Maailmassa on harvoja asioita, joista tällainen kolmevitonen tuntee lapsellista riemua, mutta yksi niistä on ehdottomasti joulukuusi. Se on se virallinen merkki siitä, että joulu on saapumassa ja juhlan aika on käsillä. Lapsuudenkodissa kuusi tuotiin sisään aina aatonaattoiltana, ja kun isä oli muutaman voimasanan kanssa saanut kuusen jalkaan ja kynttilävalot sen oksille, pääsimme siskoni kanssa koristelemaan kuusta. Nyt viime vuosina mummulan kuusi on ollut huomattavasti tyylikkäämpi ja elegantimpi kuin lapsuudessani. Mieleeni on jäänyt myös vuosi, kun halusin koristella kuusen vanhanaikaisesti karamellein. Solmin hopealankaa karamellipapereihin ja ripustin niitä kunnon joulukonservatiivinä kuusen oksille. Ja parin päivän päästä langoissa roikkui tyhjät paperit, sillä karamellit olivat olleet kivasti siskoni käden ulottuvilla kun hän katseli telkkaria.

Kuten sanottu, meidän joulukuuseen ei haeta minkäänlaista tyylisuuntaa tai trendiä. Nyt kun lapset ovat pieniä sen oksilla saa killua kaikessa rauhassa itse tehdyt koristeet. Äidin virkkaamat pitsisydämet, hamahelmiaskartelut, paperista taitellut tähdet, antiikkiset lasipallot ja pallot uudemmasta tuotannosta. Vanhoista leivosmuoteista itse tehdyt koristeet ja kaikenlaiset vuosien varrella kertyneet joulukoristeet. Esikoisen aikoinaan askartelema kimallepallo ja Klaaran viime vuonna äitini kanssa askartelema paperienkeli. Kaikki koristeet yhtä ihania ja kaikkissa muistoja menneiltä vuosilta. Ja joukkoon mahtuu vielä paljon, mutta ihan vain ostamisen ilosta kuuseen ei hankita läjäpäin koristeita.

Miehelläni oli joitakin vuosia kova tarve saada kaata joulukuusi itse, mutta kun yhtenä vuonna olin käännyttänyt pojat kahdesti ovella (toinen kuusista oli kolmemetrinen ja toisessa oksia oli vain toisella puolen runkoa) mieheni kaatoi valtavan pihakuusen ja otti siitä latvan. Alhaalta katsottuna se näyttikin oikein kivalta, mutta olohuoneessa ei niinkään. Niinpä olemme sittemmin päätyneet ostettuun kuuseen. Helppoa ja vaivatonta ja vältytään suuremmalta aviokriisiltä juuri joulun alla. Ja ennen tuo kuusiepisodi vieläpä käytiin läpi siinä juuri ennen joulua ja vähän kiireessä. Kun jokunen vuosi sitten laitettiin koti joulukuntoon jo hyvissä ajoin kuvausten vuoksi, huomasin, että kuusi on oikeastaan paljon mukavampi koriste ennen joulua kuin tammikuussa. Tykkään siitä, että kuusi on pieni, ja tänä vuonna löytyi vieläpä oikein pullea ja muodokas yksilö. Ja nyt kun olkkarin ikkunoissa on lumikukat ja kuusi kimmeltää, ei oikeastaan ole koskaan pimeää.

Tänään vuorossa olisi sinappi- ja chilisuklaatehdas.  Rentoa puuhastelua joululaulujen soidessa.

Vähiin käy ennen kuin loppuu. Nimittäin nämä päivät joulun alla. Tässä on nyt viikon verran aikaa valmisteluille, mutta mulla ei kyllä ole edelleenkään mitään joulustressiä. Kiitos äidin, joka teekee lanttu- ja porkkanalaatikon meille tänä vuonna ja kiitos itseni, kun olen omaksunut vähän lungimman suhtautumisen jouluun.

Meidän joulu tai jouluvalmistelut eivät varsinaisesti edistyneet viikonloppuna, vaikka kuusi perjantaina jo kuistille asti saatiinkin. Itse juhlin perjantai-iltana pikkujouluja ja lauantai meni muuten vain viikonlopun vietossa. Tai no, oltiin Klaaran kanssa muutama tunti kaksin ja leivottiin iso kasa pipareita. Niitä on nyt sitten tänään kuorrutettu, joskin pikkuisen liian löysäksi jääneellä pikeerillä. Lauantai-illaksi makuuhuoneeseen nostettiin pinnasänky kun saatiin pieni 1-vuotias kummityttö kylään ja mieheni veli vaimoineen pääsi vuorostaan juhlimaan. Eilen juhlistettiinkin sitten pientä 2-vuotiasta. Vaikka oma lapsiluku onkin jo täynnä, tuntuu kivalta kun lapsilla on näitä pieniä serkkuja, joita itsekin saa välillä vähän paijata. Ja meillähän on tosiaan tallessa niin pinnasänky, vauvanlelut, kuin Stokken tripp trappikin. Ei tosin iltatähteä ajatellen, ehkä enemmänkin lastenlapsia. Ja ollaan oikein mielellämme tätejä ja setiä.

Tällä viikolla vietetään montaakin vuoden viimeistä, ja nautin kuin sain aamulla herätellä lapset vuoden viimeiseen kouluviikkoon. Ja samalla tsempillä olen tänään yrittänyt kannustaa lapsia vuoden viimeisiin soittotunteihin valmistautumisella. Pimeyden tuoma väsymys näkyy kyllä lapsissakin, ja loma tulee tarpeeseen. Mutta sitä ennen on onneksi vielä viikko täynnä odotusta ja valmistautumista.

Joululahjat on ostettu ja mutta vielä jokunen kaipaa paketointia. Jouluruokien ja leivonnaisten tekeminen on yhä vaiheessa ja kotikin on viikonlopun jäljiltä vähän niin ja näin. Mutta stressiä en ota. Joulusiivous saa tosiaan olla melko tavallinen viikkosiivous, tammikuun valossa ehtii sitten puunata paremmin. Yksi matto saatiin viikonloppuna toimitettua pesulaan, ja se on sitten kiva rullata viikon päästä puhtaalle lattialle. Luotan armotonta puunausta enemmän kynttilöiden ja kukkien luomaan tunnelmaan ja joulun tuoksuihin. Nyt kun maa on musta ja lumen suhteen toivo alkaa hiipua, noilla tunnelmanluojilla on vielä entistäkin suurempi merkitys.

 

Mutta hei, kuusi saa kuulemma tulla peremmälle. Ihanaa maanantai-iltaa sinullekin! ❤️

Yhteistyössä Candle Light Storyn kanssa.

Vaikka joulu onkin kiva ottaa vastaan siistissä kodissa, en jaksa ottaa asian suhteen ihan hirvestressiä. Ei se joulu oikeastaan vaadi tavallista viikkosiivousta kummempia toimenpiteitä. Imuroidaan, pestään lattiat, pyyhitään pinnat ja laitetaan tavarat omille paikoilleen. Niin ja puhtaat lakanat kuuluvat tietenkin jouluunkin. Uskon, että joulu voi tulla jokaiseen kotiin ja varsinainen joulusiivous on käsitteenä jonkinlainen muinaisjäänne. Se tulee ajalta, jolloin lattiat pestiin suovalla jouluksi ja hiottiin hiekalla juhannukseksi (noin niin kuin kuvainnollisesti) ja joulupyykki saattoi olla talvikauden ainoa isompi pyykinpesu. Kenenkään ei siis pidä kantaa stressiä tai huonoa omaatuntoa joulusiivouksen suhteen. Nykyisin kun pyykkiä pestään vähintäänkin viikoittain ja siivoustakin harrastetaan liki samaa tahtia, joulusiivouksen ei tarvitse olla kokonaisvaltainen kertarykäisy. Itse tykkään siivota jopa enemmän  tammikuussa, kun päivät ovat valoisampia ja siivoamisella on jonkinlainen mieltäkin puhdistava vaikutus. Vähän kuin siivoaisi mennyttä pois ja antaisi tilaa uudelle. On kiva käydä läpi laatikoita ja kaappeja ja laittaa ikään kuin elämä taas järjestykseen.

Jokainen tietenkin siivoaa kotiaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Meillä imuria käytetään joka päivä, mutta se ei välttämättä ole puolen minuutin imurointia kummempi toimenpide. Imuroidaan jotain jostain. Kissanhiekkaa lattialta, tai kuivunutta muovailuvahaa keittiön matosta. Ja sitten kerran viikossa paremmin ja ehkä kerran kuussa vielä vähän paremmin. Tykkään siivota ja tykkään siististä kodista, mutta ison kodin pitäminen jatkuvasti täysin villakoirattomana on sula mahdottomuus. Marisin viime viikolla instan puolella, että ei nappaa yhtään siivota itsenäisyyspäiväksi (oli siis tulossa vieraita), mutta kun mulle olikin tullut ärrälle ihana pr-paketti maailman kauniimpia siivoustuotteita, pyyhin illalla innolla ovenpieliä ja keittiön avohyllyjä ja jatkoin perjantaiaamuna sirottelemalla imurointipuuteria sohville ja matoille.

Kyseessä oli siis kotimaisen Candle Light Storyn ekologiset siivousaineet, jotka ilahduttivat paitsi ulkonäöllään ja luonnollisilla tuoksuillaan, myös tehollaan. Olen jo aika päiviä sitten siirtynyt kylppäriä lukuun ottamatta mietoihin ja luonnollisiin tuotteisiin ja nämä toivat ihanasti vaihtelua sille mäntysuovalle ja etikalle. Ja syy miksi halusin tuotteista kirjoittaa on paitsi sellainen ihana siivoushurmos jonka sain, mutta myöskin se, että kyseessä on pienyrittäjän käsityönä valmistamat tuotteet. Suomessa ja suomalaista työtä. Luontoystävällistä ja samaan aikaan kaunista.

Myös tarina tuotemerkin takana on aika ihana. Kun siivousalan ammattilainen alkaa pohtia joka päivä käyttämiensä kemikaalien terveysvaikutuksia ja päättää kehittää yhtä toimivat aineet puhtaista raaka-aineista ja siten, että siivoaminen ei ole enää terveysriski, tuloksena voi olla vain ja ainoastaan oikeasti toimivat tuotteet. Pelkkien pesuaineiden lisäksi Candle Light Story valmistaa myös pyykkietikkaa ja tietenkin soijavahakynttilöitä.

Aloitin tuolla French Rosemary –siivoussuihkepullolla ja pyyhin pintoja sieltä täältä. Puhdistin mikrokuituliinan kanssa myös peilit ja kuononjäljet ikkunasta. Kävin läpi ovenkahvat ja jääkaapin hyllyt.
Päätin kuitenkin testata myös siivoussaippuan, koska tämä oli mulle ihan täysin uusi tuttavuus. Olen pessyt saippuapalan kanssa vain mattoja, mutta tätä hierotaan siis vaikka monitoimimoppiin tai rättiin ja sitten vain pestään lattioita tai pintoja. Tuotetiedot lupasivat, että siivoussaippua käy yhtälailla keittiöön kuin kylppäriinkin ja niinpä testasin sen molempiin. Saippuapalaa voi myös raastaa pienen määrän ja liuottaa veteen. Siten siitäkin saa valmistettua siivoussuihkeen. Pieni saippuapala ei tosin kulunut juuri ollenkaan isonkaan talon siivouksessa, joten kyseessä on mitä riittoisin tuote. Ja toimii muuten myös tahranpoistajana pyykille sappisaippuan tavoin, tai sitä voi käyttää pyykinpesuaineena (raastettuna). Siivoussaippuaa voi käyttää myös tiskatessa tai sillä voi pestä vaikka meikkisiveltimet. Koska tämän saippuan on määrä puhdistaa eikä hoitaa ihoa, sitä ei kannata käyttää suihkussa itsensä pesemiseen, mutta mitään myrkkyä tämäkään ei ole iholle eikä hengitysteille, vain ja ainoastaan saippua erilaisella käyttötarkoituksella, mutta kuitenkin tuote joka korvaa siivouskomerosta melkoisen määrän pulloja ja purnukoita. Tämä vaahtoaa ihanasti ja keitiön kaapistosta ja lattiasta lähti hienosti tomaatti- ja rasvaroiskeet, samoin seinäkaakeleista. Pesin myös tiskikoneenluukun reunoja, jätevaunun ja keittiön avohyllyjä. Vaahdotin paksuun tiskirättiin, pesin ja kuivasin pyyheliinalla. Puhdasta tuli. Eilen pesin myös keittiön liesituulettimen, eikä tullut raitoja rosteripintaan.

Pyykkietikka on varmaan jo monelle tuttu tuote, koska siitä on puhuttu viimevuosina paljon – myös tässä blogissa. Se on siis tarkoitettu korvaamaan perinteiset huuhteluaineet ja onkin huomattavasti luonnollisempi vaihtoehto, eli täysin biohajoava tuote. Normaalia huuhteluainetta ei suositella yleensä kuin puuvillalle, mutta pyykkietikka käy treenivaatteille (poistaa hienhajua miedossakin lämpötilassa) ja sopii villalle ja silkillekin. Pyykkietikka myös kirkastaa vaatteiden värejä ja tekee pyykistä helpommin siliävää. Pyykin lisäksi pyykkietikka hoitaa ja puhdistaa myös pesukonetta, joten siitäkin syystä kannattaa harkita huuhteluaineen vaihtamista ekologisempaan vaihtoehtoon. Candle Light Storylla pyykkietikkatuoksuja on kuusi erilaista ja sain itse niistä testiin kolmea. Nyt käytössä on ollut Nordic Air.

Imurointipuuteri oli jo nimenä sen verran ihana, että pakko oli kokeilla sitäkin. Koska jauheen luvattiin raikastavan matot ja tekstiilit, ripottelin sitä tietenkin ensimmäisenä noille meidän nukkamatoille. Kun luin asiasta tarkemmin, imurointipuuterin luvattiin myös helpottavan eläintenkarvojen irtoamista tekstiileistä, ja niinpä ripottelin tuota Andalusian Lemon with Lemongrass -imurointipuuteria mustien kissankarvojen päälle sohville. Ja hei, 40 minuutin vaikutusajan jälkeen mustat karvat sai imuroitua tosi hienosti vaihtamatta imuriin edes tekstiilisuulaketta. Yleensä olen hangannut niitä ensin imurin kanssa ja sitten vielä käyttänyt lopuksi teippiharjaa. Imurointipuuterin voi antaa vaikuttaa myös vaikka yön yli ja imuroitaessa se raikastaa toki koko imurin.

Mikä parasta, kun katselin tuotteiden tarkempia INCI-tietoja, niin eipä ollut kovinkaan pitkiä listoja tai erikoisia ainesosia. Ei niitä mustia rukseja eikä kuolleiden kalojen kuvia!

Candle Light Storylla on tietenkin myös kynttilöitä, ja nekin tietysti ekologisia soijavahakynttilöitä. Tuoksut ovat mietoja ja luonnollisia, eivätkä käy nenän päälle. Sydänlangan sijaan kynttilöissä on puusydän. Originals -kynttilät on pakattu suloiseen peltirasiaan ja Essentials -kynttilät lasipurkkeihin ja ne kauniisiin pahvirasioihin. Näillä saa kivasti viimeisteltyä puhtaan kodin fiilistä.

Kun nämä siivousasiat nyt ovat niin lähellä sydäntäni (niin hassulta kuin se kuulostaakin) ja innsotuin aiheesta ihan valtavasti, sain puhuttua myös kivan arvonnan ja alennuksen teille. Koska Candle Light Storylla ei ole omaa nettikauppaa, ”alekoodin” voi hyödyntää Tuomaan markkinoilla tulevana viikonloppuna (pe-su 13.-15.12.2019). Siellä saat -15% alennuksen kun kerrot, että olet lukenut vinkin blogistani. Ja arvontaan pääset osallistumaan Instagramissa!

Listan jälleenmyyjistä löydät täältä.