Suuri kiitos Ikealle!

Jee,  jalalliset Pokal-lasit ovat taas palanneet myymälöihin. Ihan mahtavaa, koska näitä laseja ei lyö laudalta mikään. Ihana muotoilu, ihana hinta ja kestävä laatu.

Harva varmaan jaksaa hehkuttaa puolentoista euron juomalasista, mutta itse olen varsin tyytyväinen, jos saan silmää miellyttävää tavaraa halvalla. En ole koskaan ymmärtänyt ”pyh, se on ikeaa” -mielipiteitä. Hutikuteja tälläkin, mutta välillä ihan loistavaa muotoilua – ja usein vielä käypään hintaankin.

Lastulevy on lastulevyä, ja puu on puuta. Jokainen tietysti valitsee itse. Mitä laatuun tulee, mies osti taannoin Ikeasta veitsenteroittajan reilulla neljällä eurolla. Pohjassa luki Fiskars. Myöhemmin olen saanut ymmärtää, ettei kyseinen veitsenteroittaja ole mikään erikoinen poikkeus. 

Laseihin palatakseni; Näistä tarjoilee kivasti arkisetkin sihujuomat ja mehut. Annoskoko on sopivan pieni arki-illan puunaviinilasilliselle – jonka olen muuten tänäänkin ansainnut!

Taas niitä päiviä, jolloin mikään ei vain tunnu sujuvan….

Huomista odotellessa

Emilia

Yritän nimittäin siivoilla kaappeja tyhjäksi. Haluan kaiken tarpeettoman rojun pois nurkista, tilaa hengittää. Auton tavaratila on täynnä kierrätykseen menevää romua, kun en ole saanut aikaiseksi mennä tyhjentämään kuormaa. Romun lajittelu kaatosateessa ei nyt oikein huvita. Tai siis ylipäätään sen romun työntäminen säiliöihin, kun keräyspisteen pihassakin lainehtii.

Luonnon armoilla siis tämäkin projekti!

Luonnon armoilla on myös kroppani, joka kärsii/nauttii kaikista syysherkuista.

Vain mustikkakuvia, koska juuri nyt arjen reality ei ole kovin hääppöistä kuvattavaa.

Mukava viikonloppu kohta jo takana. Tuntuu melkein kuin olisi ollut miniloma.

Edes tuleva maanantai ja sivouspäivä eivät harmita. Mukavaa kun arki ja viikonloppu eroavat toisistaan.

Ystävän kanssa tuli naurettua, ja maailmaa parannettua. Saimme myös miehen kanssa yhteistä aikaa, ja nukkua sunnuntai aamuna pitkään. Ylellistä!

Viikonlopun pieniä lisäiloja ovat naapurin tuomat luumut ja uusi kynttilälyhty.