Maanantaita muruset. Aurinko pysyttelee edelleen piilossa, ja suoraan sanottuna tämä maanantai vaati vähän enemmän tsemppiä kuin ystävänsä yleensä. Aamulla selvisi, että pikkupotilaamme sai puolitoista viikkoa sitten väärän lääkkeen, ja nyt ollaan edelleen lähtökuopissa. Harmittaa, ärsyttää ja pisti jopa suututtamaan, mutta miksikä ne asiat siitä muuttuvat. Sen sijaan otettiin avuksi kaikki mahdollinen maanantaimukava (hammashoitolakäyntiä ei nyt lasketa tähän sarjaan) ja viritetään asenteemme positiiviselle taajuudelle.
Vuosien saatossa tekemäni empiirinen tutkimus stressin ja harmituksen lieventäjistä on nostanut kaksikin erilaista toimintaa muiden ylitse; Sormensa voi upottaa joko multaan tai taikinaan, ja tulos on taattu! Niinpä me aloitettiin tänään viherterapialla, eli kukkamultien möyhimisellä. Tästä homma jatkuu ohran kylvöllä ja sämpylätaikinan vaivaamisella. Ja on kuulkaas sen verran tehokasta puuhaa, että ensimmäinen vaihekin jo vetää hymyn huulille. Maanantai on pelastettu! 🙂
Mårbackan pistokkaat alkavat jo puskea uutta kasvua siihen malliin, että voin katsoa juurtumisen ainakin alkaneen onnistuneesti. Nyt nuo taimet kaipaavat jo kosteuttakin vähemmän. Näiden kanssa on oikein ihana odotella kesää!
Mieltäni piristää myös eräs aivan ihana juttu, joka on nyt päätetty sisällyttää tulevaan kevääseen. Muistatte ehkä kun keroin käyneeni katsomassa pientä yksiötä ”sillä silmällä”. Yksiö tosiaankin paljastui meidän saunan yläkerrassa sijaitsevaksi kauppa-apulaisen hellahuoneeksi, josta on alun perinkin on ollut tarkoitus taikoa jonkinlainen kesähuone. Vaan kun tuon tilan remontti pitäisi ajoittaa juurikin siihen lämpimämpään ja kuivempaan aikaan vuodesta, eli juuri siihen puutarhakauteen, jolloin pihatyöt ovat huutaneet tekijäänsä ja sisällä on jouduttu jättämään remontti syksyä odottelemaan. Eli oikeastaan kaikki ”tärkeämpi” on ajanut kesähuoneen edelle jo neljän kevään ajan. Nyt kuitenkin kun sisällä on päästy suurimpien uurastusten yli, ja pihakin on raivattu siihen malliin, että siitä saadaan alkaa muodostamaan jonkinlaista puutarhaa, kesähuone pääsee viimein käsittelyyn. Tarkoitus siis on, että tila on jo ensi kesänä asuttavassa (yövyttävässä) kunnossa. Ja ai että, mutta tunnen ihan hyriseväni onnesta! Pinterestiin olenkin joskus tehnyt kansion tuota tilaa ajatellen, mutta vielä se sisältö on melko laiha. Nyt onkin kiva inspiroitua ja pinnailla kansioon kaikkea kivaa. Ja josko tekin haluatte seurata tuon yksiön muodonmuutosta täältä blogista käsin!?
Pirteää ja positiivista maanantaita meille kaikille. ♡
Vähän sisustusjuttuja taas tiistain ratoksi! Joku kyselikin alakerran pohjapiirros -postauksessa, enkö kuitenkin voisi tehdä jonkinlaisen postauksen aiheesta ja kertoa vähän siitä, millainen kylpyhuone meille aikanaan tulee, kun kosteat tilat tulevat remontin kannalta ajankohtaiseksi. Tuolloin jo vinkkasin, että loppukuusta aiheesta todellakin on tulossa juttua, ja se on nyt, kun teen Unelmieni kylpyhuone ja WC -kampanjapostauksen kaupallisessa yhteistyössä IDO:n kanssa.
Aikaisemmin Arabia -brandinimellä toiminut IDO on Suomen ainoa saniteettiposliinin valmistaja. IDO oli vuosi kymmeniä myös pohjoismaiden ainoa alan toimija. Yrityksen juuret yltävät aina 14o vuoden taakse, aikaan, jolloin vesijohtoverkoston rakentaminen Helsingissä aloitettiin. Helsingin Arabiasta tehdas on jo muuttanut pois, mutta ei suinkaan ulkomaille, vaan Tammisaareen, jossa vuosittain valmistetaan puhtaista luonnon raaka-aineista valamalla noin 300 000 wc-istuinta. Voinen siis väittää, että meistä jokainen on joskus istunut yrityksen valmistamalla wc-istuimella. 🙂
Saamassani ohjeistuksessa pyydettiin leikittelemään unelmien kylpyhuoneella, ja ajatuksella rajattomasta budjetista, mutta päätin kuitenkin toteuttaa postaukseni jossain määrin kohtuuden rajoissa. Toki olisi ihanaa, jos olisi 40 neliön koti-spa suurilla ikkunoilla, mutta koska meillä tosiaan kylpyhuone on pieni koppi, joka on rakennettu taloon jälkeenpäin lohkaisemalla tila keskeltä taloa, luonnonvalon ja neliöiden suhteen rajoitteet sanelevat tietynlaiset ehdot.
Koska meillä kylpyhuone ja wc ovat yhdessä samassa tilassa, on kylppärin suunnittelussa toimivuus ihan ensimmäinen juttu, joka tulee ottaa huomioon. Itselleni toimivuus tarkoittaa helppoutta niin käytössä, kuin siivouksessakin, sekä sitä, että kylpyhuoneen säilytyskalusteet ovat tarkoituksenmukaisia. Tässä postauksessa sen sisustamisen ja loppusilauksen lisäksi siis myös pohdintaa pienen kylpyhuoneen toiminnallisuudesta.
Kuvat: käsisaippuat Tine K, viherkasvi Plantagen, pyyhekuva Ellos
Kun neliöitä on rajallisesti (oli kyse melkein mistä tahansa tilasta), pidän tärkeänä sitä, että pohja on selkeä. Haaveilen kovasti marokkolaisista kuviolaatoista lattiaan, mutta pienessä tilassa kuviolaatta antaa helposti levottoman fiiliksen ja tästä syystä yhdistäisinkin kuviollisen lattian melko vähäeleisiin ja selkeälinjaisiin kalusteisiin. Alla oleva kuva on IDO Glow –sarjan kalusteista, ja niissä itseäni kiehtoo virtaviivaisuus, sekä kiiltävän valkoinen pinta, jotka antavat tilantuntua kylpyhuoneeseen. Vaikka pesualtaat ilman allaskalustetta hienoja ovatkin, ei ainakaan meillä tultaisi toimeen ilman tilavaa allaskaappia, jonka vetolaatikoissa purnukkakomppania pysyy siistissä järjestyksessä. Sama pätee peilikaappiin. Niin kauniita kuin irtopeilit ovatkin, peilikaappi tuo sitä tarvittavaa säilytystilaa.
Muuttaessamme tänne, lisäsimme kylppäriin juuri tuollaisen kuvassakin näkyvän sisään- ja ulospäin kääntyvän suihkunurkan, joka säästää tilaa, ja pitää pienen kylpyhuoneen kuivana.
Alla oleva kuva on myös hieno esimerkki siitä, että neutraalin väripaletin tekstiileillä hyvin yksinkertainen ja simppeli kylpyhuone muuttuu lämpimäksi ja maanläheiseksi. Jos kuvassa olisi kirkkaansinisiä ja keltaisia tekstiilejä, ja lyhdyn tilalla muovinen pyykkikori, tunnelma olisi aivan toinen.
Kuva IDO
Tällä hetkellä kylpyhuoneemme suihkunurkka on juurikin tuo edellisen kuvan pyöreämuotoinen, mutta nyt valitsisin suorat lasit juuri kulmikkuuden tuoman selkeyden vuoksi. Alla olevassa kuvassa IDO Showerama 10-2-suihkunurkka, joka siintää haaveissani. Koska seinään kiinnitettävä wc-istuinta ei saa kylpyhuoneemme erikoiseen kulmaan asennettua, istuimen pitää jatkossakin olla säiliöllinen lattiaan kiinnitettävä malli. Huuhtelukauluksettoman IDO Glow -wc-istuimen muotoilu on ehdottomasti siivousta helpottava, ja lyö ulkonäöllään perinteisemmät mallit.
Kuvat IDO
Tällä hetkellä kylpyhuoneemme kalusteet ovat tosiaankin edellisen omistajan valitsemia, ja tumma puu ei oikein istu omaan makuuni. Allaskalusteessa on vain yksi älyttömän korkea laatikko, jonka siistinä pitäminenkin on työlästä. Tavaroita kun on pakko kasata päällekkäin. Nykyisessä kalusteessa miinusta ovat myöskin jalat, jotka vaikeuttavat siivoamista, ja lattian kuivausta. Seuraava kaluste tuleekin olemaan kahdella laatikolla varustettu, seinään kiinnitettävä ja väriltään ehdottomasti valkoinen. Vetimettömyys viehättää myös, ja siksi valistin alla olevaan kollaasiin IDO Glow -alakaapin. Yksittäin se näyttää melko kliiniseltäkin, mutta kylpyhuoneen lopputulos syntyy aina yksityiskohdista. Kauniit tekstiilit ja kosmetiikkapurkit ovat paitsi käyttötavaroita, mutta niillä on suuri merkitys myös sisustuksellisesti.
Seinien suhteen meillä ei edelleenkään ole vielä selkeää suunnitelmaa. Mieheni haluaisi kovasti jonkinlaisen mikrosementtipinnoitteen, kun taas itse pohdin, tekeekö mattapintainen ja harmaa seinä tilasta pimeän. Siksi olen itse koittanut lobata kiiltävää valkoista kaakelia. Myös ”subway tiles” valkoisella saumauksella oli jossakin kohtaa puheissa, mutta nyt olen sitä mieltä, että ainakin kirjavaan lattialaattaan yhdistettynä liian pieni kaakeli on liikaa piskuisessa kylpyhuoneessa. Niinpä olen ehdottanut suurta valkoista laattaa tiililadonnalla, kuten edellisessä kodissammekin oli, mutta tällä kertaa valitsisin mattapinnan sijaan kiiltävän kaakelin. Tämä valoisuuden, mutta myös puhtaana pitämisen vuoksi.
Mitä tulee kylpyhuoneen sisustamiseen, tässä kohtaa kannattaa mielestäni katsoa hieman sinne laatikon ulkopuolelle. Tunnelmaa voi nimittäin viimeistellä monin eri tavoin, eikä tuotteiden aina tarvitse olla sieltä kylpyhuoneosastolta, mutta ei myöskään turhaa sisustusrompetta. WC-paperirullat kauniiseen koriin. Pelikaapin päälle, tasolle tai hyllylle kaunis lyhty. Kammat, sekä siveltimet ja muu pikkutavara kauniisiin purkkeihin tai laseihin. Kun valitsee ne pienet yksityiskohdat huolella ja hankkii kauniit käyttöesineet, kaikkea ei välttämättä tarvitse piilottaa kaappiin. Valkoinen ja pelkistetty kylpyhuone ”lämpenee” kummasti, kun tilaan tuo luonnonsävyjä ja -materiaaleja. Alla muutamia juttuja, joilla myös kylppäriin voi tuoda luonnollista ja rauhallista fiilistä.
Kuvat: wc- ja kylpyharja Iris Hantverk, muut Tine K
Jos siis pitäisi kasata jonkinlainen sisustusfilosofia pienen kylpyhuoneen (miksei suuremmankin) uudistamiseen, menisi se jokseenkin näin:
Sijoita toimiviin ja oikean kokoisiin, kalusteisiin. Huomioi puhtaanapito, helppous ja käytännöllisyys. Jos jo suunnitteluvaiheessa mietit, satsatako säilytystilaan vai ulkonäköön, satsaa säilytystilaan. Mitä todennäköisemmin sitä ei koskaan voi olla liikaa. Kaiken ei kuitenkaan tarvitse mahtua kaappeihin ja laatikoihin. Hanki kauniita koreja ja purkkeja, myös kauniit keramiikka-astiat käyvät säilytyspaikaksi meikeille ja koruille. Suunnittele pistorasiat niin, että hammasharjat ja muut ladattavat laitteet voi pitää johdon päässä myös piilossa. Panosta myös käyttöesineisiin; WC-harja, naulakot ja pyyhkeet ovat iso osa WC:n ja kylpyhuoneen viimeistelyä. Näin erillisiä sisustustuotteita ei tarvita.
Pidä kokonaisuus selkeänä: Kun pohja on yhtenäinen ja rauhallinen, ja materiaalit sekä kalusteet laadukkaita, kylpyhuone kestää aikaa ja sen ilmettä on helppo uudistaa uusilla tekstiileillä ja pienillä yksityiskohdilla.
Oma unelmieni kylpyhuone ja WC noudattaisi tyyliltään melko samanlaista linjaa, jota meillä on käytössä muutenkin. Saatoitte tämän ehkä arvatakin! 🙂 Kiva olisi kuitenkin kuulla myös teidän kylpyhuoneajatuksia.
IDO:n tuotteisiin pääset tutustumaan tästä linkistä.
Lupasin teille pohjapiirustusta kodistamme, ja tässäpä sitä olisi tarjolla. Tosin nyt alkuun vain alakerran osalta, niin ei tule postauksesta kauhean pitkää. Eikä tuo pohjapiirros ole mikään luotisuora tai millintarkka, mutta ei kyllä ole talokaan, joten tämä riittänee tässä tapauksessa antamaan hieman sitä osviittaa huoneiden järjestyksestä. 🙂
Me tosiaan kuljetaan tuosta kuistin kautta yleensä sisään. Kuvia kuistilta löytyy täältä, mutta kaikkia postauksia en ole tähän kansioon vielä ehtinyt laittaa, joten kuistin kuvia on blogissa kyllä enemmänkin.
Kuistin jälkeen tulee meidän pikkueteinen, tai arkieteinen – tila, johon ulkovaatteet ja kengät jätetään. Eteisestä ei ole montaa postausta blogissa, mutta pari (joista hahmottaa tilan funktion) laitoin pikkueteinen -tunnisteen alle. Löydät ne täältä.
Pikkueteisen rinnalle jää vaatehuone, josta erillistä kansiota ei ole, mutta kuvia löytyy kyllä joistakin postauksista. Koska kyseessä ei nyt kuitenkaan ole mikään muotibloggaajan walk in closet, vaan ihan tavallinen kahden aikuisen vaatehuone, tila ei noin sisustuksellisessa mielessä ole kovinkaan relevantti.
Ja sitten ollaankin jo työhuoneessa. Tässä huoneessa on tosiaan toinen alakerran tulisijoista, musta Upo, joka oli täällä jo valmiina kun muutimme. Nuohoojan kertomuksen mukaan sen paikalla on aikoinaan ollut puuliesi, ja tämä tila on tosiaan toiminut keittiönä.
Työhuoneen jälkeen ollaan sitten tuossa isommassa eteisessä. Tästä tilasta on aikoinaan lohkaistu myös meidän piskuinen kylppäri. Joku kysyikin eteispostauksessa kylppärin kuvia, mutta tosiaan niitä ei blogista löydy. Edellinen asukas oli juuri tehnyt kylpyhuoneremontin, ja päätimme heti, että kylppäri ei yksinkertaisesti kuulu remontin ensimmäiseen viisivuotissuunnitelmaan. Toki jouduimme sitäkin vähän järkeistämään peilikaapilla ja kääntyvillä suihkuseinillä (jotka vaativat vähän putkien uudelleen vetoa ym.), mutta noin muuten wc-kylppäri on edellisen asukkaan jäljiltä. Ja tosiaan kyseessä on tuollainen pienen kerrostalokylppärin kokoinen tila, joten mitään spa-osastoa meiltä ei löydy. 🙂 Kylpyhuoneen kohdalla on aikaisemmin ollut ovi meidän nykyiseen pianohuoneeseen, eli tätä tarkoitin, kun kirjoitin tiistaina, että tämä puoli talosta on kokenut eniten muutoksia vuosien varrella.
Seuraavaksi keittiö. Eli talon laajennusosa, jossa on aikoinaan toiminut kauppa. Tämän 50 neliöisen tilan alla meillä on tosiaan kellarikerros, eli kyseessä on se talon lämpimin huone (kylmä ei hohkaa lattianraoista). Keittiön oleskelutilapäädyssä (bambutuolien takana) on muuri, joka lämmittää keittiötä sekin. Kellarissa on lämmityskattila, jossa meillä palaa miltei ikuinen tuli – ainakin talviaikaan. Puilla hoidetaan niin vesikiertoinen lämmitys, kuin käyttövedenkin lämmittäminen.
Tämä tila on se, missä meillä pääsääntöisesti arkea eletään. Keittiössä ollaan aina, ja useimmiten vieraatkaan eivät tämän pidemmälle meillä päädy. Eräs blogini ahkerimmista kommentoijista muistuttaa myös jatkuvasti, että blogissani on liikaa kuvia keittiöstä, joten tämän huoneen syvin olemus lienee teille kaikille jo selvä. 🙂 Alla olevassa kuvassa näkyy ovi yläkertaan vieviin rappuihin ja piano-/olohuone -tilaan. Keittiön vesipisteen takana on eteisestä kulku kellariin, tieto, joka ehkä helpottaa huoneen hahmottamista. Niitä keittiökuvia viimeisen vuoden ajalta löytyy täältä, mutta onpa tilasta valtavasti blogissa myös niitä vanhempia kuvia, joita en ole vielä ehtinyt laittamaan tuonne keittiö-tagin alle.
Ja sitten on pianohuone. Huone joka sai nimensä miehen heräteostoksen pakkosijoittamisen myötä. Pianon takana näkyy yläkertaan vievät rappuset ja tähän tilaan tosiaan asennettiin kamina silloin heti muuttomme jälkeen.
Ja viimeisenä olkkari. Edelliseen huoneeseen isolla oviaukolla yhdistyvä (ja liukuovilla erotettava) tila, joka edellisen omistajan käytössä oli makuuhuone. Talon kylmin huone, josta on kulkuyhteys sinne meidän arkieteiseen, vaikka ovea ei juuri käytetä. Tarpeen tullen talon alakerran pääsee kuitenkin kävelemään ympäri.
Eli sellainen kierros. Osalle teistä tässä ei nyt ollut mitään uutta tietoa, koska kaikki nämä tiedot jo blogista löytyykin. Mutta kenties tosiaan tuon pohjapiirroksen (tai sitä muistuttavan) avulla voi hahmottaa paremmin huoneiden järjestyksen ja kuvien suunnan.
Tuolta blogin oikeasta laidasta löytyy tosiaan tuo avainsanapilvi, ja siitä eri huoneita. Niihin en ole kuitenkaan vielä ehtinyt kaikkiin kategorisoimaan postauksia kuin vasta viimeisen vuoden ajalta. Postauksia voi tietysti hakea myös tuolla haku-toiminnolla, joka löytyy sekin oikeasta laidasta. Joku kyselikin kuvia ja juttuja meidän pihasta ja puutarhasta, siitä minkä värinen talo meillä on jne. Esimerkiksi näitä juttuja löytyy tuolta puutarhassa– ja koti -tunnisteiden alta. Koti-kategoria pitää sisällään myös enemmän sitä remppaa ja taloa koskevaa sisältöä (kuten tulevaisuudessa myös tämän postauksen). Myös Instagramista löytyy joitakin juttuja, mitä blogissa ei ole, ja Facebookista tietysti ne kaikki ennen -kuvat ja kuvia remontin keskeltä.
Että sellainen! Nyt toivottelen teille oikein ihanaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua!