Hep! Eli nyt olisi tiedossa vähän pihajuttuja!
Koska asiaa ja kuvattavaa on paljon, ajattelin nyt heti alkuun tehdä jonkinlaisen kartoituksen siitä, millainen piha meillä oikein on, ja selvyyden vuoksi jaan sen heti kahtia. Tonttimme on oikeasti kahden tilan yhdistelmä, ja me puhumme itse alapihasta ja pihasta. Alapiha käsittää tuon aikanaan isompaan tonttiin liitetyn Ljungberg -nimisen tilan, joka on kooltaan noin parituhatta neliötä. Tällä tontilla ei ole mitään rakennuksia, eli se on ihan täysin puutarhaa, niin paljon kuin sitä nyt voi puutarhaksi kutsua.
Alapiha on meillä sellainen toiminnallinen tila, johon heti laitettiinkin hiekkalaatikko. Itse viihdyn myös tällä varjoisalla pihanpuoliskolla paremmin kuin polttavassa kuumuudessa. Pitkä piha-alue jatkuu piharakennuksesta eteenpäin vähemmän käytettynä tilana. Ensin tilan ottavat marjapensaat ja nuoret tammet, ja niiden jälkeen piha loppuu metsään, joka tosin kaadettiin melko pian muuttomme jälkeen. Tuolla pihan perällä on kuitenkin mahtavat valkovuokkoapajat aina keväisin, ja tammien lomassa mahtuu kyllä niin pelaamaan kuin leikkimäänkin.
Nyt kun puissa ei vielä ole lehtiä, voi pihastamme nähdä myös nuo talot tuolta vähän tiiviimmin asutetulta tienpätkältä, mutta kesän tullen autiotalo (vanha terveyssisaren asunto ja vastaanotto) sekä naapurin suulit ja kanala ovat oikeastaan ainoat näkyvät rakennukset. Sen verran kaukana tuo muu asutus kuitenkin on, että pimeään aikaan meille ei kajasta valoa mistään, ja kun on pimeää on oikeasti säkkipimeää ja postilaatikko pitää etsiä taskulampun kanssa.
Selvyyden vuoksi laadin jonkinlaisen pohjakuvan pihapiiristämme Maanmittauslaitoksen karttakuvien avulla. Kuvassa on numeroituna tontit, joista numero yksi tarkoittaa juuri tuota pienempää alaa ja vastaavasti kakkonen sitä meidän ”päätonttia”. Musta laatikko kuvaa itse kotiamme ja punainen piharakennusta. Pieni sininen laatikko on pihavaja, joka sekin on vilahtanut aika monessa postauksessa. Harmaa-alue kuvaa pihan soraosuutta, ajorataa ja ”parkkipaikkaa”.Mutta nyt siis käsittelyssä tuo vihreällä ympäröity ala pihastamme, eli ”alapiha”
Kuten ylemmästä kuvasta näkyy, meillä on oksasakset ja sahat laulaneet nyt kevään aikana, ja risukasa odottaa poisvientiä. Nuo kuvan etualalla olevat koivut ovat siis alapihan toisesta päästä (kartassa alareuna) ja heti niiden takana kulkee maantie, jolla jouduin kamerani kanssa seisomaan. Karsintaan joutuivat vanhat kanukat, jotka kasvoivat noiden koivujen edessä, sekä autiotalotontin rajassa (karttakuvan vasen laita). Myös pari vanhaa unkarin syreeniä laitettiin matalaksi ja nekin saavat kyllä kasvaa takaisin. Matalaksi meni myös laikkuköynnös, joka kasvoi ajoradan vieressä. Sen hahmottaa varmasti parhaiten heti toisesta kuvaparista.
Kuvapareissa on tilannetta tältä päivältä ja vertailun vuoksi kuvia myös viime kesältä. Toki tosi paljon on asiat muuttunet nyt niistäkin, joten ehkä sitten tulevana kesänä tulee taas ihan erilaisia kuvia.
Alla kuva alapihasta metsikön suunnasta katsottuna. Eli ensin tammet ja toisessa päässä rajana maantie.
Kovin lohduttoman näköistä ja ruskeavoittoista on siis pihassa vielä, mutta eiköhän se kohta siitä ala maisemakin taas muuttua!
Mahtavaa tiistaita!
