Heipsan ja aurinkoista keskiviikkoa! Nyt ei sitte saa vaipua synkkyyteen, vaikka säiden luvataankin viilenevän. Ryhdyin heti tsemppaamaan itseäni, kun huomasin sääennusteiden jokseenkin masentavan mieltäni. Käsillä olevasta lämmöstä nauttimisen lisäksi aloitin oitis myös sellaisen henkisen sparrauksen, jossa kerron itselleni, kuinka luonto vaatii jo vettä. Koska hei, ilman vettä ei kasva mikään! Ja minä ainakin tykkäisin mustikoista ja muista kesäherkuista. Lisäksi jos ihan totaalisen rehellisiä ollaan, en muista viime kesääkään mitenkään erityisen huonona säiden suhteen. Siitäkin huolimatta, että sateisesta ja kylmästäkesästä puhutaan edelleen. Aika kultaa muistoja, mutta kesä on mulle kuitenkin kesä – satoi tai paistoi! Toki usein mieluummin sitä paistetta, jos saisi valita!

Kaiken tuon säiden varassa elämisen, ja sääennusteiden manaamisen sijaan, pitäisi ihan ennen kaikkea nauttia vain joka päivästä. Oli sitten lämmintä tai ei. Luonto on siitä hauska, että koko kesän vehreyden kirjo kyllä tulee silmiemme eteen, vaikka vähän kylmempääkin olisi. Se on sitten itsestä kiinni jaksaako ympäristöään ihailla sateella tai villasukat jalassa. Joka tapauksessa kesällä esteenä ei ainakaan ole pimeys! Paukkupakkastalven jälkeen tuskin lämpötilakaan.

Kesä on mielentila. Nautitaan siis säästä kuin säästä!

Sunnuntai-iltaa ihanaiset. Oli tarkoitus laittaa teille syreenintuoksua jo aikaisemmin, mutta päätin kuvien näpyttelemisen sijaan kuitenkin mennä pelaamaan jalkapalloa, ja kyllähän se vain kannatti. Taas on kiva fiilis ja kroppa kiittää, kun tietokoneella istumisen lisäksi muistaa myös liikkua. Ja tuo jalkapallo on kyllä niin kiva, kun juostuokin tulee melkoinen määrä, vaikka sitä ei ehkä juoksemaan ajattele lähtevänsäkään.

Olin eilen helsingissä kouluttautumassa ja koska talo jäi tyhjäksi, siivosin perjantaina myös kukkamaljakot tyhjäksi. Tänään oli sitten kiva taas kukittaa kotia uudelleen ja tällä kertaa syreeneillä. Meillä kasvaa paljon sekä valkoista, että tätä violettia syreeniä, mutta tämä on kyllä ehdoton suosikkini.  Voisin kuvitella, että ihminen olisi huomattavasti onnellisempi, jos syreeni kukkisi aina. Paitsi, että se on kaunis, myös sen tuoksu huumaa ja tekee ainakin minut onnelliseksi!

Sunnuntain kunniaksi leivoin myös suklaakakkua. Joka tosin on edelleen jääkaapissa koskemattomana. Kunhan tästä joudan, hyökkään kyllä sen kimppuun, joten vanhenemaan se tuskin ehtii. Suklaakkakku pohjana ja tumma suklaaganache päällä. Mutta ennen suklaakakku kuitenkin suihkuun ja sitten pitsaa. Nämä on näitä harvinaisia ihanuuksia, kun talossa on kaksi aikuista ja ehditään tekemään vähän muutakin kuin se pakollinen.

Edessä olisi toukokuun viimeinen viikko ja kesä on jo mitä parhaimmillaan. Kunhan lämpöä ja kukintaa riittää vielä kesäkuuhunkin, elämän on pakko hymyillä!

Suloista sunnuntai-iltaa.

Molemmat kuuluvat kesään. Niin röyhelöt kuin pionitkin. Todellista onnea on oman pihan pionit ja kelit, jotka mahdollistavat tämän tyttömäisen röyhelömuodin.

Tuo kuolanpioni on toki paljon vaatimattomampi kuin Sarah Bernhardtit, Festiva Maximat tai muut jalopionit, mutta tämä ilahduttaa juurikin aikaisella kukinnallaan. Jos siis pihassasi on pionin mentävä vapaa paikka ja mielit saada kukkia jo touko-kesäkuun vaihteessa, suosittelen hankkimaan kuolanpionin!
Mitä röyhelöihin tulee, ostin pari tällaista valkoista toppia H&M:ltä. Kaipasin jotakin helppoa ja simppeliä yläosaa hameiden ja shortsien kaveriksi, ja ajattelin, että näin kesällä röyhelöt tuovat ihan kivaa lisää asuun.  Samasta paikasta on myös hame.

Iltani on tännä vierähtänyt kameran kanssa, mutta koska viime yön pitkät unet tekivät vähintäänkin ihmeitä, päätin uusia aikaisen nukkumaan menon tänäänkin. Joten mukavaa iltaa ja kauniita unia! ♡