Sade on vihdoin loppunut, ja hyvä niin, sillä pelkäsin jo vedenpaisumusta. Eilinen shoppailureissu venyi puolille öin, ja teki kyllä kaikessa arjesta irtautumisessaan äärettömän hyvää. Istuttiin vielä kotimatkalla huoltoaseman pöydässä, ja puitiin asioita niin laidasta laitaan, että meinasimme jäädä suljetuksi lukittujen ovien taakse. Onni on ystävät, joiden kanssa juttu jatkuu kuin eilisestä, vaikka todellisuudessa väliin mahtuu joskus kokonainen vuosi. Vaikeaa tosin selittää miehelle, miten Ikeasta voi palata kotiin vasta yöllä, kun kuitenkin matkaan lähdettiin jo iltapäivällä, ja autoilukin ottaa vain sen 1,5 tuntia suuntaansa. Mutta näköjään se on aivan täysin mahdollista! 🙂
Tänään onkin sitten rento kotilauantai lasten kanssa. Pitäen toki sisällään kaupassa käynnit ja muut viikonlopun perusrituaalit. Silti viikonloppu on nyt enemmän kuin tervetullut tähän väliin. Ei kiirettä, eikä sen suurempia velvoitteita. Sateen jälkeen auringonsäteetkin tuntuvat taas ihmeellisen voimaannuttavilta.
Rennon päivän rento asu syntyy farkuista ja neuleesta. Molemmat mukavuusvaatteita parhaasta päästä. Vaatteita, joissa tuntee olevansa kuin kotonaan.
Palataan vielä hetkeksi viime sunnuntaihin, ja tarkemmin isänpäivän aamuun Nespresson yhteistyön merkeissä. Sain nimittäin tehtäväkseni kertoa, millaista osaa kahvi näyttelee meille näinkin spesiaalissa tilanteessa.
Meidän perheeseen on jotenkin juurtunut sellainen tapa, että isänpäivänä (ja vastaavasti äitienpäivänä) aamupala on se juttu. Mielestäni on myös kiva opettaa lapsille, ettei kaikkien lahjojen tarvitse olla pakettiin käärittyjä, vaan toista voi muistaa myös hemmottelulla. Toisen huomioiminen kun ei ole kiinni lahjojen määrästä tai suuruudesta, vaan rakkauttaan voi osoittaa myös muilla keinoin – pienillä teoilla. Niinpä tänäkin vuonna kysyimme isältä itseltään jo ennakkoon, mitä hän haluaisi juhlapäivänään syödä aamupalaksi.
Jostain syystä miehelleni ei tuota minkäänlaista ongelmaa syödä herkkuja heti aamulla, ja niinpä kaikkien pannukakku- ja vohvelivuosien jälkeen tällä kertaa toiveissa oli pavlova, joka on mieheni lempikakku. Täytyy kyllä itsekin myöntää, että onhan se aika ylellistä aloittaa aamunsa hyvällä kahvilla ja marenkikakulla, vaikka omat aamupalatoiveeni ovatkin melko perinteisiä tähän verrattuna.
Arkiaamuisin me aikuiset juomme kahvimme omalla aikataululla, eikä kahvitteluun sinänsä liity minkäänlaista sosiaalista kanssakäymistä. Itse asiassa, me molemmat juomme kahvimme yleensä yksin. Juhlapäivinä toimitaan sitten täysin arjenvastaisesti ja istutaan koko perhe samaan pöytään kuin kahvikutsuille konsanaan. Kahvin äärellä on mukava päivänsankarinkin heräillä ja rauhassa tutkiskella lasten tekemiä lahjoja.
Tänä vuonna herätimme isän laululla ja viulumusiikilla. Lahjat annettiin tuttuun tapaan sänkyyn, mutta samalla esitettiin kutsu kahvipöytään käymisestä, jossa paketteja on kiva availla samalla kun seuraa lasten odottavia ilmeitä. Isänpäivän se ehkä intiimein ja lämpöisin hetki syntyy juurikin tästä totutusta juhlarituaalista.
Nespresso-kahvin keittäminen on melko helppoa puuhaa, ja meillä lapset osallistuvat mielellään kahvin valmistukseen. Maidot vaahdotin minä, mutta lapsille on tärkeää saada painaa nappia, eli ”keittää kahvia”. Ja tosiaan, eipä siihen kahvin valmistamiseen juuri muuta tarvita, kun kapseli oikaisee muiden työvaiheiden yli.
Meillä isänpäivä myös päätettiin vastaavaan kahvihetkeen, kun mieheni isovanhemmat pistäytyivät iltakahville. Päivä sai siis vähintään yhtä juhlavan lopetuksen. 🙂
Herkkuhetkien korostamiseeen, Nespressolta löytyy nyt myös uudet Variations-kahvit Sachertorte, Linzertorte ja Apple strudel. Eli Sacherkakun, Linzertortun ja Omenastruudelin makuinen espresso, joilla saisi muuten varmasti juhlan tuntua myös niihin aamuihin (ja iltoihin), kun kukaan ei ole yllättämässä leivoksilla. 🙂
Mutta siinäpä se meidän isänpäiväperinne lyhykäisyydessään. Tämä olikin jo seitsemäs kerta, kun mieheni sai juhlia kyseistä päivää, eikä näiden päivien merkitys varmasti hupene vuosienkaan saatossa.
Isänpäiväsuunnitelmamme muuten muuttuivat hieman aikaisemmin kertomastani, sillä päivään mahtui lounas mieheni isän kanssa, sekä vierailu minun vanhempieni luona. Mukavaa yhdessäoloa tärkeiden ihmisten seurassa. ♡
Täällä on aloitettu päivä mukavasti ja kiireettömästi. Me leivottiin lasten kanssa mutakakkua sillä aikaa kun mies puuhasi puutöissään, ja nyt onkin jo ruuanlaiton vuoro.
Vaikka meillä mennään vuoden ympäri melko neutraalilla värimaailmalla, huomaan, että kodin tunnelma muuttuu kuitenkin automaattisesti vuodenaikojen mukaan. Suurimpia tekijöitä on tietenkin valo ja lämpö, sekä ikkunoista avautuvat maisemat, jotka käyvät värin ja tunnelman tuojina ikään kuin suuret taulut.
En tiedä johtuuko se eilisestä siivouspäivästä vai kenties tuosta pienestä lumihunnusta, mutta mieli alkaa väkisinkin jo hahmottelemaan hiukan joulua kotiin. Kenties muutaman hyasintin löytäminen helpottaisi tätä olotilaa kummasti, mutta niitä ei taida täällä päin olla tarjolla vielä pitkään aikaan. Täytynee siis keksiä jotain muuta. Kenties paperi- ja risutähdet voisivat olla jo paikallaan!?! Ehkä ensi viikolla olisi jo aika ainakin kurkistaa vintin joulukoristeisiin ja mallailla jotakin pientä paikalleen.
Kello on kohta yksi ja mulla on edelleen pyjama päällä! Nyt siis nopeat ”moit”, sillä lähden kirimään itseäni tähän päivään! Oikein ihanaa ja talvista isänpäiväviikonloppua!
