Hei ihanat!

Vielä löytyy ojanpientareilta luonnonkukkia maljakkoon asti. Tässä juuri mietiskelin, että mitenkä siihen taas tottuukaan, kun väri-ilottelun sijaan katsellaankin kostean ruskeaa maata ja mustia kynnettyjä peltoja. No, ei mennä siihen ihan vielä, nautitaan toki kesästä tässä ja nyt.

Siskoni lapset lomailivat vanhempieni luona, ja meillä oli myös parina yönä serkkuja yökyläilemässä. Tänään kuitenkin jatketaan kesänviettoa taas ihan omalla porukalla ja rennosti kotoillen.
Lapset poimivat kesällä monia pieniä kimppuja ilokseni, mutta nyt yhdistimme voimamme ja keräsimme oikein suuren puskan luonnonkukkia keittiön piristykseksi. Samalla reissulla löytyi suut makeaksi asti metsämansikoita ja vadelmia, ja aurinko porotti selkään oikein polttavan kuumasti. Juuri tällaista kesän kuuluu ollakin!

Tämä päivä kruunataan pienellä lepotuokiolla (minä ainakin kirjani seurassa), ja kenties saunakin lämpenee illaksi.

Ihanaa kesäpäivää!

Hiphei, ja ihanaa uutta viikkoa! Me starttasimme aamulla Torniosta kohti kotia, joten pitkä päivä on edessä. Matkamme alkoi aikaisin lauantai-aamuna ja sitä väritti mukavasti yhden lapsen oksennustauti, joka päätti puhjetta matkan puolivälin jälkeen. Ensimmäisen yön vietimme Oulussa, ja täytyy myöntää, että jonkin aikaa olisin vain toivonut olevani kotona. Mutta kuten yleensä, vatsataudit tulevat ja menevät, ja niin oli tämäkin nopeasti ohi.

Eilinen vietettiinkin sitten Tornionjoen molemmin puolin, sää oli kaunis, vaikka pieniä kuurosateitakin välillä toki tuli. Oikein ihana viikonloppu vatsataudista huolimatta, ja onneksi nuo lapset ovat sellaisia nopeita toipujia. 🙂

Maisemat olivat hulppeat, ja kyllä, tosinainen kapuaa koroissa! 😉

Muistakaahan osallistua tuohon Dermosil -arvontaan!

Perjantaiterkut täältä jostain etananaamion takaa!

Huvittavaa, että oman ajan ottaminen vaatii näinkin rajut asusteet, mutta tajusin juuri, että nyt kesän aikana on ollut jotenkin jatkuvasti kaikkea menoa ja menemistä, ja sellaiset omat kauneusrutiinit ja rituaalit ovat jääneet tyystin kaiken muun jalkoihin. Niinpä päätin muuttaa kurssin ihan välittömästi, ja tässä sitä nyt ihmetellään, että kuinka silkin sileä iho tuolta etanauutetta sisältävän rätin alta kohta paljastuukaan. 🙂

Sain jo keväällä ystävältäni kokeiluun yhden tällaisen kasvonaamion, jota hän kovasti kehui. Jotenkin vain ei ole ollut muka aikaa puolen tunnin kasvonaamiolle. Hah, tiedän… Laiskuutta ja viitsimättömyyttähän se vain on, eikä ajan puutetta. Vaikka kesän pitäisi olla kaikenlaisen kauneussaunomisen kulta-aikaa, myönnän, että itse muutun hyvinkin huolimattomaksi näissä asioissa. Aurinkorasvat, karvojentrimmailut ja kuivat kantapäät työllistävät jo ihan riittämiin.

Täällä on perjantai-illan kunniaksi pienet pakkailut menossa, ja pyykkikone käy kuumana jo neljättä koneellista. Mutta koska on kesä ja loma, pitää homma ottaa lungisti! Tässä samalla kun voi vallan mainiosti rentoutua kummitusnaamion kanssa (tämän kuuluisi kai olla aika jämptisti pitkin ihoa, mutta minä näytän lähinnä vanhalta kummitukselta, jonka ryppyinen iho roikkuu).

Jos sitten vaikka Dicten seurassa lakkaisi kyntensä ja ylittäisi itsensä ihan täydellisesti. Pakatahan voi aina myös huomenna! 🙂

Ihanaa viikonlopun aloitusta!