Pakko myöntää, että sellainen kovin keväinen fiilis on tällä hetkellä aika kaukana. Palelin eilen jalkapallokentän laidalla paksuimmassa toppatakissani ja harmittelin, että lähdin matkaan pelkillä farkuilla. Silti pari tuntia aiemmin olin havahtunut siihen totuuteen, että koulujen loppumiseen on enää reilut kolme viikkoa! Vajaa kuukausi ja kesä on täällä!

Normaalisti tässä kohtaa kevättä mulla on ollut esikasvatettuna jos jotakin kesäkukkaa ja yrttiä, mutta tänä vuonna en ole kylvänyt mitään. Koko kevät on ollut niin yllätyksellinen, ja tuntuu, että jonkinlaisia pommeja on satanut niskaan vähän turhankin tiiviiseen tahtiin. Toisaalta, tänä aamuna tuli sellainen fiilis, että tajusin kaipaavani kaikkea sitä pientä mullan nyppimistä ja joka keväisiä rutiineja. Puutarhatyöt kun voivat olla hyvinkin terapeuttisia! 🙂

Tänään on siis aika kaivaa siemenpussit jemmoistaan, ja muuttaa muutama Hesarin sivu taimiruukuksi. Tarkoitus olisi myös istuttaa muutama perenna ja hedelmäpuu. Kenties se kevätfiilis tuleekin juuri tekemällä, eikä ihmeitä odottamalla. Aion ainakin kokeilla!

Suloista keskiviikkoa!

Tallenna

Huhhuh, viikonloppu todellakin hujahti ohi!
Olin päässyt totaalisesti unohtamaan, kuinka raskasta muuttaminen ja tavaroiden pakkaaminen on. Ihan kiva palauttaa ajan kultaamat muistot maan pinnalle, ja ravistella omia hamstraajan taipumuksiaan. Karsiminen, se tulee olemaan osa tämän vuoden toimintasuunnitelmaa! Vaikka täytyy kyllä sanoa, että useampi muutto muutamassa vuodessa, väliaikaisasuminen ja omaisuuden varastosijoittaminen ovat kyllä karsineetkin tavaranpaljoutta ihan mukavasti. Silti tuossa keittiöremontin yhteydessä tuli todistettua, että vuodessakin sitä kaikkea turhaa tulee tungettua kaappeihin ihan kohtuuttoman paljon.

Vähän kaksipiippuinen juttu silti, sillä pari peräkärryllistä ei riitä kuvamaan sitä tavaramäärää, joka meille muutti viikonlopun aikana, ja paljon on vielä kuljettamatta. Toisaalta, tasapainon nimissä, laitoimme myös saman verran tavaraa pois. No, katsotaan, onko kaikki nyt muka ihan niin tarpeellista ja tunnearvoilla ladattua, miltä tässä parin päivän aikana tuntui.

Eilen saatiin huhkia ihan keväisessä säässä, juoda pillimehua lasten kanssa ulkona ja kulkea paitahihasilla. Tänään mentiin vähän vähemmän keväisessä säässä ja vesisateessa, mutta onneksi ehdin hiukan ikuistaa kameralle tuota kevään edistymistä. Siperiansinililjat, krookukset ja kevätkaihonkukat nostavat urheana päätään ja muistuttavat, että kevät saapuu tänäkin vuonna.

Raskas ja rankka viikonloppu takana, joten tänäänkin sänky kutsuu meitä väsyneitä ajoissa. Nyt vain odotellaan lauantain kaltaisia kevätpäiviä, että päästään kunnolla kruopsuttelemaan pihaa ja siivoilemaan myrskyn aikaansaannoksia.

Taidan sytytellä hiukan kynttilöitä luomaan rauhallista sunnuntai-illan tunnelmaa. Nautitaan, ja ladataan akkuja uuteen viikkoon.

Lauantaiaamupäivän joutilaat tunnit on kiva käyttää pieneen kesähaaveiluun. Olen ostanut joitakin ulkolaisia puutarhalehtiä, ja inspiroitunut erilaisista ideoista, joita voisi ehkä tulevien vuosien aikana toteuttaa. Hiljaa mielessäni olen myös alkanut haaveilemaan, että ehkä ensi kesänä voisin tarttua yksiöni kimppuun. Vaikka ihan vain lattioiden, seinien ja katon maalauksella voisi aloittaa, ja rappujutut jättää sitten myöhemmäksi. No, katsotaan, miten aika riittää.

Kesänkaipuussa maistuu myös mansikat. Tosin nämä ulkolaiset huijaavat aina tuoksullaan, mutta maku ei koskaan vedä vertoja kunnon suomalaiselle mansikalle.

Ai niin. Muistin juuri ostaneeni viime kesänä muutamat lavalaidat. Niillekin pitäisi keksiä paikka. 🙂

Leppoisaa lauantaita!