Tällä kertaa tahdomme Klaaran kanssa kysyä teiltä!
Olohuone keittiössä -postauksessa  nimittäin vilahtikin jo Klaaran sitteri. Kyseessä on BabyBjörnin Balance Soft -malli, jonka saimme blogin kautta. Mietin hetken aikaa lähteäkö tähän yhteistyöhön, sillä en koe blogiani varsinaisesti lapsi-/mammablogiksi, mutta koska (varsinkin raskausaikana) jaoitte kanssani ihania vauvajuttuja, ajattelin, että kenties sitteri istuu sittenkin blogini linjaan!

Tiedän nimittäin kertomanne perusteella, että siellä lukijoiden joukossa on paitsi pienten vauvojen äitejä, myös onnellisia tuoreita mummoja, tätejä, kummitätejä ja monia muita, joiden lähipiiriä on siunattu viimeaikoina pienillä uusilla tuttavuuksilla. Olen myös saanut syksyn aikana ”seurata” joidenkin vakkarivierailijoiden odotuksen täyteistä elämää.

Itselleni hyvä ja turvallinen sitteri merkitsee todellakin paljon, se on melkein kuin auttava käsipari. Pienelle vauvalle se on nukkumispaikka, helposti huoneesta huoneeseen siirrettävä, ja arjen mukana kulkeva. Vaikka Klaara edelleenkin nukkuu pieniä tirsojaan sitterissä, on istuimella itselleni myös toinen tärkeä merkitys. Se nimittäin vapauttaa käteni hetkeksi! Tiedän lapseni olevan turvallisessa paikassa kun avaan uuninluukun tai kuljetan kuumaa kattilaa keittiössä. Toisaalta, varmasti myös blogin kirjoittaminen olisi hurjasti vaikeampaa, mikäli en joskus saisi pientä kaveriani myös viihtymään hetken paikallaan!

Mutta kenen kädet sinä vapauttaisit?
Kenties omasi tai ehkä hyvän ystävän, jonka silmäkulmasta huomaat vauva-arjen tuottamia uupumisen merkkejä? Ehkä sukuun on syntymässä uusia tulokkaita ja mietit sopivaa lahjaa? Oli miten oli, kerro se minulle! Valitsen kertomuksienne joukosta yhden, jonka Berner Oy palkitsee BabyBjörn Balance Soft -sitterillä. Palkinnon arvo on n. 175 euroa, ja voittaja saa itse valita sitterin sävyn kolmesta eri vaihtoehdosta (ruoste/oranssi, khaki/beige, musta/tummanharmaa).

Jätäthän kertomuksesi viimeistään tiistaina 22.10. 2013!

Ja koska mä olen itse hiukan herkkis, varaan kasan nenäliinoja, jotta pystyn lukemaan kertomuksenne! 🙂

Jotakuinkin näissä tunnelmissa mennään.
Suloista viikonloppua teillekin!

Se olisi sitten vuorossa lokakuu! Eipä ihan heti tule mieleen, kun katselee ulos aurinkoon, tästä syksystä kun ei tunnu kauneutta puuttuvan.
Hulivilin Onnenhetket kirja-arvonta on nyt suoritettu, ja arpaonni suosi tällä kertaa Annikaa, joka kertoi juhlivansa jopa lasten toisien nimien nimppareita. Voisimme kenties ottaa tästä jokainen hieman oppia, ja lisätä juhlaa arjen keskelle! Onnea Annika, ja kiitos kaikki osallistuneet!

Hulivilien jälkeen jatketaan lapsekkaalla aiheella, eli lastenhuoneella! Uuden Kuun Facebook-sivuilla jo viikonloppuna kerroinkin, että Klaara muutti sänkyineen nyt virallisesti lastenhuoneeseen, ja se tietysti laittoi käyntiin dominoefektin, sikäli kun nyt yhden viikonlopun aikana ehtii asioihin tarttua (ja tässä taloudessa se ei takuulla ole paljon!).
Lastenhuoneen pilkullisen seinän idea on vohkittu Maijulta! Kiitos ihanasta ideasta, tämä oli paitsi nopea toteuttaa, myös niin ihanan halpa, että melkein tekisi mieli vinkata Sunbergin Ovellekin! Laskin lastenhuoneen yhteen seinään menevän sen verran tapettia, että tuskin olisin raaskinnut sijoittaa niihin rulliin, joista alunperin haaveilin. Tässä huoneessa kun pitää varautua siihen, että mikään ei kestä aikaa samalla tavalla kuin muualla kodissa. Pilkut olin ajatellut jo pitkään toteuttaa palloina, ja rulla liitutaulutarraa on lojunut viime keväästä asti odottamassa leikkelyään. No, en siis koskaan saanut sitä aikaiseksi toteuttaa.

Klaaran suloinen pinnasänky on 1940-luvulta, ja se löytyi huutiksesta. Alunperin olin ajatellut maalata sen, mutta huolellisen puhdistamisen jälkeen nykyinen maalikerros näytti sen verran hyvältä, että se sai jäädä. Kyllä, oikaisin tässäkin asiassa! Sänky on venytettävää mallia, ja siihen sujahti vanha Ikeasta hankittu pinnasängyn patja. Egmontin koiravalaisin onkin vanhempi hankinta, mutta se toimii edelleen loistavasti yövalona lastenhuoneessa.

Perusväritykseltään lastenhuone jatkaa siis edelleen varsin musta-valko-harmaata linjaansa, mutta väriä tuo mukaan erilaiset käyttötavarat ja tietenkin lelut!

Sähköt tulevat edelleen aulasta jatkojohdoilla, mutta tälle asialle olisi kyllä pian tehtävä jotain. Mietinnän alla onkin lastenhuoneen valaisinratkaisut. Haluan huoneeseen oikein tehokkaan perusvalaistuksen, niin että siellä on ilo leikkiä myös hämärään aikaan. Sähköjen lisäksi jalkalistat ovat vielä laittamatta. Suunnitelmissa on aika korkea, ja perinteisen tyylinen lista.

Jotta huoneeseen saatiin tilaa toiselle sängylle, piti tavaran paljoutta paitsi karsia, myös järjestellä uudestaan. Huoneeseen kuljetaan tuollaisen komerosyvennyksen läpi, eli oviaukossa on kaksi vanhaa kiinteää komeroa vastakkain. Muuton yhteydessä niihin oli vain tungettu tavaraa, minkä mahtumaan saatiin ja lapsilta oli ehdottomasti kielletty ovien avaaminen. Nyt järjestimme lelut kaappeihin, niin että niitä on paitsi helppo laittaa sinne, saa Niilo myös tarvittavia leluja ja kirjoja itse. Toinen komeroista oli ylähyllyä lukuunottamatta tankokaappi, ja sen sisään sujautimme Ikean edullisen Hyllis -hyllyn. Hyllyyn mahtuu mukavasti erilaisia koreja pikkuautoille ja muille leluille.
Lastenhuoneen oviaukon yläpuolella on komero myöskin, ja se olisi nyt tarkoitus puhdistaa perusteellisesti, ja hyödyntää sen jälkeen varavuodevaatteille. Suureen kaappin mahtuu valtava määrä peittoja ja tyynyjä.
Nyt mietinnän alla on komeroiden ovet. Kellertävä lakattu pinta ei oikein miellytä omaa silmääni, eikä se istu muutenkaan huoneen luonteeseen. Perusteellisen hionnan lisäksi pitäisi siis keksiä myös väri oville. Tylsän valkoisen sijaan mietinkin harmaata tai liitutaulua, yläkaapin ovessa voisi vaikka revitella violetillä tai keltaisella. Värien suhteen pitää vielä hiukan mutustella. Kenties kysellä myös asukkaiden mielipiteitä.

Jeps, tälläinen kuvapläjäys tähän kuun alkuun. Pahoittelut valjuista kuvista, nappasin ne aamulla hämärässä. Idea kuitenkin taisi tulla selville.

Värikästä ja iloista lokakuun alkua jokaiselle!