Uusi vuosi ja vuoden ensimmäinen päivä! Ulkona luminen luonto ja sisällä leppoisan lämmin vapaapäivän tunnelma. Ensimmäistä kertaa koko nelihenkinen perheemme jaksoi olla hereillä yli vuoden vaihtumisen. Raketit paukuteltiin kimpassa naapureiden kanssa, ja sen jälkeen istuttiin glögille ja kuohuvalle, ja nostettiin malja vuodelle 2018. Mitään sen ihmeellisempiä lupauksia en tehnyt, tosin toki toivon, että tulevana vuonna pystyn taas tekemään niitä hyviäkin valintoja, jotka edistävät niin omaa kuin perheenkin hyvinvointia.

Istutin tänään esikoisen bussiin ja pyysin kuljettajaa katsomaan, ettei poika poistu autosta ennen Kamppia. Kolmen ja puolen tunnin bussimatka yksin on jännä 9-vuotiaalle, mutta pakko myöntää, että jännitti vähän itseänikin. Onneksi siskoni oli matkustajaa vastassa, ja otti pojan huomaansa heti päätepysäkillä. Klaaran kanssa jatketaan lomailua kotosalla, ja loppuviikosta saadaan matkalaisen mukana myös palautusväki yökylään. Arki jatkuu vasta loppiaisen jälkeen, ja voi miten ihanalta tuo ajatus edelleen tuntuukaan!

Meillä on edelleen myös joulukuusi ja joulukukat. Tontut nököttävät paikoillaan, enkä tunne mitään kiirettä joulusta luopumiseen. Päinvastoin, haluaisin pitkittää joulun iloa vielä parikin viikkoa. Onneksi kuusi ei juuri varise, joten mitään kiirettäkään joulun poissiivoamiselle ei ole. Näin on hyvä, ja nautin edelleen joulunajan levollisuudesta. Ja kyllä, myös suklaasta ja glögistä. Oikeastaan jopa suututtaa, kun silmiin osuu jatkuvasti kaiken  maailman juttua siitä, miten joulukilot karistetaan. Ikään kuin ihmisen pitäisi rangaista itseään siitä, että pimeän syksyn jälkeen otetaan vähän rennommin, eikä nipoteta joka suupalasta. Ymmärrän toki, että vuoden vaihtuminen vaikuttaa osaltaan taas laihdutusbuumiin ja ryhtiliikkeiden tekemiseen, ja kaikki kunnia toki jokaiselle tuollaisen päätöksen tehneelle. Kunhan jatkossakin muistaa, että juhla on juhla, ja sen kuuluukin erottua arjesta.
Äidilläni on ollut aina tapana sanoa, että sillä, mitä ihminen syö joulun ja uudenvuoden välillä, ei ole merkitystä, kunhan kokonaisuus uudenvuoden ja joulun välillä on kunnossa. Luotan tähän viisauteen itsekin. Parissa viikossakaan kun ihminen harvoin oikeasti paljonkaan lihoaa. Toki joulun jälkeen kroppa voi olla turvoksissa, ja nesteiden kertyminen saa olon tuntumaan ”isolta”, mutta kyllä se siitä tasoittuu ihan arjella. Ilman sen isompaa rankaisemista tai itsensä kurittamista. Sain itse joulupukilta paketin Fazerinoja, ja tässä kirjoittaessani mutustankin samalla lempparisuklaatani. Ja syön kyllä rasiani ihan rauhassa ja hyvillä mielin loppuun asti, vaihtui sitten viime yönä vuosi tai ei. 🙂

Kuvien buclee neuletakin sain kesällä Lifestyle La Lunasta, ja ajattelin vinkata, että kyseinen neule on nyt myös alessa. Käyttäkäähän myös koodia life, jolla saatte Lifestyle La Luna -nettikaupasta -10% alennuksen kaikista tuotteista, eli myös jo alennetuista hinnoista! Koodi on voimassa sunnuntai-iltaan asti.

Nyt sohvalle pötköttämään! Leppoisaa vuoden ensimmäistä! ♡

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tapaninpäivä alkaa vaihtua iltaan ja varsinaiset joulunpyhät on kohta paketissa. Kameraa on tullut kannateltua äärettömän laiskasti, vain aattopäivän puuronkeiton yhteydessä muistin räpsäistä muutaman kuvan. Mutta hei, puhelimen kameralla on sitten tallennettu niitä ihan aitoja ohikiitäviä hetkiä.

Tämän joulun ihan ykkösjuttu on ollut lepo. Olimme niin väsyneitä koko perhe, että aattoiltana sänkyyn kömmittiin jo heti iltayhdeksän jälkeen. Eikä lainkaan huono valinta, sillä univelkojen kuittaus antoi heti lisää virtaa ja pakkasaamuista on ollut ihana nauttia raikkaassa ulkoilmassa. Joulu on siis otettu ennen kaikkea lomailun kannalta ja akkuja on ladattu rennolla oleilulla. Ja vaikka joulupöytä kahtena päivänä meille katettiinkin, sain minäkin pisteet ennennäkemättömän rennosta otteestani. Tänään joulu huipentui vanhempieni luona, ja tapaninpäivää vietettiin yhdessä siskoni perheen kanssa. Toisen joulupäivän ilta olkoonkin sitten ihan vain totaalinollausta. Villasukat jalassa, hyvän kirjan parissa. Kynttilöitä siellä täällä, ja se ihana tunne, ettei edelleenkään ole kiire minnekään!

Tuolla tienpäällä oli jo selvästi havaittavissa paluuliikennettä joulunvietosta, ja huomenna arki kolkutteleekin jo ovelle. Me kuitenkin lomailemme lasten kanssa loppiaisen yli, mikä tarkoittaa sitä, että levolle jää yhä enemmän aikaa. Sukulointia on ainakin tiedossa, ulkoilua ja rentoa kotoilua lukuun ottamatta. Yhä enemmän olen sitä mieltä, että joulussa parasta on joulun odotus ja joulun jälkeiset päivät. Kenties vuosi vuodelta joulu muokkaantuu rennommaksi ja joulunpyhätkin palvelevat enemmän tarkoitustaan.

Lapset jaksavat yhä viihtyä lahjojensa seurassa ja talossa vallitsee niin kutsuva rauha, että taidan itsekin sukeltaa peiton alle. Toivottelen teille kuitenkin suloista tapaninpäivän iltaa ja turvallista matkaa kaikille liikenteessä oleville. ♡

Tallenna

Ulkona sataa lunta ja käsillä on jouluviikko. Se viikko, jonka aikana viimeistään valmistaudutaan joulunviettoon, ja kaiken kiireen keskellä, myös rauhoittumaan. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, nuo molemmat pitäisi sisällyttää seuraaviin muutamaan päivään. Itse olen ratkaissut asian niin, että tänä vuonna mennään vähemmällä. Paljon vähemmällä. Nälkään tuskin päästään jouluna kuolemaan, vaikka joku sortti pöydästä puuttuisikin. Tällä hetkellä ruokaakin enemmän kaipaan käpertymistä ja rauhaa, sellaista joulun tunnetta, joka pyyhkii huolten yli, ja antaa totaalisen rauhan. Haluan nukkua pitkään ja halata niitä kaikkein rakkaimpia. Laahustaa pyjamassa ja suorittamisen sijaan keskittyä siihen, mikä elämässä on tärkeintä.

Ehkäpä juuri tuosta pehmeydentarpeesta, tai sitten vain vaihtelunhalusta, palautin myös hiuksiini tutun vaaleamman ilmeen. Ja kylläpä vain tuntuukin olo taas omalta. Paljon keveämmältä. Ja aivan kuin hiukset olisivat paksummat ja runsaammatkin, sen verran raidoitus antaa volyymintunnetta. Siitäkin huolimatta, etten nykyisin juuri käytä shampoon ja hoitoaineen lisäksi mitään muuta kuin öljyjä. Vaaleampi väri myös valaisee kasvoja, ja loppuvuoden nuupahtanut ilmekin sai pientä piristystä.

Heti aamulla sytytin Skandinaviskin Jul -tuoksukynttilän, joka on minulle se the joulukynttilä. Puolessa välissä viikkoa pestään lakanapyykki, ja loppuviikolla tehdään perusteellinen imurointi ja pestään lattiat. Sen suurempia joulusiivouksia ei enää tarvitse tehdä, säästän sen energian alkuvuoden (toivottavasti) valoisammille päiville. Koti myös kukitetaan jouluun ja tällä viikolla poltetaan tuoksukynttilöiden lisäksi myös paljon muita kynttilöitä. Annetaan rauhan laskeutua ja viedä mukanaan. Ravistetaan kiire ja stressi harteilta.

Toivotan rauhallista ja rauhoittavaa jouluviikkoa myös teille. Ei stressata turhasta tai suoriteta väkisin. Annetaan rauhan laskeutua ja nautitaan jouluntaiasta.  ♡

Tallenna

Tallenna