tänään kyytin pääsi pinaatti, banaani ja tyrni.
Iloista ja energistä keskiviikkoa!
Tallenna
Tallenna
Tallenna
