päiväunille(kin) kutsuva makuuhuone

11.3.2018

Sunnuntaihuomenet!
Tänään juttua levollisen rauhallisesta makuuhuoneesta, sellaisesta joka kutsuu muutakin kuin pakollisille yöunille. Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Ellos:n kanssa.
Syksyllä tuli tosiaan viisi vuotta tässä talossa täyteen, ja vaikka ensimmäiset vuodet elettiin enemmän ja vähemmän remontin keskellä ja remontoidessa, meidän makuuhuone oli se ihan viimeinen huone, joka sai uuden katon ja seinät. Tosin tänne muuttaessamme, tämä oli myös se ainoa huone, jossa alkuperäistä puulattiaa ei oltu peitetty korkilla, muovimatolla ja laminaatilla. Kuten muissakin huoneissa, täältäkin revittiin aika aikaisessa vaiheessa sähköt pois, ja tästä syystä yläkerran aulasta valui kaamea jatkojohtoviritelmä makuuhuoneeseen. Jos ihan suoraan sanotaan, huone ei valoisaan aikaan juuri houkutellut, mikä sinänsä on sääli ihan jo vanhan ruusukaapinkin puolesta. Mutta niin se valitettavasti vain meni, että muut huoneet nousivat tarvelistalla kärkeen, ja meidän makuuhuone jäi sitten roikkumaan listan viimeiseksi.
Makuuhuoneen valmistumisen jälkeen itselleni on ollut erityisen tärkeää, että huone palvelee muinakin aikoina, kuin vain pimeinä öinä. Viimeisen parin vuoden aikana lapset ovat kasvaneet sen verran, että saan itsekin joskus levättyä päiväunet tai ehdin muuten vain hetkeksi sängyn päälle lueskelemaan. Joka kerta, useimmiten sunnuntaisin, kun saan kellahtaa sängylle valoisaan iltapäiväaikaan, huokaisen jonkinlaisesta rakkaudesta tätä makuuhuonetta kohtaan. Kärsivällisyyteni palkittiin, ja hyvää kannatti odottaa.
Jotta makuuhuoneen ilme kestää myös ne päiväunet, vaaditaan sänkyyn tyynyjen, peittojen ja lakanoiden lisäksi myös päiväpeite, torkkupeitto ja muutama tyyny, joilla syntyy mukava lukuasento. En itse pidä siitä, että päiväpeitto viritetään koko sänkyä peittämään, vaan tykkään enemmän rennosti pedatusta vuoteesta. Siinä on sekin etu, että kylminä talvi-iltoina sänkyyn voi pujahtaa helposti päiväpeitettä riisumatta, jolloin päälleen saa untuvapeiton lisäksi myös paksun päiväpeitteen. Mutta, koska rento petaus jättää myös vuodevaatteet näkyville, päiväpeitto ystävineen kannattaa mätsätä yhteen lakanoiden sävyn kanssa.
Meidän makuuhuoneen värimaailma syntyy harmaasta ja valkoisesta. Näiden lisäksi tunnelmaa tekevät lämpimät luonnonsävyt. Lämpimän harmaa Amy-päiväpeite, sekä Amy-tyynynpääliset ovat puuvillasatiinia ja edustavat päiväpetauksessa sitä perinteistä puolta. Jotta lopputuloksesta tulisi kuitenkin rento, lisäsin sänkyyn valkoiset pellavaiset Candice-tyynynpääliset, jotka jatkavat Juliette-tyynyliinan sekä Juliette-helmalakanan valkoista linjaa aina alimmaisesta kerroksesta päälimmäiseen.
Vohvelipintainen Joelle-päiväpeite on pehmeää puuvillaa ja toimii kevyenä torkkupeittona. Juuri sellainen sopiva päiväunipeitto, josta riittää kaverillekin.
Vaikka meillä makuuhuoneet on yläkerrassa, eikä kukaan näe, onko peti pedattu vai ei, olen huomannut, että kun pitkän päivän jälkeen vihdoin saa sipsutella nukkumaan, kutsuu sänky huomattavasti viehkeämmällä tavalla, silloin kun peti on tehty.  Se ylellinen hetki, kun saa siirtää päiväpeiton syrjään ja kellahtaa kirjan kanssa sänkyyn, on kuin ihana iltarituaali. Ja onpa sekin totta, että päivän viimeiset hetket sängysä loikoillen, on kiva viettää kauniissa ympäristössä. Puhumattakaan siitä, että nykyisin saa herätä kauniissa makuuhuoneessa, jossa ei enää risteile jatkojohdot villakoiria keräillen. 🙂

Lisää ideoita makuuhuoneen sisustukseen löydät Elloksen kampanjasivulta.

Tänään on ehdottomasti sellainen päivä, joka on kuin luotu pienille päivälevoille. Niitä sunnuntain ihanuuksia.

Leppoisaa päivää myös teille! ♡


Tervetuloa viikonloppu

09.3.2018

Perjantaita!

Vähän nuupahtaneet tulppaanit ja pöydälle nostetut pääsiäismunat virittelevät käyntiin keväisempää viikonloppua. Jos onni on puolellani, tulppaanit kyllä päivittyvät virkeämpiin yksilöihin ennen sunnuntaita.

Maaliskuu on muutosten kuukausi, ja sen lisäksi, että täytin eilen vuosia, aloitin eilen myös uudet opinnot. Jo syksyllä aloittaessani valokuvausopinnot, tajusin aika nopeasti, että olen väärässä paikassa, ja koko koulu aiheutti itselleni enemmän kipuilua kuin mielihyvää. Ja, tästä samaisesta syystä en kokenut luontevaksi opinnoistani kirjoittaakaan, vaikka sitä jossain vaiheessa pyysittekin. Opettajani oli kai samalla aaltopituudella kanssani, ja hän ehdottikin, että vaihtaisin koulutukseni ammattitutkintoon, joka ei lähde liikkeelle ihan alkutekijöistä, vaan keskittyy enemmän oman osaamisen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Siispä, kun eilen aloitin uuden opintaipaleeni, sain itselleni samalla aika ihanan syntymäpäivälahjan. 🙂 Yksi asia, joka toimii kirsikkana muutenkin hyvän maaliskuufiilikseni päällä.

Toivottelen mukavaa viikonlopun aloitusta. Omani potkaisen käyntiin lasten discossa! 🙂


viikonloppu ja lempeä lauantai

03.3.2018

Siitäkin huolimatta, että viikonloppuun piti herätä herätyskellon kanssa ja ohjelmaa oli heti lääkärikäynnistä viulutuntiin, lauantai on kokonaisuudessaan lempeän rauhallinen. Höyläpenkin päällä, keittiön ikkunan edessä, tekeytyy tällä hetkellä sämpylätaikina ja vielä vuoassa kohoava foccacia. Toinen lapsista lähti pulkkamäkeen ja toisen kanssa olemme kuunnelleet äänikirjoja ja nyt vuorossa on vanha kunnon Vaahteranmäen Eemeli telkkarista. Sujahdan kohta itsekin sohvalle kirjani kanssa ja sämpylät saadaan pyöritellä sitten yhdessä vasta ennen iltapala-aikaa. Sanoisin, että lauantain palaset ovat jotakuinkin kohdillaan.

Meidän ruokakauppa on remontin alla, ja vaikka uudistus näyttää tekevän kaupalle ihmeitä, kaikkein eniten viime päivinä iloa on tuottanut kaupan piristynyt kukkavalikoima. Nippu edullisia papukaijatulppaaneja veti tietenkin huiput, mutta ilostuinpa myös noista eukalyptuksen oksista. Tässähän tuntee itsensä liki kaupunkilaiseksi!

Mutta nyt sinne sohvalle ruokalevolle. Olohuoneessa kohtaavat seuraavaksi kaksi suurta ruotsalaista, Astrid Lindgren ja Maria Lang! 🙂

Oikein ihanaa ja suloista viikonloppua!