Instagramin seuraajille olenkin jo viikonlopun aikana tiputellut tunnelmia meidän viikonlopusta. Takana on siis hauska Pori Jazz -viikonloppu pariskunta Rillan Kodin kanssa. Hyvää musiikkia, hyvää ruokaa, loistavaa seuraa, kesä ja kesäsade – siinäpä niitä lauantain pääelementtejä.

Mitään suuria sateita emme niskaamme saaneet Kirjurinluodossa, mutta vettä tiputteli pitkään tasaisen hiljaista vauhtia. Happi meinasi loppua pressuteltastamme, kun neljä henkeä nauroi hiki päässään. Suurkiitos pojille, tylsää ei ollut sitten hetkeäkään!

Syötiin niin, että teki pahaa (ja syötiin vielä sen jälkeenkin). Meillä oli ihan mahtavat eväät! Vähän nämä konserttien uudet järjestelyt mietityttivät, mutta ensi vuonna ollaan viisaampia ja tiedetään, mitä mihinkin saa viedä jne. Tänä vuonna jonottaminen oli ehkä isommassa roolissa kuin koskaan ennen, mutta iltapäivän natinoista huolimatta summasimme yöllä konsertin oikein onnistuneeksi. Paljon on kiinni itsestä, ja omasta asenteesta.

Illan pääesiintyjä oli James Blunt, johon meillä kaikilla oli odotukset niin ja näin. ”Ihan kiva, mutta vähän pliisu” , taisi olla yleinen mielipide porukassamme, mutta konsertti muutti käsityksen tästäkin; Blunt oli ihan mahtava! Ehdottomasti artisti joka pitää kokea livenä!

Tiivis tunnelma, ja iloisia ihmisiä….

Kuvia tuli napsittua hiukan liikaakin. Suurin osa kategoriaa ”ei sitten ikinä blogiin”…. 🙂

Melkein voisi ottaa kesäperinteeksi. Ja juuri tällä kokoonpanolla!

James Bluntin konsertti oli niin myöhään, että ulkona tulikin jo pimeää. Tämä oli kiva uusi säväys Jazzeihin, konsertit ovat aina ennen loppuneet ihan liian aikaisin!!!

Ilta jatkui tallustellessa majapaikkaan, vesiklosetti(!), vähän lisää syömistä ja jotakin yömyssyä myös. Sänkyihin kaaduttiin varmaan kahden aikaan yöllä, ja aamulla herättiin pirteänä uuteen kesäpäivään. Pohdittiin, miten sitä joskus jaksoi bailata aamu neljään. Tosin joku väitti jopa, ettei pysty edes muistamaan niitä aikoja, ja jollakulla oli takana jo yksi valvottu yö…

Tänään nautittiin kahvila-aamupalat ja ihasteltiin Poria. Jep, eipä sitä tule itsekään katseltua kaupunkia turistisilmin turhan usein!

Nyt on lapset haettu mummulasta, pyykkikone jyllää ja taustalla soi James Blunt. Mies vääntää pitsataikinaa (ihan kuin olisi taas jo nälkä!), ja lapset juoksevat taloa ympäri. Toisaalta tämä tavallinen kotielo on kyllä ihan hurjan ihanaa, kunhan välillä pääsee hiukan tuulettumaan! Ja hei, olihan nämä mulla ja Rillalla jo toiset festarit tälle kesälle! Hurjia mimmejä! 🙂

Palailen huomenna kommentteihinne. Niitä on hurjasti vastailematta, tiedän!

Nyt erotuomarinhommia! Ihanaa iltaa teillekin!

Kuten ensimmäisessä lasten kanssa Tallinnassa -postauksessa lupailin, kirjoitan vielä hiukan reissusta käytännön näkökulmasta. Koska käytännön näkökulma on aika henkilökohtainen käsite, aloitetaan niistä faktoista, joiden puitteissa me teimme reissun.

Eli, lähdimme Helsingistä kohti Tallinnaa M/S Superstarilla keskiviikko aamuna klo 10.30. Koska matkustimme auton kanssa, piti lähtöselvitykseen ajaa tunti ennen laivan lähtöä. Varasimme automatkaan (kotoa Helsinkiin) reilut kolme tuntia, sillä lasten kanssahan pitää laskea kaikki mahdolliset pissapysähdyksen ym. varman päälle. Tämä tarkoitti siis sitä, että kotoa startattiin siinä pikkuisen ennen aamu kuutta.

Taytyy myöntää, että mikäli sitä asuisi hiukan lähempänä Helsinkiä, Tallinnassa tulisi varmasti käytyä usein. Itse asiassa, Helsingistä Tallinnaan pääsee Tallinkin laivoilla edullisemmin, kuin meiltä Helsinkiin bussilla tai junalla! Ajatella! Meillä tuo automatkan osuus asettaa kuitenkin omat puitteensa matkustamiselle, ja niinpä meillä oli keskiviikkona reissussa pari todella väsynyttä lasta. Ymmärrettävää, että kumpikaan ei nukkunut automatkan osuutta, sillä lapset oli vasta herätetty yöuniltaan.

Koska pikaisesta aamupalasta ehti laivaan päästyämme vierähtää jo tunteja, valitisimme lasten kanssa käytännöllisen buffet-aamupalan. Suosittelen muuten varaamaan aamupalan etukäteen, varsinkin jos matkustaa lasten kanssa. Aamun laivat ovat todella täynnä, ja aamupalakattaus suosittu. Hinnassakin säästää hiukan, mikäli ruokailun ostaa jo etukäteen. Aamupalan jälkeen meille jäi vielä aikaa katsella merimaisemia, käväistä (tuulisella kannella) ja tietenkin Niilon iloksi myös taxfree-ostoksilla. Matkan ainoa ikävä asia oli, että Klaaran toinen kenkä katosi, kun jonotimme ruuhkaisissa rapuissa autokannelle Tallinnan päässä. Tästä syystä suunnitelmat pitikin laatia siten, että Tallinnassa mennään heti keskiviikkona kenkäkaupoille. No, nämä on näitä, mitä lasten kanssa sattuu ja tapahtuu, kaikkeen ei voi millään varautua. 🙂

Koska laiva oli pikkuisen myöhässä, pääsimme hotellille vasta n. 13.30. Hotellilla oli tietenkin pikkuinen ruuhka, mutta lapset viihtyivät Keksijäkylän Lotan maailmoissa, ja palvelu tiskin takana oli niin reipasta, etta leikkipaikasta pitikin lähteä huoneeseen kuulemma liian nopeasti. Auto saatiin hotellin parkkihalliin, ja vuorossa oli nopea siistiytyminen ja hedelmävälipala ennen kenkästoksia.

Klaara nukahti onneksi rattaisiin, kun suuntasimme kohti keskustaa. Viru-keskukseen ja siitä Kaubamajaan, jonka laste osasto on muuten aivan ihana! Koko lastenmaailma on tehty lapsia ajatellen, ja Lotte-koiran leikkihuone saa paatuneimmankin shoppailunvihaajan rentoutumaan! Kiitos Kaubamajan valikoimien, kengät löytyivät, matka sai jatkua.

Kuten jo edellisessä postauksessa kirjoitin, lasten kanssa ruokailu sujuu Tallinnassa hyvin, sillä tarjolla on ihan perus lastenherkkuja ja tuttuja ruokia. Meillä ainakin toinen lapsista on aika ennakkoluuloinen, ja tämä luetaan siis matkakohteen ehdottomaksi eduksi!

Edellisessä postauksessa joku kysyikin yöpymisvinkkejä suurelle perheelle. Valitettavasti en osaa sanoa Tallinkin hotelleiden tilannetta, mutta luulisi että suuren perheen on mahdollista varata kaksi verekkäistä huonetta väliovella. Meillä oli tosiaan tilava perhehuone, mutta itsekin arvostaisin, mikäli hotellihuoneesta voisi rajata lapsille oman osan, ja rauhoittaa näin pienten aikainen nukkumaanmeno.
Hotelliaamupala Tallink spa & conference -hotellissa oli sekin siisti ja vaivaton kokemus, tajoilu oli hyvinkin perushotellitasoa, ja tämä oli tietenkin jälleen lasten kanssa vain eduksi. Itsestäni on tullut melko kahvikriittinen, mutta hotellin aulakahvilan latte pelasti päiväni. Voin suositella, yksi parhaista juomistani kahveista! 🙂
Aamupalan jälkeen meillä oli tosiaan ohjelmassa uintia hotellin kylpyläosastolla, joka tällä hetkellä oli pienen remontin alla osiltaan, mutta kokemus kylpylästä oli sekin miellyttävä, paikka oli siisti ja toimiva. Koska aikataulumme oli melko tiukka ja lapset olivat väsyneitä, kylpylä hotellin yhteydessä oli aivan loistava ratkaisu!

Uimisten jälkeen meille tosiaan jäi aikaa vielä siistiytyä ja pakata tavaramme ennen huoneen luovutusta. Hotellin henkilökunta oli erittäin ystävällistä ja palvelu todella hyvää. Saimme esimerkiksi selkeitä ja ystävällisiä ohjeita respasta koskien auton parkkiaikaa ja muita käytännön asioita.

Koska ehdimme syödä Tallinnassa ennen lähtöä, kotimatka M/S Starilla taittui täydellä vatsalla, kun hiukan haukkasimme välipalaa ennen rantautumista Helsinkiin. Kotimatkan laiva oli hieman menoalusta pienempi (esim shoppailumahdollisuudet ovat suppeammat), mutta itse pidin paluumatkaa jopa miellyttävämpänä, sillä laiva ei ollut lainkaan niin ruuhkainen, ja autokannellekin päästiin ilman tuhkimo-ongelmia. 🙂

Kotona olimme ennen ilta kymmentä, ja pari väsynyttä, mutta onnellista, matkaajaa sai aika vaivattomasti untenmaille.

Mitä tekisimme toisin?

Meille matkan kompastuskivi lienee enemmänkin tuo etäisyys kotoa satamaan, joten ynnäillessämme matkaa puolin ja toisin päädyimme siihen lopputulokseen, että ensi kerralla varaamme matkaan kaksi yötä Tallinnassa. Tällöin meidän ei tarvitse matkustaa vielä 10.30 lautalla, eikä lapsia tarvitse repiä kovin unisina matkaan. Autossa tulee näin luonnollisesti nukuttua ne päikkärit. Kahden yön reissulla meille jää yksi kokonainen päivä Tallinnaan, ja autolla on mahdollista tutustua naapurimaahan myös laajemmin.
Jos taas asuisimme Helsingin lähistöllä, yhden yön reissu olisi todella loistava ja tietenkin helpompi järjestää. Tällöin koittaisin myös venyttää kotiinpaluuta siten, että Tallinnasta lähtisikin vasta pari tuntia myöhemmin, ja toiseen päivään saisi mahdutettua enemmän ohjelmaa. Auton ottaisimme edelleen matkaan mukaan. Esimerkiksi Tallinnan liikennettä on turha pelätä. Tallinkilla auton kuljettaminen Tallinnaan on myös sen verran edullista, että laittaa miettimään, kannattaako kulkupeliä jättää sataman maksulliseen parkkiin.

Edelleen tähän voi jättää omia Tallinnan vinkkejään ja mahdollisia kysymyksiä. Toivottavasti edes joku hyötyy pienestä yhteenvedosta!

Syy siihen, että pommitan teitä näin juhannusaattonakin on Indiedaysin ja Pori Jazz:n yhteistyö; Tänä vuonna teillä blogin lukijoilla on mahdollisuus nimittäin voittaa lippuja Pori Jazz konsertteihin!

Oletteko olleet koskaan Pori Jazzeilla? Mä olen. Monestikin, ja aion mennä tänäkin vuonna. En ole festarityyppiä, mutta tämä tapahtuma on mukava, siisti ja erilainen. Sellainen rento ja hiukan ”aikuisempi”.  Toki satakuntalaisuudellakin on osuutensa asiaan.
Mukaan hyvää syötävää, salaatteja ja pikkusuolaisia. Muoviset skumppa- ja viinilasit messiin, peitto nurmikolle ja musiikkia korviin ja sielulle. Joka vuosi yhtä mukava tapa viettää kesäpäivää Porissa. Ja, vaikka sellainen aikuistenaikakin on tosi hienoa, Pori Jazz on kuitenkin tapahtuma myös koko perheelle. Meilläkin poika oli ekan kerran konsertissa 1,5 vuotiaana ja hienosti viihtyi. En ehkä muuten lähtisi lapsen kanssa Toton keikalle, mutta Porissa se oli mahdollista. 🙂

Laitoin tähän joitakin kuvia juuri tuolta vuodelta 2010, Toton keikalta. Voi kuinka pieni tuo meidän poika olikaan. Ja itsekin oli nuori ja nätti. Tai ainakin hiukan nuorempi! 🙂

Indiedays ja Pori Jazz laittavat tänä vonna yhdessä jakoon lippupaketteja, joiden arvontaan voit ottaa osaa kilpailusivulla.
Esiintyjäkaarti on tänäkin vuonna innostava; Itse odotan James Bluntin vetoa ja Jamie Cullumia, joka on käyty katsomassa aiemminkin. Koko esiintyjälistan ja ohjelman näet tästä.

Tulee ihan älyttömästi muistoja mieleen, kun alkaa ajatella kyseistä tapahtumaa. Heti tulee mieleen myös ne kesät, joina Jazzeille ei olla päästy. Syitä näihin poikkeuksiin on:
1. Mies (tai poikaystävä tuohon aikaan) oli armeijassa. 2. Olin raskaana, ja mulla oli jatkuvasti pissahätä. 3. Ei ehditty. 4. Olin raskaana ja mulla oli jatkuvasti pissahätä. 5. Ei ehditty.
Tässä siis viimmeisen 12 vuoden Pori Jazz-missaukset ja meidän kesät. 🙂 Useimmin siellä konsertissa kuitenkin on tullut käytyä, kuin oltua menemättä. Useana kesänä kahtenakin päivänä peräkkäin! 🙂
Parhaita esiintyjiä ovat varmaankin olleet Stevie Wonder ja Toto. Pidin myös Duffystä ja odotin aina näkeväni Jazzeilla Amy Winehousen, mutta toisin kävi.

Tänä vuonna jazzailemaan lähdetään Rillan kanssa. Mukaan pääsevät myös miekkoset, ja odotan ihan älyttömän hauskaa päivää. Moikatkaa ihmeessä, jos törmäätte neljään hervottomasti nauravaan aikuiseen! 🙂

Mutta nyt mä toivottelen teille kaikille oikein mukavaa juhannusta! Ja toki toivon, että törmään teistä moneen ensikuussa Porissa! 🙂

Täällä paistaa pikku sateen jälkeen. Melko tavallisen oloinen juhannussää! 🙂

Huomaathan, että arvontaan voit osallistua vain kilpailusivulla, ei tämän postauksen kautta!