Herätettiin isi aamulla laulamalla ja annettiin pienet paketit. Aamupala isin makuun, omaani ehkä hiukan liian äklö. Tänään onnitellaan isoisät ja isoisoisät. Lisää makeaa siis tiedossa.

Palaan edellisen kommentteihin myöhemmin.

Pelastin illalla viimeiset ruusut ulkoa. Näitä tulee ikävä.
Olen istuttanut talon päätyyn erilaisia ruusulajikkeita. Vaaleanpunaisia ja valkoisia. Lisäksi on yksi punainen, joka oli lähes täysin jäätynyt, kun muutimme taloon. Sekin pelastui.
Tänä vuonna ruusuista on ollut iloa toukokuusta marraskuuhun. Pitkä aika, mutta nyt se lopussa.

Uutta kevättä ja uusia ruusuja odotellessa.

Taas himpun verran enemmän kapasiteettia käytettäväksi bloggailuun – ja vaikka joulun suunnitteluun.
Räpsin hämykuvia oksista ja kynttilöistä. Kenties joulukorttikuvia tälle vuodelle. Pelkistettyä ja aika karua, mutta ehkä juuri sitä, joka nyt tuntuu oikealta.
Tosiasiahan on, että joulukortit saattaa tääs hyvin jäädä lähettämättä…. Kuten viime vuonnakin.

Olen viimeisen kuukauden elänyt noutopitsalla, suklaalla ja lateilla. Lupasin itselleni, että projektin loputtua palaan ruotuun. Ja se aika olisi kai nyt? Tai ehkä huomenna – tänään menee vielä kulhollinen poppareita!