{ valoon herännyt }

17.11.2013

Kuten kaikki tietää, luonnostaan nyt ei tässä kohtaa marraskuuta voi herätä valoon, vaikka nukkuisi puolille päivin. Sinä aamuna en hallunnut jäädä nukkumaan -postauksessa esittelin uuden kaverini, Philipsin Wake-Up valon, joka on nyt ollut ns. testikäytössä parisen viikkoa.
Ihan hyvin ollaan toisiimme totuttu, jotain olen myös oppinut itsestäni ja perheestäni pariviikkoisen aikana. Olen esimerkiksi havainnut, että myös toisessa huoneessa nukkuvat jälkeläiseni saavat osansa kirkkaasta valosta ja heräilevät kanssani samaan tahtiin. Tästä syystä valo onkin ollut poissa pelistä aamuina, joina vekkari on viritetty soimaan ennen aamu viittä, ja tarkoitukseni on ollut lähteä aamulenkille muun perheen jatkaessa uniaan. Eli, kyllä, ihmeesti se valo vain läpäisee ne suljetutkin luomet!
Kerroin myös, että herätykseen saa säädettyä lemppari radiokanavansa, mutta tässä kohtaa olen huomannut, että vaadin sen alakertaan hiipimisen ennen kuin olen valmis energiselle ja iloiselle seuralle. Herään siis mielummin tavanomaisiin herätyspirinöihin, kuin radion soittoon. Oli sitten kyseessä mikä tahansa radiokanava!

Valo alkaa kirkastua puolisen tuntia ennen varsinaista herätystä, ja pari kertaa onkin käynyt niin, että olen ollut hereillä jo ennen kellon soittoa. Se jos mikä ainakin tuntuu virkistävältä. Varsinkin tähän aikaan vuodesta, kun lähinnä haaveilen talviunille käpertymisestä. Lyhyenä yhteenvetona, valo jää ehdottomasti käyttöön, ja kuulemma toisellekin puolelle sänkyä se olisi oikein tervetullut kapistus. Plussaa helposta käytöstä, itse olen huono säätelemään mitään kovin vaikeita juttuja heräämiseni varalle. Nyt herätysvalo toimii napinpainalluksella, kun säädöt on asetettu kohdilleen. Vaikka, ajan muuttaminen ei sekään vaadi tummempaa hiusväriä!

philips-

Mutta mutta, kyseessähän oli kisa! Pyysin kertomaan tarinoita ikimuistoisista aamuista, ja jouduin tuolta kaikkien joukosta valitsemaan yhden. En tiedä, mikä romanttinen vaihde mulla oli päällä, mutta tämä yksi tarina sai sydämeni pomppimaan ja poskeni punoittamaan:

”Joskus noin puol vuotta sitte juttelin mun ihastuksen kans pitkälle yöhön 🙂 Juteltii vaa niitä näitä ja mietin et kumpa sekii tykkäis minust. No aamul ku heräsin ja katoin puhelii ootti siel maailman ihanin viesti 😀 Muistan viestin vieläkii ulkoo: En oo saanu unta ja oon pyöriny tääl sängys yksin miettien sua 🙂 Ens yöks haluun sut mun vieree et voidaa halii koko yö. 😀 En tiiä sinust mut oon tykänny sust jo jonkii aikaa ja toivon et säkii tykkäät minust:) Ku luin tän viestin ni pomppasin sängyst niin nopeest ylös ku mahollist ja soitin tälle kyseiselle ihanuudelle vaikka kello oli vast puol 7 (kyseessä oli siis sunnuntai noin 2 tunnin unien jälkeen) 😀 Ollaa edellee onnellisest yhes ja monet yöt on vietetty halien ;)”

Kiitos, Iisa! Otan yhteyttä, kun pääsen kotiin. Olet voittanut herätysvalon, ja toivottavasti siitä on iloa aamuihinne ja jaksatte heräillä kaiken halimisenkin jälkeen!


{ getting ready }

15.11.2013

Taas mennään! Huomenna juhlitaan Indiedaysin blog awards -juhlaa, ja meno on tämän päivän (ja vähän jo eilisenkin) ollut sen mukaista. Asu alkaa olla alusvaatteita myöden (kiitos Sokoksen palvelevan henkilökunnan) valmiina, ja nyt pitäisi käyttää loppu energia ja järki laukkujen pakkailuun, ja muuhun, itse matkustamiseen liittyvän, oheisohjelman hoitoon.

Ennen kuin tavarat sujahtavat laukkuun, pieni makupala tulevasta asusta. Tällä kertaa lupaan ja vannon, että kunnollinen asukuva saadaan blogiinkin asti! Laukkuna jälleen Designiston Sain Laurent Belle Du Jour leather clutch. Iiiik, ne on vaan niiiin ihania! Meilasittekin hiukan kysymyksiä Designiston palvelusta, ja koitan palailla niihin myös erillisessä asupostauksessa.

Nyt kiireellä hoitamaan hommat kuntoon, ja viikon viimeisen treenin kimppuun!

ready inspiration id awards getting ready juhlimaan

Ihanaa viikonloppua! Ja hei, tosi kiva nähdä teitä kollegoita huomenna!

Pusspuss!!!