Bloggaaminen on vuosien varrella tarjonnut mitä ihmeellisempiä ja ihanampia kokemuksia, eikä Indiedaysin ja Nissenin yhteistyökampanja ole tässä sarjassa minkäänlainen poikkeus. Kampanjan myötä pääsin nimittäin päivän ajaksi leikkimään silmälasimallia. Nissenin trendikkäät silmälasit yhdistettynä asuihin, joita ei ehkä ihan heti tulisi itse valittua. Varsin piristävää ja ihanaa roolileikkiä!

Kuvaustiimimme koostui pääasiassa bloggaajista. Ammattikuvaajaa lukuun ottamatta niin mallintyöt, meikki ja kampaukset, stailaus ja behind the scenes -kuvaus hoidettiin kaikki bloggaajavoimin. Toki mukana oli myös Nissenin osaavaa henkilökuntaa avustamassa oikeanlaisen kehyksen valinnassa.

Kuvauspäivän aikana laseja tuli soviteltua valtavasti, ja ne itselleni parhaiten istuvat yksilöt löytyvät tämän postauksen kuvista (brändit on mainittu kuvien alla). Jokainen asu sai parikseen erilaisen kehyksen/aurinkolasit, ja kaikkineen päivän aikana tuli nähtyä ihan huikeita kokonaisuuksia eri bloggaajien kantamana. Kaikki lasit ovat tosiaan Nissenin valikoimista ja mukana on myös uutuusbrändi In Style, joka vielä kuvaushetkellä oli hyvin hyshys-asiaa. Merkki tuli kuitenkin myyntiin nyt toukokuun alussa, ja näistä kuvista löytyy pari otetta kyseisestä mallistosta.

Itselleni Nissenin kehysvalikoima ei entuudestaan ollut tuttu, koska myymälää ei löydy ihan läheltä. Positiivinen yllätys kuitenkin oli, että  koko valikoima koostuu trendikkäistä ja edullisista vaihtoehdoista.  Jos jotakin päivän aikana opin, niin ainakin sen, että silmälasien kanssa ei saa olla turhan vakava. Kun itselleen hankkii pari kolme kehysmallia, lookinsa voi todellakin muuttaa päivän fiilikseen sopivaksi!

Mielestäni näistä kuvista paistaa hyvin läpi, kuinka hauska ja rento päivä meillä oli. Ilmeet ylinäyteltiin ja hulluteltiin ihan kunnolla. Koska kuvaukset olivat jo keväällä, Suvilahdessa puhalsi jäätävä viima ja kesähepenissä ulkoilu oli aikamoista extremeä. Hymyn ja irvistyksen raja oli näissä kuvauksissa aika häilyvä. 🙂

Kuvassa Sensaya -kehys. Kuva: Ville Malja

 Farkkumekon kanssa Nissenin uusi In Style-malliston kehys. Kuva: Ville Malja

  Vaaleansininen Fossil-kehys. Kuva: Helmihytti

Kirkkaansininen In Style -kehys. Kuva: Helmihytti

Ruskea Sensaya-kehys. Kuva: Helmihytti

In Style -kehys. Kuva: Helmihytti

Ray-Ban aurinkolasit. Kuva: Helmihyti

In Style -kehys. Kuva: Helmihytti

”Instyle on streethenkinen ja trendikäs kehysbrändi. Kehyksissä käytetään rohkeasti värejä ja leikitellään kauden trendikkäimmillä yksityiskohdilla ja muodoilla. Tänä keväänä Instylen kehyksissä näkyy muun muassa rock-henkisiä niittiyksityiskohtia sekä värikkäitä aisoja yhdistettynä muuten neutraaliin etuosaan.”

Yllä olevissa kahdessa kuvassa In Style kehykset. Kuvat: Ville Malja

Ray-Ban aurinkolasit Kuva: Ville Malja

Fossil-kehys. Kuva: Ville Malja

Varsinaisena kuvaajana päivän aikana toimi Ville Malja, mutta Helmihytti -blogin Helmi toimi taustalla ja räpsi nuo huiput behind the scenes kuvat. Kuvaajat on mainittu kuvien alla, muutama nimeämätön on poiminta omasta kamerasta.

Osaatteko veikata oman suosikkini? Se nimittäin valkeni itsellenikin vasta nyt kuvia katsellessani. Koko kuvauspäivän ajan unohdin riisua lasit nenältäni, ja illalla olin jo vähällä lähteä kotiinkin lainalasit päässä. Sen verran kivasti istuivat ja tuntuivat omilta.

Mutta jes, täällä paistaa nyt aurinko, eikä sääennuste sateita lupaakaan. Ihanaa keskiviikkoa!

Vaikka tämän ihanan lämpöaallon aikana on tullut vietettyä paljon aikaa pihahommissa ja mitä ihmeellisemmissä vaatevalinnoissa, ne kaikki ”fiksummat hetket” on tullut vedettyä uudessa suosikissani Niinmun -pellavamekossa.

Muistanette, kun esittelin Support your local -paitani, jonka tilasin Virpin My Country Home -putiikista. No, tuolloin Virpi kysyi, josko haluaisin testata hänen omaa Niinmun -pellavamallistoaan, ja koska en (hävettävää kyllä) omista yhtään kunnollista pellavamekkoa, vastasin tietysti myöntävästi.

Kuten hyvin tiedättte, on vaatteita ja sitten vaatteita. Niitä toisia tulee hankittua hetken mielijohteesta, ja vaikka vaatekaappi pullisteleekin, sieltä ei tunnu ikinä löytyvän mitään päällepantavaa. Ja sitten on vaatteita, jotka sopivat melkein tilanteeseen kuin tilanteeseen, ja nyt musta tuntuu, että pellavamekko on juuri tätä jälkimmäsitä sorttia.
Tässä mekossa kivaa on väljä leikkaus, vilpoinen materiaali, ja se, että olo ei kesämekosta huolimatta ole alaston. Huomaan nimittäin iän tuoneen jonkinlaista ”verhoutumisen tarvetta”. Joka paikkaan ei vain halua mennä olkapäät paljaina. Alastoman olon välttämisen lisäksi, kesämekko hihoilla kiinnostaa myös siitä syystä, että se suojaa auringon haitallisilta säteiltä. Tämäkin ajatusmaailma kuvastaa varmasti jonkinlaista iän tuomaa viisautta.

Jäin oikein pohtimaan, miksei vaatekaappini sisältöön aiemmin ole kuulunut vastaavanlaista vaatetta. Toki suurin syy viime vuosina on ollut se, että valmismekot ovat yleensä itselleni liian lyhyitä, ja säädyllistä mekkoa on lähes mahdoton löytää (tämä mekko valmistettiin toivomaani pituuteen).
Mutta, myönnän, että vielä muutama vuosi sitten karsastin ”telttaan” pukeutumista. Kyllä, minä oikeasti nuorempana ajattelin, että kenenkään itsetunto ei voi parantua siitä, että vartalonsa piilottaa liian väljään vaatteeseen. Muistan myös hyvin aikoinani (varmaankin iltapäivälehdestä) lukemani varoitukset tunika + legginsit -muodista. Ihminen kuulemma lihoaa huomaamattaan kun pukeutuu liian mukavasti, eikä kiristävät vaatteet muistuta linjojen vartioinnista. Miettikää nyt oikeasti, mitä soopaa meille naisille syötetään – siitäkin huolimatta, että varsinaiset kureliivit poltettiin jo melkein sata vuotta sitten!

Niinpä koen nykyään väljän mekon (tai muun vaatteen) enemmänkin tapana korostaa vaikkapa sääriä (tai muuta kehonkohtaa, jota kukin haluaa korostaa), kuin peittäää sen enempää mitään muotoja tai muodottomuutta!

Niinmun -tekstiilit ovat täysin kotimaista suunnittelutyötä, mutta mikä parasta, koko mallisto myös tehdään ihan alusta loppuun Suomessa. Ja, vaikka tuotanto onkin kasvamassa, pääpointti koko Niinmun -tuotemerkissä on kotimaisuus ja siitä Virpi haluaa pitää myös kiinni. Ihailtavaa, sanon minä!

Musta tässä on myös tosi ihanaa se, että aviopari lyö osaamisensa yhteen ja Virpin valikoimista löytyy myös kotimaista puusepänosaamista. Loistavaa!

mekko⎮niinmun /saatu
laukku⎮Marc by Marc Jacobs
sandaalit⎮Sophie Snoor
koru⎮Pernille Corydon /saatu

Maanantaiaamu, vappua edeltävä viikko ja maa valkoisena rännästä. Nyt tosin tulee niin silkkaa vettä, että valkoisuus on kadonnut, mutta ei nyt silti paras mahdollinen asetelma uuden viikon aloitukseen.

Blogipäivä ja lauantai-illan juhlallisuudet ovat takana ja arki kaikessa kauneudessaan (ja kauheudessaan) edessä. Lauantaipäivä kului Kattilahallilla alyttömän nopeasti ja ensimmäistä kertaa ikinä olin paikalla ihan alusta loppuun. Ihan ensimmäistä kertaa itselleni ei myöskään tullut päivätilaisuuden jälkeen pakottavaa tarvetta linnoittautua hotellihuoneeseen ja nauttia hiljaisuudesta. Tilalla oli iso merkitys, ja nyt kun tilaisuudessa oli tilaa liikkua, ja mahdollisuus istua myös rauhassa alas ja ihan vain jutella, aika kuluikin kuin siivillä. Marian ja Mintun kanssa havahduimme tosiaan siihen, että kello lähenteli neljää, ja mikäli Maria mieli ehtiä junaansa (ja me kaksi muuta vielä iltatilaisuuteen) oli aloiltaan noustava ja nopeasti.

Iltajuhla juhlittiin samassa paikassa, eli Kattilahallilla. Jälleen tehtiin ennätys, me nimittäin viihdyimme mieheni kanssa näissäkin bileissä ihan ensimmäistä kertaan loppuun asti. Sama juttu, tilalla oli taas valtava merkitys. Ennen juhla on ollut itselleni jo lähtökohtaisesti sitä, että maalais-/kotihiiri heitetään täpötäyteen Helsinkiläiseen yökerhoon, joten voinette kuvitella, että en ole ollut ihan omimmillani. Nyt iltatilaisuudesta jäi tosi kiva fiilis!

Luojan kiitos, pilkkuun asti juhliminen tarkoitti näissä bileissä sitä, että hotellille lähdettiin jo puolilta öin. Täysin absurdi ajatus, että jaksaisin vielä juhlia aamuyölle.

Testasin päivällä myös ”ristomattiratiat”, ja kaikista ennakkofiiliksistä huolimatta tykkäsin näistä. Lasien hankinta on edelleen edessä, joten ehkä tylsän ja klassisen sijaan voisi kokeilla vaihteeksi jotain vähän erilaista. Vai mitä mieltä olette? 🙂

Eilen sitten jätimmekin Helsingin taaksemme jo aamu kahdeksan jälkeen ja suuntasimme kovalla kiireellä kotiinpäin. Lapset mummulasta ja mies omille menoilleen. Itselleni jäi sitten arkinen pyykinpesu, laukkujen purkaminen, kaupassa käynti ja ruuanlaitto. Salibandyharjoitukset ja uuteen viikkoon valmistautuminen. Ja pakko myöntää, että siinä kun eilen palasimme laukkuinemme (ei niin siistiin kuntoon jääneeseen) kotiin, paluu arkeen iski kasvoille kyllä melko voimakkaasti. Niitä hetkiä, kun se avec olisi tervetullut ihan tähän arkiseenkin valssiin.

Mutta hei, oli arki sitten raskasta tai ei, niin kyllä tämä meno mulle vain paljon paremmin sopii. Oma sänky, ja ihan tavallinen kaurapuuron makuinen arkiaamu. Aina on kiva käydä, mutta vielä parempi palata kotiin!

Eli oikein ihanaa ja ihan tavallista maanantaipäivää kaikille!