Koska unohdin sitten aamulla ostaa kaupasta fenkolin, jäi joululimput toistaiseksi tekemättä. Ensimmäiset piparkakut on nyt kuitenkin paistettu ja suuri osa syötykin. Kyllähän siitä jouluinen fiiliskin tuli. Ainakin toistaiseksi.

Leivotaan sitten vaikka joka päivä, jos muu ei auta. Mutta nyt herkutellaan!

Ihanaa iltaa!

Ostin aamulla kaupasta kasan lanttuja, porkkanoita, siirappi, puuroriisiä, suklaata voita jne. Miksi, no koska joulumieleni on jostakin syystä kadoksissa. Samasta syystä sytytin kynttilöitä, niitä jouluntuoksuisiakin, ja laitoin jouluradion soimaan.

Syksy on vienyt mehut pois, ja jotenkin joululle ei tunnu riittävän energiaa. Olisi helppo syyttää remonttia ja poikkeusoloja, mutta syyt syksyn raskauteen ovat valitettavasti jossain ihan muualla. Elämä on antanut eteen suuria kysymyksiä, ja kuljettanut jonkinlaisiin risteyksiin. Vuosi tekee loppuaan ja saldona on epätieto. Mitä uusi tuo tulleessaan, sitä ei voi tietää. Unelmien ja haaveiden sijaan päälimmäisenä on kuitenkin pelko, ja jonkinlainen haikeuskin.

Jonkinlaisesta uupumisesta kertoo kai sekin, että perjantai-illan jouluruokailussa parasta oli jouluisten makujen sijaan rauha. Pelkästään jo valmiiseen pöytään istuminen, ja omaan syömiseen keskittyminen riitti itselleni irtiotoksi. Ei huolta pöytien siivoamisesta, tiskeistä, tai pöydän ja tuolien alle tippuvasta ruuasta. Ei pieniä likaisia suita ja käsiä pestävänä. Ymmärrän, että ulkona syöminen esimerkiksi olisi asia, jota voisi ajatella harrastavansa enemmän tulevana vuotena. Tähän vuoteen ei esimerkiksi ole mahtunut vielä yhtään romanttista, tai vähemmän romanttista, illallista ravintolassa ihan vain aikuisten kesken.

Tunnen myös jonkinlaista syyllisyyttä ”joulumielettömyydestäni”. Paitsi, että kaikki jouluvalmistelut ja joululahjaostokset ovat tekemättä, koen olevani myös jokseenkin huono bloggaaja, sillä minunhan tässä pitäisi teidän joulumieltänne nostattaa. Luoda joulun taikaa pimeyden ja sateidenkin keskelle. Mutta, kenties pystyttekin samaistumaan olooni; Kadonnut joulumieli on metsästettävä, ja sen löytymisen eteen kannattaa ehkä tehdä hiukan töitäkin. Olkoon tämä viikko siis matkani siihen joulumaahan, joka jokaiselta pitäisi löytyä sydämestä.

Meillä täällä maalla jouluruuhkat, ja muut ei niin miellyttävät joulun lieveilmiöt, tuskin näkyvät. Vietimme kuitenkin lasten ja anoppini kanssa lauantain Ikeassa ja käväisimmepä myös nopeasti ostoskeskuksessa. Tiedän siis mikä minua huomenna odottaa, kun mattimyöhäisenä lampsin lahjakaupoille. Aion kuitenkin ajoittaa shoppailut aamuun, ja toivon, että joulumielenkasvatusprojektini ei liiaksi kärsi. Kun tämä pahin osa on suoritettu, voinen kai rauhassa jättäytyä joulun vietäväksi.

Mitenkäs teidän joulumielenne? Läsnä vai hukassa?

Minä taidan leipoa tänään joululimppuja. Kenties maut ja tuoksut vievät parhaiten joulun tunnelmaan.

Mukavaa, ja jouluista, maanantaita kaikille.

Kun syntymäpäivät on selätetty, astutaan tässä taloudessa virallisesti joulunodotukseen. Joulukuun alussa esiin nostetaan joitakin jouluisia koristeita, kuten nisset ja possut, joille kuisti on osoittautunut oikein hyväksi paikaksi. Itsenäisyyspäivän jälkeen joulu alkaa näkyä kodissamme yhä selvemmin. Vaikka itse vuosi vuodelta suosinkin vähäeleisempiä koristeita, tontut ja muut veikeät hahmot, tuovat joulumieltä lapsille. Muu osa kotia on melkolailla tonttuvapaata aluetta, mutta joulun hengessä on silti vahvasti perinteet mukana, vaikka asiat tehdäänkin ehkä vuosittaisen fiiliksen mukaan.

Muistatte kenties marraskuisen postaukseni perinteisen joulun puolesta? Mikäli ette, sen voitte käydä lukemassa täältä. Tulloin innostin teitä mukaan Instagram-kisaan, jossa Dronningholm on laittanut vastakkain sekä modernin, että perinteisen joulun. Vaikka Dronningholm asettikin alunperin kilpakumppaneiksi perinteisen luumumarmeladin ja uuden omemarmeladin, kisan henki on se, että Instagramiin lisätään omia jouluisia kuvia, ja nämä kuvat tägätään sitten joukkueelle, jonka puolella tahtoo pelata. Palkintokin on mahtava, n. 3000 euron arvoinen matkalahjakortti, jonka arvontaan jokainen voittajajoukkueen ”pelaaja” osallistuu. Lisää ohjeita ja enemmän kisasta voit lukea perinteisen luumun Instagramtilistä.

Mikäli siis arvostat joulun perinteitä, ja niiden vaalimista, lisää Instagramiin jouluiset kuvasi #perinteinenluumu. Tämä ei tarkoita sitä, että että joulusi pitäisi olla täynnä himmeleitä ja olkipukkeja, vaan ylipäätään sitä, että joulun tunnelma juontaa juurensa perinteistä. Joulukoristeet ja -ruoka saavat toki uusia vivahteita eri vuosikymmenillä, mutta perinteet luovat joulunviettoon raamit. Joulupuu, lahjat, kynttilät ja suklaat, kukapa niitä hylkäisi. Toki joskus kuusi voidaan korvata männyllä tai viherkasvilla, ja juhlapöydän konvehdit raakasuklaalla, mutta perinteistä nuo kaikki alkunsa kuitenkin saa.

Kisassa #perinteinenluumu on nyt hyvässä johtoasemassa ja kilpakumppanin tiliä kun katselin, niin kovin perinteiset elementit sielläkin kuvissa vallitsee. Eli hirveän montaa oikeasti modernia joulukuvaa en ole vielä onnistunut löytämään. Veikkaampa, että ne joulun perinteet ovat kuitenkin meissä suomalaisissa aika tiukasti läsnä. 🙂

Meillä tontut jäävät kuistille, kahta kalenterikaveria ja paria minityyppiä lukuunottamatta, mutta pidän jouluamme kovin perinteisenä tontuttomuudesta huolimatta. Piparit, kuuset, kynttilät ja joulun kukat ovat olennainen osa jouluun virittäytymistä. Glögiä ja suklaata ei unohdeta niitäkään. Joulun valmistelut aloitetaan todenteolla tällä viikolla, ja pyritään kaikin puolin stresttömään jouluun. Vaikka kaikki tehdäänkin itse, valmistelujen aikaisella aloittamisella taataan rauhallinen joulutunnelma.

Käykäähän tekin merkkaamassa joulutunnelmanne Instagramiin häsällä #perinteinenluumu. Joku meistä onnekkaista voittaa itselleen rentouttavan loman!

Tämän päivän otan vielä aika rennosti ja edellisistä juhlista toipuen. Sitten tohinalla ja joulumielellä seuraavan juhlan kimppuun!

Suloista iltaa!

Taustalla soi: Driving home for christmas – Chris Rea