Uutta viikkoa ihanaiset!

Kylläpä tuntuukin kivalta, kun kukkakimppuja saa taiottua oman pihan antimista ja koko koti on taas kukitettu uuteen viikkoon. Pionit saivat seurakseen poimulehtiä, ja olo on kuin juuri kukkakaupasta tulleella. Tämän omavaraisuuden kun saisi pidettyä ympäri vuoden! Vaikka kaipa sitä jossain kohtaa pioneihinkin turtuisi, jos niitä olisi jatkuvasti saatavilla.

Neiti Marple toimi eilen juuri kuten olin suunnitellut, ja jalkapallossakin taisi käydä niin kuin poika oli toivonut. Tänä aamuna olin kuitenkin älyttömän huojentunut siitä, ettei kello soinut kukonlaulunaikaan, ja nyt tuntuu univelatkin olevan kuitattuna. Mitä enemmän ikää karttuu, huomaan unen määrän merkityksen korostuvan. Valvominen ei ehdottomasti ole se minun juttuni, ja se tuli jälleen kerran todistettua. 🙂

Maanantai on muuten kulunut melko arkisten aktiviteettien parissa. Pyykkiä ja ruuanlaittoa, mutta mikäs siinä, oikeastaan tykkään noista molemmista. Ja kesäisen viikonlopun jälkeen tällainen vähän harmaampi päivä sopii vallan mainiosti kotitöiden tekemiseen. Päivän kohokohta on kuitenkin ehdottomasti se, että poika pääsi taas tauon jälkeen itsekin jalkapallokentälle. Kaikenlainen urheilu oli kesäkuun tauolla, mutta tänään oli ilo nähdä pienten silmien kirkastuvan, kun päälle sai taas vetää oman pelipaidan ja jalkaan tutut nappikset.

Arkiset askareet, tuoreet kukat ja lapsen ilo. Näinkin pienistä asioista on mahdollista koostaa aika täydellinen aloitus viikolle. Ja eihän se elämänilo lopulta niin isoista tekijöistä kiinni olekaan. 🙂

Kaunista aloitusta viikollenne! ♡

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Sade piiskaa ikkunoita, ja juhannuspäivän parasta antia onkin ollut peiton alla värjöttely kera kirjan. Mutta eikös ne parhaat kelit ole usein vasta sitten juhannuksen jälkeen, ja se riittää mulle ihan mainiosti. Tässä villasukissa hipsutellessa mietin kyllä jo sitäkin, josko kaminaan tuikkaisi tulen ihan vain tunnelman vuoksi. 🙂

Koska torstain ja perjantain välisenä yönä kömmin sänkyyn vasta kahden aikaan, eilinen meni tottumattomalta valvojalta hiukan sumussa. Onneksi pääsimme vanhempieni valmiiseen juhannuspöytään, eikä eilen tarvinnut taipua sen kummallisempiin suorituksiin. Lasten kanssa kömmittiinkin peiton alle, kun muut vasta ihailivat kokkojaan.

Juhannuspäivä menee siis varsin rennossa tunnelmassa ihan kotosalla ja kuten muinakin vuosina, vietämme sitten keskikesän juhlaa perheen kesken vähän jälkijunassa. Nyt kuitenkin nautitaan rennosta oleilusta ja pionikimpuista. Illalla vähän herkkuja ja ehkä se perinteinen lauantain Neiti Marple.

Toivottavasti juhannuksenne on ollut mukava ja rentouttava arjesta irtautuminen. Koska säälle ei voi mitään, sitä on turha sen enempää surkutella. Jos huomenna kuitenkin on yhtään parempi keli kuin tänään, meillä on tarkoituksena mennä raveihin. Noloa myöntää, etten ole koskaan sellaisissa ollut, vaikka juhannusravit ovatkin ehdottomasti tämän kylän suurin tapahtuma. Mutta hauskaahan se on aina kokea jotakin uuttakin. 🙂

Turvallista juhannuksen jatkoa ja leppoisaa lauantai-iltaa! ♡

Lauantaita!Täällä on nautittu kesästä ja oltu ulkona ihan koko rahalla. Edes se peloille levitetty ”tiedätte kyllä mikä”, ei paahteesta huolimatta saanut kesäfiilistä lyttyyn. Pyykkiä en tosin laittanut ulos tänään kuivumaan, kun nuo tuoksut tuntuvat tarraavan märkiin tekstiileihin jotenkin voimakkaammin.

Mutta sen itsensä jauhamisesta muihin juttuihin. Nimittäin vähän kenkärakkautta ja päivän annos kukkiakin – kuinkas muutenkaan! 😀
Olen jo useamman kesän haaveillut tuollaisista espadrillo -tyylisistä kiilakorkosandaaleista, ja vaikka tarjonta on viime kesinä ollutkin huipussaan, niitä oikeita yksilöitä ei vain ole löytynyt. Siis sellaisia jotka hurmaisivat ulkonäöllään, mutta olisivat vielä käveltävätkin. Nyt kuitenkin tärppäsi (kengät ovat Kenneth Colen), ja ai että, mutta ne on ihanat! Nude mokka ja vaaleat pohjat antavat vielä hauskan kilometriefektin säärillekin. 🙂

Vielä ei jalopionit omassa pihassa kuki, mutta en malttanut pitää näppejäni irti kaupan kukkatarjonnasta. Näillä vaaleanpunaisilla pompuloilla on ihana fiilistellä tulevaa pionikautta. On ne vain niin kauniita!

Meillä syötiin vasta tänään ensimmäiset uudet perunat. Kyytipojaksi silakkaa ja naapurin savupalvattua kalkkunaa. Todellista lähiruokaa. Illaksi olen luvannut lapsille herkkuja ja telkkaria. Niin, ja vähän pidempään valvomistakin. Jospa vaikka itsekin jaksaisi katsoa Neiti Marplen vielä tänään.

Mutta nyt iltapaala pöytää. Kaunista kesälauantain iltaa teillekin! ♡