Sateen raikkaat maanantaimoikat!

Ai että mutta kyllä pienikin sade vain tekee ihmeitä! Viime viikon tuulisimpina päivinä pelloilta lentävä kuiva pöly muistutti enemmänkin paksua sumua. Tuo kuivuus on kuitenkin ollut paljon enemmän kuin kosmeettinen haitta, sillä mikään ei oikein jaksa kasvaa ilman vettä ja siihen kasvuun kai koko elämä jollakin tapaa perustuu. Kun kello tänään kilkatti maanantaiaamun herätyksensä, piristyin heti nähdessäni lätäköt pihassa ja huomatessani, että sade yhä jatkuin. Ehdin jo jopa huolestua aukeavatko pionit ollenkaan, vai kuivuuko nuput sellaiseksi, mutta kun tänään on ripotellut vettä pitkin päivää, pionitkin heräilevät kukkimaan. Huomenna saa jo maljakon täytettä, ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, rankkasade saadaan parhaaseen pioniaikaan. 😀

Nappasin aamulla sateen raikastamia karhunkuminanoksia maljakkoon ja nostin vaasin olohuoneen pöydälle. Jollakin tapaa tykkään noista yksinkertaisen vihreistä kasveista, jotka muistuttavat yhtä paljon tilliä kuin koiranputkeakin. Näitäkin pitäisin oikein mielelläni maljakossa vaikka läpi vuoden. Ei ehkä mitään kaikkein kukkeimpia kukkijoita, mutta omalla tavallaan nättejä ja freesejä.

 

Täällä tuuletetaan taloa parhaillaan iltaviileäksi. Ihana sateentuoksu ja raikas ilma virtaa joka puolelta sisään. Tuntuu kivalta tassutella vilasukissa!

Molemmat kuuluvat kesään. Niin röyhelöt kuin pionitkin. Todellista onnea on oman pihan pionit ja kelit, jotka mahdollistavat tämän tyttömäisen röyhelömuodin.

Tuo kuolanpioni on toki paljon vaatimattomampi kuin Sarah Bernhardtit, Festiva Maximat tai muut jalopionit, mutta tämä ilahduttaa juurikin aikaisella kukinnallaan. Jos siis pihassasi on pionin mentävä vapaa paikka ja mielit saada kukkia jo touko-kesäkuun vaihteessa, suosittelen hankkimaan kuolanpionin!
Mitä röyhelöihin tulee, ostin pari tällaista valkoista toppia H&M:ltä. Kaipasin jotakin helppoa ja simppeliä yläosaa hameiden ja shortsien kaveriksi, ja ajattelin, että näin kesällä röyhelöt tuovat ihan kivaa lisää asuun.  Samasta paikasta on myös hame.

Iltani on tännä vierähtänyt kameran kanssa, mutta koska viime yön pitkät unet tekivät vähintäänkin ihmeitä, päätin uusia aikaisen nukkumaan menon tänäänkin. Joten mukavaa iltaa ja kauniita unia! ♡

 

Haravointia, perennapenkkien puhdistamista, ensimmäisten voikukkien kitkemistä. Maasta pilkistäviä tulppaaninlehtiä, päivänliljojen ensimmäisiä varovaisia kurkistuksia. Iloa ja onnea sormustinkukkien lehtiruusukkeiden muodossa. Skillat ja kevätkaihonkukat, jotka värjäävät nurmikkoa siniseksi.

Ja tiedättekö, kun melkein itketti ennen kun pääsin alkuun. Ajattelin, että se on toivoton työleiri, johon paukut ei kertakaikkisesti nyt riitä. Mutta sitten lopulta itkettääkin vain ja ainoastaan siitä ilosta, että tykkään tehdä just tota! Haravoida ja kruopsuttaa. Olla ulkona ja puuhastella. Se on nimittäin varmaankin se mun juttu, jos sellainen on olemassa!

Niin, että jos joku saavuttaa mielenrauhan mediaatiolla, mä löysin sen ainakin jossain määrin tuolta ulkoa. Kuvia en teille tosin ottanut, kun olin niin omissa maailmoissani, mutta tuuletan seuraavalla kerralla itseni lisäksi myös kameraa!