Hiphei ja maanantaita!

Täällä alkoi tosiaankin syysloma ja olen tässä viikonlopun ajan koittanut saada flunssa taittumaan, jotta lomaohjelmaan saadaan muutakin kuin pyjamassa haahuilua. Ei sillä, etteikö sekin olisi mukavaa, mutta sormet syhyävät jo syyspuuhiin ulos. Mutta tänään nyt ainakin otetaan vielä suhteellisen rauhallisesti. Huomenna onkin jo pakko päästä ulos!

Kun tuo Morris & Co X HM mallisto ilmestyi, mulla olis siitä heti selvä suosikki. Koska asutaan aika kaukana vaatekaupoista, yritin toki heti saada tuon mekon itselleni netin kautta. No niin yritti vissiin aika moni muukin. Harmitti joka kerta kun näin mekon jossakin kuvassa. Se oli se vaatehalutus joka mulla tälle syksylle oli. Vielä useaan kertaan yritin nettikaupasta mekkoa saada ja välillä näyttikin, että sitä on jäljellä muutama kappale, mutta sitten kyseistä tuotetta ei voinutkaan lisätä ostoskoriin. Luovutin.

Mutta sitten seuraavan äivänä oli työnreissussa Tamperella, ja kipitin ystävälle mekkoa H&M:n sovituskoppiin. Siinä pari myyjää järjesteli juuri rekille sovituskopeista siivottuja vaatteita ja iskin silmäni tietenkin heti tähän kuosiin. Kysyin, että onko tuo ainoa kappale ja selvisi, että se tosiaan on se viimeinen jäljelle jäänyt. Javielä mun kokoa! Siis mikä tuuri! Pikainen sovitus, ja kun myymälässä vielä kuulutettiin 20% alennuksesta, koin sen olevan viesti jostakin korkeammalta. Hintaa mekolle jäi pikkuisen yli 30 euroa ja voi että kun tulin iloiseksi! Välillä on pakko uskoa kohtaloon! 😀

Toistaiseksi mekko saa ilahduttaa ihan vain läsnäolollaan, mutta kun tästä saadaan flunssa voitettua, alan hulmutella noita helmoja oikein urakalla. Ja hei, tapettikuume on sekin hetkeksi ratkaistu. Ja tuli muuten halvaksi. 🙂

Mutta nyt on vuorossa lomalaisten ruokinta. Luvassa on tosin jonkinlainen nyhjäise tyhjästä -menu, koska kukaan ei ole käynyt kaupassa.

Oikein ihanaa uutta viikkoa!

Heipsun!

Sain viikonlopun päätteeksi kuin tyhjästä korkean kuumeen, joka kaatoi äkkiä ja aika totaalisesti. Kävin jo eilen antamassa pissanäytteenkin, kun kuumeen lisäksi ei tullut minkäänlaisia flunssaoireita, vain kova selkäkipu. No näyte oli puhdas, mutta jos on joskus sairastanut pahan munuaisallastulehduksen, tuon mahdollisuuden haluaa kyllä sulkea heti pois laskuista. Tänään oli aamulla vielä pikkuisen kuumeinen olo ja edelleen vähän huterakin, mutta ykskaks kuume on nyt poissa! Hassu juttu, vaikka tosin meillä tuo vanhempi lapsista on varsinainen salamasairastaja ja sairastaa ne harvat sairastumisensa juurikin näin – jotakuinkin vuorokaudessa.

En edes muista, millainen sää täällä oli eilen, mutta tänään on ollut oikein sellainen synkän samea päivä. Ei missään kohtaa valoisaa. Ja kun yksi lamppu paloi loppuun, oli aivan pakko hakea kaupasta heti uusi tilalle. Ei auta vaikka kuinka tihrustaisi tietokoneen näyttöä, keskellä päivääkin on piemää. Mutta onneksi koneella on nyt melkein kolmesataa aurinkoista kuvaa loppuviikolta, joiden kimppuun on ihan miellyttäväkin käydä.

En ole koskaan harrastanut koristekaaleja syysistutuksissa, ne kun ovat aina pakkasyön jäljiltä ihan kamalan näköisiä. (Enkä muuten hoksannut laittaa niitä edes kasvihuoneeseen, syynä ehkä tämä lämmin syksy johon ei oikein ole osannut edes suhtautua.) Mutta leikkona nuo kaalit ovat juurikin tämän vuodenajan ihanuuksia. Vaikka aika pian saisi kyllä tulla tarjolle jo hyasintit ja amarylliksetkin. Tai en ainakaan laittaisi pahakseni.

Jumppa täytynee vielä tänään jättää välistä, ja yrittää palauttaa keho sellaiseen normaaliolotilaan. Täällä koulujen syyslomat ovat vasta ensi viikolla, joten onneksi tässä ehtii vielä toipua oikein hienosti.

Nyt kuitenkin ihanaa tiistain jatkoa! ♡

Niin se vain vaihtui kirpeän aurinkoinen pakkasaamu tihkusateeseen. Ikään kuin ketään olisi tarvinnut muistuttaa siitä, että viikonloppu on ohi ja eletään maanantaita. Mutta tiedättekö mitä! Tänään en pitkästä aikaa ollut aamulla väsynyt, äitiäni lainatakseni, ”kuin kuraan kuollut kuttu”. Ja mikäkö syy? No se, että menin eilen seitsemän jälkeen nukkumaan! 😀 Tai ainakin sänkyyn lukemaan ja yhdeksältä olin jo höyhensaarilla. Teki hyvää, mutta joo, ei ole mahdollista ihan joka päivä – eikä edes joka viikko.

Mutta hei, ihan tavallinen arki ja maanantai. Tai no, astetta parempi, kun olo on virkeä, mutta tavallinen silti. Eikä siinä tavallisessa mitään vikaa ole, jopa ihan tykkään tavallisista asioista. Adjektiivina tuo on vain helposti sellainen negatiiviselta kalskahtava. ”No tää on tällainen ihan tavallinen” tai ”No se on ihan tavis”. Vähättelevä ainakin. Sellainen suomalaiseen suuhun sopiva. Eikös jossain mainoksessakin sanottu, että suomalaiset on maailman tavallisinta kansaa. Ja joskus tuntuu jopa että maailman negatiivisinta. Ei pahalla, mutta ollaanhan me aika jöröjä. Noin karkeasti yleistäen. Ja sitten kuitenkin kun elämä yleensä on ihan tavallista, sitä tavallisuutta ei saisi vähätellä. Aika usein juuri sellaista tavallista elämää itketään takaisin siinä kohtaa kun elämä ajautuu kriisiin. Minä ainakin olen itkenyt. Vuolaasti ja äänekkäästi.

Joten tänään olen ihan iloinen siitä, että on tavallinen maanantai. Että saa laittaa ruokaa neljälle hengelle ja pestä ehkä neljän hengen pyykkejä. Että on lapset, jotka haluavat harrastaa ja jotka viihtyvät harrastuksissaan. Ollaan kaikki terveitä tai ainakin pystytään elämään täysipainoista elämää sairaudesta huolimatta. Siinä on jo aika paljon tavallisia juttuja, joista iloita ja olla jopa onnellinen.

Viime viikon maanantailistasta tuli ”suoritettua” ihan jokainen kohta joten jatkan hyväksi valitulla polulla.

Maanantailista:

Jatkan aikaisin nukkumaan menemistä (mahdollisuuksien sallimissa rajoissa)

Poltan kynttilöitä ja nautin kotona olemisesta

Käyn kirjastossa ja siirryn Håkan Nesserin Van Veeteren -sarjaan

Käyn jumpassa ja kuntosalilla

Ulkoilen nauttien luonnon väri-ilotulituksesta

Tapaan ystäviä

Nautin ulkona syömisestä ja valmiiseen pöytään pääsemisestä

Juon kahvit kasvihuoneessa

Taion jotakin kivaa villiviinin köynnöksistä

Etsin tavallisista päivistä elämisen iloa ja positiivisuutta

Käyn ystävän kanssa minilomalla!

 

Oikein ihanan tavallista arkea ja maanantaita! ♡