En ole oikein koskaan ymmärtänyt tätä kevätväsymys -juttua. Mun mielestä on ihan normaalia olla väsynyt ja veto pois syksyllä, kun pimeys ottaa vallan ja kylmyys puskee luihin ja ytimiin, mutta keväällähän kaikki menee toisin, aurinko antaa valoa ja lämpöä, olon kuuluisi olla energinen.
Mutta;
Tänään kärrylenkillä aloin oikein todenteolla pohtia viime päivien vetämätöntä oloa. Voiko olla mahdollista, että kevättä rakastava ”kevään lapsi” väsyykin kaikkeen valoon ja vehreyteen? Olen viimeisen viikon ollut kuin junan alle jäänyt, laiska ja mukavuudenhaluinen. Vai voiko syy löytyä siitepölystä, joka vuosi vuodelta tuntuu rasittavan enemmän ja enemmän?
Tällä viikolla kaikki luonnon herääminen ja vehreys on lähinnä suututtanut. Ikään kuin luonto ottaisi varaslähdön, enkä ehtisi hypätä mukaan. Toisaalta, ulkoillessa silmät ja nenä vuotavat kuin seula, ja nenänpielet kuivuvat niistämisestä.
Ehkä syy on hiukan molemmissa! Ehkä varsinaisen talven puuttuminen sotki kehoni luonnollisen vuosirytmin, ehkä pitäisi kokeilla allergialääkettä?
Olin eilen salilla harvinaisen myöhään, lähdin kotiin vasta kymmenen jälkeen. Jotain outoa kuitenkin tapahtui, mikä laittoi mut miettimään tätä valoasiaa. Nimittäin, mä nautin siitä illan pimeydestä ja kylmyydestä! Tuntui ihanalta, ja jotenkin vapauttavalta, olla pimeässä, ja ajaa pitkillä ajovaloilla!
Onko siellä ehkä muita kevätväsymyksestä kärsiviä? Musta olis kiva kuulla, tunnistaako joku ajatuksiani, ja miten kevätväsymys selätetään. Onko se jokavuotinen riesa, vai ehkä vain satunnaisesti iskevä olotila?
Oli miten oli, toivotan kaikille kuitenkin aurinkoista ja keväistä perjantaita! Yritetään ainakin nauttia siitä!!!
