Kaupallinen yhteistyö / Willab Garden

---

Jestas, miten ihanaa kun aurinkokin muistutti taas pitkästä aikaa olemassaolostaan! Juuri eilen illalla mietittiin lasten kanssa, että milloin on viimeksi paistanut. Eikä muuten ihan heti tullut mieleen.

Nyt sai myös koristekurpitsat väistyä kasvihuoneesta ja ajattelin alkaa laittamaan joulua esille. Niin kauan kuin olen unelmoinut kasvihuoneesta olen unelmoinut myös sen pukemisesta jouluun. Olen pinnannut Pinterestistä satoja kuvia, joissa kasvihuone on jouluisessa asussaan ja sormet syhyävät jo laittamaan omaakin kasvaria jouluiseksi. Jos vaikka viikonlopuksi saisi luotua sellaisen kunnon joulufiiliksen ja sitten voitaisiin juhlistaa asiaa glögillä ja pipareilla. Ei paha!

Lisää Willab Gardenin Mur Maxi kasvihuoneesta löydät täältä, ja tästä linkistä voit lukea kaikki mun kasvihuone -postaukset.

Syysväsymyksen hoitoon tämä jouluttelu on mitä parahainta lääkettä. Apua on löytynyt myös ulkoilusta ja jumpasta. Niin ja hyvästä seurasta. Ollaan myös suunniteltu äiti-tytär -matkaa keväälle, mikä osaltaan vie ajatukset muualle. Päätin myös mennä hierojalle, mikä on mulle ihan älyttömän iso juttu. Puolialastomuus ja jonkun vieraan kädet ei nimittäin oikein ole mun laji. Sain mieheltäni lahjakortin hierontaan jo viime jouluna, mutta kyseisistä syistä se on jäänyt käyttämättä. Tässä on siis myös sellaista itsensä voittamista ja mukavuusalueelta poistumista. Hieroja on onneksi tuttu ja tietää kammoni, joten ehkä se vähän lievittää asiaa.
Sen lisäksi ilmoittauduin viikonlopuksi Valoa ja voimaa pimeyteen -joogatyöpajaan, joka toivottavasti on nimensä mukaan lääke tähän kaamoksen tapaiseen. Ja varasin itselleni myös kampaaja-ajan, mikä tosin menee kuukauden päähän. Mutta hei, onpa jotain mitä odottaa – sen joulun lisäksi.

Mutta kyllä silti ihan kaikkein parasta on tuo aurinko. Ja kahvihetki niin kirkkaassa paisteessa, että silmät oli pakko laittaa kiinni. Silti tuntui, että valo tuli luomienkin läpi ja etsi tiensä aivoihin. Sinne jonnekin, jossa se tekee taikojaan niin fyysiselle kuin henkisellekin väsymykselle.

Vesiyhtiöltä tuli viesti, että runkolinja on hajonnut ja vesi on toistaiseksi poikki. Ollaan nyt kuivilla, kuten sisko asian ilmaisi. Mutta sormet ja varpaat ristissä, ettei sen korjaamiseen mene kovinkaan kauan, tai muuten pitää ottaa ulkohuuska käyttöön. 😀

Kivaa ja aurinkoista keskiviikkoa!

 

.

Hei maanantai!

Marraskuu on tuonut mukanaan melkoisen väsymyksen, ja kun perjantai-iltana ajelin koulusta kotiin, teki mieli vain laittaa silmät kiinni kesken ajomatkan. Ei sillä, että asiat olisivat niin huonosti, vaan enemmänkin ihan puhtaasti fyysisen väsymyksen vuoksi. Sama juttu lauantainakin. Parin yön unet jäivät vähäisiksi ja tuntui ettei uni illalla tullut, vaikka luomet kuinka lerpsuivat kirjan sivuja tuijottaessa. Samaan aikaan oli tunne, että olisin voinut nukkua pari vuorokautta putkeen. Tein oman diagnoosin: selkeää syysväsymystä.

Kun pääsin lauantai-iltana kotiin, olo oli taas kuin kuraan kuollut kuttu. Poika palasi yökyläreissultaan ja Klaara puhkui intoa, kun oli saanut perata ja ryöpätä isomummun sienet. Onneksi on asioita, jotka pitävät elämän syrjässä tiukasti kiinni. Silloinkin kun tulee se tunne, että voisi vain hautautua talviunille.

Niinpä meidän isäinpäivä menikin sitten melko rennoissa tunnelmissa. Nousin ajoissa ylös, ja laitoimme lasten kanssa isälle aamupalan. Sitten pari tuntia töitä ja vanhempieni luokse syömään. Olin ajatellut tehdä blogia vielä illan aikana, mutta täysinäisen vatsan tuoma ramaisu oli yksinkertaisesti ihan liikaa. Sen sijaan käytin sunnuntain raukeuden hyödyksi, enkä juuri pyykinpesun lisäksi tehnyt yhtään mitään. Oli miehen vuoro omistautua omille töilleen ja hautautua nuottikasojensa ääreen. Aina ei vain jaksa, vaikka tietääkin, että ehkä pitäisi.

Sohvalla makoilua ja rentoa olemista. Basson näppäily ja pianon pimputus taustaäänenä. Hassu juttu, että meillä piano on soinut oikeastaan lähinnä silloin kun mies on auttanut lapsia viululäksyissä. Mitä nyt lisäksi jotain muuten vain soittamista todella todella harvoin. Nyt esikoinen sai kuitenkin innostuksen ja aloitti tapailemaan tuttuja kappaleita. Intoa ja onnistumiseniloa oli ihana seurata vieressä. Eikä sitä toki ihan vieressäkään tarvinnut koko ajan olla, kyllä tuo musiikki ihan hyvin kantautui koko taloon. Välillä iloisia huudahduksia ”äiti, kuulitko kun soitin sen kokonaan”. Mietin, että väsymyksestä viis, asiat on kuitenkin juuri kuten niiden kuuluukin olla.

Illalla kaivettiin vielä korttipakka esiin, ja pelattiin yhdessä ristiseiskaa. Tai no, Klaara vielä toimii lähinnä avustajana. Mietittiin, että tämä vanha tapa pitää ehdottomasti herättää taas henkiin. Taisi olla viime syksyä, kun meillä oli tapana pelata ainakin yksi peli illassa, jos vain saatiin pöytään tarpeeksi pelaajia. Loistava mahdollisuus olla yhdessä ja läsnä. Ja jos jäänkin noissa musiikkiharrastuksissa taka-alalle, niin tässä lajissa pääsen onneksi aika usein näyttämään kynteni! 😀

Tämän maanantain listalta löytyykin ainakin aikaisia nukkumaanmenoja ja energisoivaa liikunta. Mutta nyt on ehdottomasti meneillään ne pahimmat viikot, kun pitää vain antaa itselleen lupa olla väsynyt ja aikaansaamaton. Sekin on osaltaan tärkeää. Nauttia ihan vain pelkästä olemisesta.

Mulla on tulossa teille yksi jouluinen resepti, mutta nyt toivottelen oikein ihanaa maanantaita. Tsemppiä väsymykseen jos sellainen sattuu muitakin vaivaamaan. Kyllä se tästä!

 

Neuletakki saatu / Puuvillatehdas

Kaupallinen yhteistyö / Scandic

---

Heips! Jos kotona ei rohkenekaan maalata seiniä tummiksi tai muuten vain värikkäiksi, niin onneksi siitä fiiliksestä voi nauttia jossain muualla. Muistatte ehkä, kun kirjoittelin Be calm and buzz on  -ravintolan avajaisista pari viikkoa sitten. Jos postaus ei muistu mieleen, voit käydä lukemassa sen täältä. Tänään vielä hiukan ravintolan fiiliksestä, ja ennen kaikkea sisustuksesta, kaupallisessa yhteistyössä Scandicin kanssa.

Lasikattoinen sisäpiha tuo mieleen katuravintolat ja oli ihana huomata, miten koko ravintolan fiilis muuttuikin sen mukaan, miten ulkoa pääsi valoa sisään. Harvoin luonnonvalokaan saa näytellä noin suurta osaa sisustuksessa. Vaikka ravintolan nimessä viitataan hektisen arjen lomassa rentoutumiseen, nimessä on Scandicin viestintäpäälikön mukaan myös pieni yhteys juurikin tuohon lasikattoon, joka tekee tilasta ampiaispesämäisen.

Itseäni on aina jotenkin kiehtonut tällaisten suurien tilojen sisustus. Tai ehkä enemmänkin se, miltä tuntuisi sisustaa tämänkaltaista tilaa valaistuksesta viimeiseen yksityiskohtaan saakka. Joka kerta kun näen tällaisen suuren ja kiinnostavaksi tehdyn tilan, mietin myös, että enpä olisi keksinyt totakaan ratkaisua. Ehkä hienointa tässäkin tapauksessa on tyylien keskinäinen leikittely. Ja vaikka ravintolan päätarkoitus onkin tarjota makuhermoja hemmottelevaa ruokaa, väittäisin, että nykypäivänä myös ravintolan sisustuksella on aika suuri merkitys. Haluammehan toki ruokkia myös jonkinlaista visuaalisuuden nälkäämme.

Kun meillä oli tuo Ay Illuminaten kattovalaisin, mieheni kutsui sitä katiskaksi. Melkein väittäisin, että tuo sisalkankainen versio valaisimesta muistuttaa vielä enemmän jonkinlaista pyydystä. Yhtä kaikki, se on edelleen valaisin mieleeni, ja siksi tykkäsinkin, kun ravintolan katossa valaisimia roikkui tasaisin välimatkoin kahdessakin koossa. Samalla se pehmittää muuten aika modernia sisustusta.

Ehdottomasti lempparini uudessa Be calm and buzz on  -ravintolassa oli nuo aamupalatilan oktagon-laatat seinissä ja messingin väriset pikkuhyllyt huiskineen, kauhoineen ja puisine leikkuulautoineen. Samaa kaakelia oli käytetty myös keittiön seinissä. Toisaalta ravintolasalin kaktusistutukset ja Sika Designin kalusteet tykästyttivät myös. Mutta tärkeintä on mielestäni se, että silmä löytää miellyttäviä yksityiskohtia ja aina jotakin uutta katseltavaa.

Itse henkilökohtaisesti arvostan myös sitä, että huonekasvit ovat aitoja. Ihastuin näihin kaktusruukkuihin ja vaikka olenkin kotona miettinyt kaktushyllyn karsimista, täällä ravintolassa päätin antaa omillekin piikikkäille vielä toisenkin mahdollisuuden. 🙂

Isot pisteet myös viinipulloista tehdyistä juomalaseista, pöytien yrttiruukuista ja hotelliketjun sisältä kerätyistä vanhoista aterimista (näkyivät edellisessä postauksessa).

 

Mutta hei, muistattehan alennuskoodin, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää loppuvuoden rientoihin:
Kun varaat pöydän etukäteen uuteen Be Calm & Buzz On -ravintolaan , saat 30% alennuksen pääruoastasi kertomalla koodin BCBO. Pöytävaraukset puh. 03 24462132 . Tarjous on voimassa 31.12.2018 asti.
Tampere on hyvien kulkuyhteyksiensä ja loistavan kulttuuritarjonnan vuoksi mitä parhain paikka viettää vaikka pikkujouluja. Aivan rautatieasemaa vastapäätä sijaitsevaan ravintolaan on helppo poiketa myös kiireisemmällä aikataululla.

Mutta nyt toivottelen oikein leppoisaa perjantai-iltaa!