Tänään on sellainen ”pannari iltapalalle, vai mustikkapiirakka jälkkäriksi -päivä”. Päädyin mustikkapiirakkaan, koska en jaksanut odottaa iltapalalle asti. Joku väittäisi lohturuuaksi, itse väitän vain herkuksi. Varsinkin kun kylkeen nakkaa pallon vaniljajäätelöä!

Sunnuntaina paistoin valtakunnallisen mustikkapiirakkapäivän kunniaksi pellillisen pullapohjaista mustikkapiirakkaa, mutta tämä versio vie aina voiton helppoudellaan ja nopeudellaan. Varmaankin se ensimmäinen tänne rustaamani resepti, johon palaan aina uudelleen ja uudelleen. Ja ympäri vuoden, koska samaan piirakkapohjaan voi tehdä niin raparperi-, puolukka-, kuin omenapiirakankin (ja kaikki muut mieleen tulevat variaatiot).

Mustikkapiirakka

1,5dl sokeria
3dl vehnäjauhoja
1tl soodaa
1dl piimää
1,5dl voisulaa/juoksevaa margariinia

 Pinnalle mustikoita (raparperia, omenaa, tmv) Sokeria maun mukaan.

***

 Sekoita kuivat aineet keskenään.
Lisää rasva ja piimä. Sekoita.
Levitä taikina voideltuun ja jauhotettuun/korppujauhotettuun vuokaan. Lisää mustikat ja ripottele päälle sokeria.

Paista 175 asteessa n. 20-25 minuuttia.

Sää on ollut tänään hetkittäin jopa syksyinen. Tai ehkä se fiilis tulee enemmänkin siitä kelmeästä valosta, joka on tänään tulvinut ikkunoista. Pidänkin kyllä itse enemmän tästä heinäkuun jälkeisestä valosta, joka on jo huomattavasti pehmeämpi. Ymmärtää termin kelmeä sitten jokainen miten tahtoo. 🙂

Mutta nyt saunaan. Ihanaa iltaa!

Huh, mikä viikko! Ihan hirveästi mahtunut ohjelmaa viime päiviin aina Tallinna-pyörähdyksestä eiliseen naisten kesken vietettyyn iltaan asti. Ja samalla meidän piha on muuttunut niin, että hyvä kun itse tunnistaa omakseen. Kaipa tämä on sitä tehokasta lomailua!

Pihasta on nyt muutaman päivän sisällä lähtenyt pari ikivanhaa korkeaa tuijaa, sekä jokunen vähän pienempi pusikko. Kaikki on karsittu kantoineen päivineen, joten hommaan on tarvittu vähän isompaa konetta. Niinpä tänään, kun mies puuhailu tuolla ulkona kaivurinkuljettajan kanssa, minä väänsin pizzataikinan kohoamaan ja kannoin korteni kekoon huolehtien tästä ravitsemispuolesta. Ja kyllähän se nurmikon kylväminen käykin helpommin, kun välillä pysähtyy syömään. 🙂

Täällä meillä päin ei oikeastaan ole mitään pizzerioita, ja tarjonta rajoittuu kebabravintoloiden ”pitsalättyihin”, joten silloin kun pizzahammasta kolottaa, asiaan saa nopeiten helpotusta tekemällä pizzansa itse. Meillä on kaksi ehdotonta täytesuosikkia, jotka tein tänäänkin molemmat. Chorizopizza maustetaan ennen tarjoilua valkosipulimajoneesilla sekä basilikan lehdillä, ja ilmakuivattu kinkku taasen saa kaverikseen bruschetta tomaattia.
Tärkein on kuitenkin pizzan pohja, ja sen tekemiseen kannattaa satsata vielä täytteitäkin enemmän. Jos ihan 00-jauhoja ei ole saatavilla, niin taikina kannattaa kuitenkin tehdä mahdollisimman hienosta jauhosta pitkään vaivaamalla ja kohottamalla. Reilun tunninkin kohotus riittää, mutta parempaa pizzaa saa illalla, kun taikinan tekee jo aamulla kohoamaan. Paras valmistautuminen pizzaperjantaihin on kolmen päivän taikinan kohotus, mutta toki sitä ei aina saa toteutumaan spontaanin pizzanhimon vuoksi. Mitä pidempään taikina saa kohota, sitä enemmän pizzapohjaan muodostuu ilmakuplia. Kaulimen käyttö kannattaa siis myös unohtaa pohjaa työstettäessä!

Tänne luvattiin ukkosta jo aikaisesta iltapäivästä lähtien, mutta nyt se ukonilma tuntuu vasta kunnolla saapuvan. Hetkessä maisema pimeni ja taivaalta tipahtelee suuria pisaroita. Jyrinä kuuluu jo, ja nyt siirryn bongaamaan myös ne kunnon salamat. Minä nimittäin tykkään ukkosesta!

Ihanaa perjantai-iltaa ja viikonlopun aloitusta!

Johan se on maanantaikin yhtä juhlaa, kun leipoo kakun! Likipitäen täydellinen, kun kyseessä on suklaakakku!

Tämä suklaakakku on oikeastaan sama, kuin pari vuotta sitten tekemäni suklaa-mascarponekakku, mutta ulkonäöltään nyt hieman päivitetty. Tässä versiossa mascarponetäyte on levitetty tasaisesti kakun päälle, mutta sisältä tämäkin on silti se sama mehevä suklaakakku, joka saa makua muun muassa fariinisokerista. Jos haluat kakusta enemmän half naked cake -tyylisen, riittää vähempikin täytteen määrä.
Tällä kertaa kakun viimeistelee suklaaganache, joka valutetaan reunoille. Koristeeksi käyvät niin kukat kuin hedelmätkin. Itse metsästin kirsikoita, mutta tyydyin metsään levinneisiin, ja varjossa kasvaviin juhannusruusuihin.

Suklaa-mascarponekakku
Kakkupohja(t)
2 ½ dl vehnäjauhoja
½ dl kaakaojauhetta
¼ tl leivinjauhetta
¼ tl ruokasoodaa
¼ tl suolaa
100 g huoneenlämpöistä voita
1 ¾ dl fariinisokeria
1 iso kananmuna
1 suuri munankeltuainen
75 g sulatettua suklaata
1 tl vaniljasokeria
1 ¼ dl maitoa

+ voita ja kaakaojauhetta (tai jauhoja) vuokien voiteluun ja jauhottamiseen

Täyte ja kakun kuorrutus
250 g mascarponejuustoa
¾ dl kaakaojauhetta
1 dl tomusokeria
2 ½ dl kuohukermaa
250 g tuoreita marjoja

Sekoita keskenään jauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe, ruokasooda ja suola. Vatkaa voi ja fariinisokeri vaaleaksi vaahdoksi, ja lisää koko ajan vatkaten kananmuna, munankeltuainen, sulatettu suklaa ja vaniljasokeri. Lisää jauhoseos ja maito pienissä erissä, ja vatkaa kunnes taikona on tasaista. Jaa taikina kahteen vuokaan (n. 15-17cm) ja paista uunin keskiosassa 175°C/n. 23 minuttia.

Vatkaa mascarponejuusto, kaakaojauhe ja tomusokeri tasaiseksi tahnaksi. Lisää kermaa vähitellen ja vatkaa täytteestä sopivan kiinteä.
Levitä puolet täytteestä toiselle kakkupohjalle ja lisää päälle haluamiasi marjoja. Esimerkiksi mansikat kannattaa siivuttaa tai kuutioida pieneksi. Laita toinen kakkupohja päälle, ja levitä loput täytteestä kakun päälle ja tasoita.

Suklaaganache
100 g tummaa suklaata
¾ dl kermaa
nokare voita

Pilko suklaa kulhoon ja lämmitä kerma. Kaada kuuma kerma suklaan päälle ja sekoita. Kun kaikki suklaa on sulanut tasaisesti kerman joukkoon, lisää nokare voita ja anna sen sulaa suklaaganachen joukkoon. Jos voi ei enää sula tasaisesti seokseen, käytä sitä pieni hetki mikrossa, tai sekoita kulhoa vesihauteessa.
Kun ganache on hiukan jäähtynyt laita se pursotinpussiin ja pursotta kakun reunoille valumat. Pursota loppu ganache varovasti kakun päälle ja tasoittele halutessasi nuolijalla tai veitsellä.
Lisää kakkuun koristeet kun ganache on vielä pehmeää, jotta ne tarttuvat kakun pintaan tukevasti.

Ganache käy yhtä hyvin myös koko kakun kuorruttamiseen, sillä se säilyy helposti leikattavana jäähdyttyäänkin. Jos kuitenkin käytät kuorrutteeseen maitosuklaata, vähennä kerman määrää, jotta ganache hyytyy kunnolla. Itse käytin kaapista löytyneen tumman suklaalevyn, joka sisälsi myös pieniä suolahippuja. Uskomattoman herkullinen lopputulos!

Mukavaa alkua viikollenne!