Maanantaita muruset! Toivottavasti juhannuksesta on toivuttu ja uusi viikko polkaistu mukavasti käyntiin.

Täällä synkän musta taivas rakoilee välillä auringolle, ja välillä sataa ja paistaa yhtä aikaa. Ulkona on kuitenkin rehevän vihreää, eikä se tuosta ainakaan vähene, kun seuraava lämpöaalto osuu kohdalla. Itse asiassa nytkin voisi kuvitella olevansa jossakin tropiikissa, jos vain ei paleltaisi niin kovasti. Villasukissa värjöttely jatkuu siis toistaiseksi. Olin jopa aamulla niin viluinen, että lähdin lenkille miltei talvitamineissa ja kotiin pitikin hölkötellä takki vyötärölle sidottuna. No, tuli ainakin hiki!

Juhannuksen luottovaate on ollut punainen alelöytöneule, joka poikkeaa mukavasti vaatekaappini värilinjasta. Väri on (varsinkin kuvissa) sellainen fiesta red, sävy, jonka nimen olen muuten oppinut mieheltäni (harvoin näin päin!). En ollut koskaan kuullutkaan fiesta redistä, kunnes joskus, mieheni teettäessä instrumenttia itselleen, seurasin sivusta sitä täydellisen punaisen valintaa. Fiesta red painui mieleeni ihan siitäkin syystä, etten ollut koskaan tajunnut, mikä sävyihminen mieheni sisällä asuukaan. 😀

Näin sateen jälkeen puutarha on kuin miljoonilla timanteilla koristeltu. Suurien lehtien päälle jääneet vesipisarat ovat luonnon omaa taidetta parhaimmillaan, ja huomaan, että liian harvoin tulee ihasteltua asioita tässä valossa. Sitä odottaa aurinkoa ja lämpimiä säitä, kuin kaikki olisi kauneimmillaan juuri silloin. Vaikka toki juuri puutarha aurinkoisessa säässä kukoistaakin, löytyy sitä kauneutta näistäkin hetkistä. Täytyy vain malttaa katselle ympärilleen!

Kesäkuun viimeisen viikon maanantaihin on jo ehtinyt mahtua kaikenlaista. Supikoiran levittämien roskien siivoamista, puhelun päiväkodista (vei väkisinkin ajatukset syksyyn ja uudenlaisen arjen aloitukseen) ja pyykkikoneen pyöritystä. Iltapäivällä olisi tarkoitus jatkaa kesähuoneen kimpussa. Siinä puuhassa pitäisikin nyt kiriä oikein kunnolla. Sitä ennen kuitenkin muutama erä Afrikan tähteä lasten kanssa ja jos taivaankappaleet vain asettuvat suotuisasti, myös pienet päiväunet ovat listalla.

Kaunista uutta viikkoa!

Eikös olekin ihan kuin perjantai? Itselläni ainakin on vahva perjantaifiilis, mikä tietenkin tarkoittaa sitä, että viikonloppu on päivää pidempi. En valita!

Sitä olisi juhannus alkamassa, ja jos nyt ei muuten jostain syystä sattuisi juhannuksen tuloa muistamaan, niin viimeistään kaupassa sen huomaa. Täällä meillä kun ei kaupoissa juuri ruuhkaa ole muuta kuin jouluna ja juhannuksena. Tämä juhannus taitaa vielä vetää noistakin sen pisimmän korren. 🙂

Vaikka meillä mennään juhannus vanhalla tutulla kaavalla, tekee tämä juhannusaatonaatto poikkeuksen. Odotan nimittäin illaksi vieraita. Fresitat on jäähtymässä ja skumppalasit tiskattuna. Kymmenen nauravaa naista pöydän ympärillä on jo melkoinen aloitus juhannukselle!

Muutama kuva puutarhasta vielä. Toivottavasti säätkin lämpenisivät, jotta päästään nauttimaan ulkoilmaelämästä!

Aurinkoista, rauhallista ja kaunista juhannusta teille kaikille! ♡

Lauantaita!Täällä on nautittu kesästä ja oltu ulkona ihan koko rahalla. Edes se peloille levitetty ”tiedätte kyllä mikä”, ei paahteesta huolimatta saanut kesäfiilistä lyttyyn. Pyykkiä en tosin laittanut ulos tänään kuivumaan, kun nuo tuoksut tuntuvat tarraavan märkiin tekstiileihin jotenkin voimakkaammin.

Mutta sen itsensä jauhamisesta muihin juttuihin. Nimittäin vähän kenkärakkautta ja päivän annos kukkiakin – kuinkas muutenkaan! 😀
Olen jo useamman kesän haaveillut tuollaisista espadrillo -tyylisistä kiilakorkosandaaleista, ja vaikka tarjonta on viime kesinä ollutkin huipussaan, niitä oikeita yksilöitä ei vain ole löytynyt. Siis sellaisia jotka hurmaisivat ulkonäöllään, mutta olisivat vielä käveltävätkin. Nyt kuitenkin tärppäsi (kengät ovat Kenneth Colen), ja ai että, mutta ne on ihanat! Nude mokka ja vaaleat pohjat antavat vielä hauskan kilometriefektin säärillekin. 🙂

Vielä ei jalopionit omassa pihassa kuki, mutta en malttanut pitää näppejäni irti kaupan kukkatarjonnasta. Näillä vaaleanpunaisilla pompuloilla on ihana fiilistellä tulevaa pionikautta. On ne vain niin kauniita!

Meillä syötiin vasta tänään ensimmäiset uudet perunat. Kyytipojaksi silakkaa ja naapurin savupalvattua kalkkunaa. Todellista lähiruokaa. Illaksi olen luvannut lapsille herkkuja ja telkkaria. Niin, ja vähän pidempään valvomistakin. Jospa vaikka itsekin jaksaisi katsoa Neiti Marplen vielä tänään.

Mutta nyt iltapaala pöytää. Kaunista kesälauantain iltaa teillekin! ♡