Uusi viikko, uudet energiat. Näin toivon. Olo on vieläkin toipilas, välillä vellova ja kuvottava. Niin, ja tietty kaikkea sitä, mitä nyt reilun viikon niistämisen jälkeen voikin olla. Tänään meillä kuitenkin lähti arki liikkeelle, ja toivon tosiaan, että sairastelut olisi nyt kaikkien osalta sairasteltu.

Mietin viikonloppuna vastausta kysymykseen, mikä on intohimoni. Tiedättehän, joillekin se on musiikki, ruuanlaitto, käsityöt, liikunta… Itsekin pidän monesta asiasta; lukemisesta, leipomisesta, liikkumisesta, ja omalla tavallani musiikistakin (siis kuuntelemisesta), mutta jos mun pitää valita yksi juttu, niin kyllä mun intohimo on kauneus. Enkä siis tarkoita meikkaamista ja kauneudenhoitoa, vaan sellaisia kauniita yksityiskohtia, joissa silmä lepää. Visuaalisia juttuja, kuten kauniita esineitä, oikeaa valaistusta, maisemaa, kukkia jne.

Pakko myöntää, että sisustaminen ja kuvien napsiminen eivät ole olleet päällimmäisenä mielessä viime päivinä. Silti silmä on napannut joitakin kauniita yksityiskohtia sieltä täältä. Tänään tartuin kameraan ja ikuistin ne pienet yksityiskohdat, joiden kauneudesta olen nauttinut viimeisen viikon aikana.

Uudet Tine K:n lautaset (täältä) ja niiden rosoinen olemus, sekä pari katkennutta tulppaania.

Pieni vaaleanpunainen tyllimekko (täältä) vanhaan kaappiin yhdistettynä.

Korillinen kesäistä sinivalkoista raikkautta (täältä), joka vain on jäänyt keittiön tasolle.

Tine K:n uusi katalogi, jonka sain lautastilaukseni yhteydessä.

Näistä pienistä jutuista nauttien kohti uutta nousua ja uutta viikkoa!

Mahtavaa maanantaita!

Joku saattoi ehkä Instagramista eilen huomata, että olin tosiaan jälleen käymässä Helsingissä. Tälläkin kertaa varasin aikaa pienelle Nougat -kierrokselle, ja koska putiikissa oli niin ihana jouluinen fiilis, oli pakko kaivaa myös kamera esiin.

Helsingin-reissulta tarttui toki mukaan kivojakin tuliaisia, mutta iltapäivän höntti olo sai selityksen kotimatkalla, kun tunsin kuumeen nousevan ja luulin pääni räjähtävän. Tylsä tavallinen nuhakuume, jota ei todellakaan olisi tarvittu tähän väliin! No, vuodepotilaaksi ei nyt kuitenkaan voi heittäytyä. Ihan jo siitäkin syystä, että mulla ei ole nyt sänkyä. Makkariremppa räjäytettiin tänään käyntiin, ja koko talo onkin sitten kuin räjähdyksen jäljiltä.

Koska korvieni väliltä tuntuu nyt se mitätönkin toiminta valuneen niistämisen ohessa nenäliinaan, ja koska omakin silmäni kaipaa tämän sekasotkun sijaan jotain kauniimpaa katseltavaa, ajattelin laittaa kunnon kuvakimaran Nougatin jouluisesta tunnelmasta. Lisää joulua on kuulemma saapumassa kaupalle tämän ja huomisen päivän aikana, mutta kyllä tuo keskiviikkoinenkin näky vain sai ainakin oman mieleni hurisemaan iloisen jouluisesti.

Palailen varmaan makkarinkin osalta pian asiaan, mutta nyt fyllaan itseni vällyjen sisään ja hörpin mukillisen kuumaa glögiä.

Ihanaa torstaita teille kaikille!

Kiitos tuon eilisen postauksen, johon sain taas toiveen postailla lastenhuonesisustusta, tajusin, että lastenhuoneelle ei ole tapahtunut mitään sitten viime helmikuun, kun laitoin Goovy Magnets puputapetin (löytyy täältä) Klaaran sängyn taakse.

Meillähän on se tilanne, että samaan huoneeseen on mahdutettu sekä ekaluokkalainen, että pikkusisko. Sinänsä järjestely toimii hyvin, sillä huoneessa lähinnä nukutaan. Tai oikeammin Klaara menee sinne illalla nukkumaan ja poika kannetaan sitten meidän sängystä myöhemmin omaan petiinsä. Koska isoveli haluaa lukea vielä sängyssä (ja muutenkin nukkua meidän aikuisten pedissä), on järjestely toiminut hyvin ja pienempi saa rauhassa nukahtaa pimeään, kun toinen vielä kopistelee kirjojensa kanssa.

Suunnitteilla on kylmän vintin käyttöönotto, ja jonkinlaisen poikaboxin (tai tyttöboxin) rakentaminen vinon katon alle, mutta alusta alkaen oli selvää, ettei mikään laajentaminen kuuluisi ensimmäiseen viisivuotissuunnitelmaamme, josta nyt siis on eletty jo kolme vuotta. (Aika rientää!) Jatkossakin makuuhuoneet pysyisivät yläkerrassa ja alakerta jäisi muuhun käyttöön.

Koska meillä on suuri keittiö, keskittyy arkinen elämä yleensä sinne. Keittiössä tehdään läksyt, pelataan, leikitään ja säilytetään myös leluja. Tai no, osaa leluista, ja aina välillä on pakko vaatia, että kertynyttä tavaramäärä kannetaan välillä yläkertaan. 🙂 Meillä siis keittiö, johon vieraidenkin kanssa useimmiten jämähdetään, on välillä automattojen, pikkuautojen ja isompien Legojen vallassa. Varsinaiseen lastenhuoneeseen jää näin ollen nukkuminen, lelu- ja vaatesäilytys, sekä jotkin leikit, kuten vaikka pienemmät Lego-jutut.

Näissä kuvissa, jotka blogista nappasin, on aika hyvin juuri sitä tunnelmaa, mitä lastenhuoneeseen haluan, mutta selailemalla kategoriaa lastenhuoneessa, huomaatte, että fiilis ei ole niin vallitseva, ja huone on oikeastaan vähän sellainen kaikkien tyylien sekamelska. Yksi itseäni eniten ärsyttänyt juttu (toki heti sähköjen puuttumisen jälkeen!) on lastenhuoneen pitkät verhot. Mustavalkoraidalliset kankaat kun eivät ole miellyttäneet silmääni oikeastaan tähän kotiin muutettuamme ollenkaan. Siitä huolimatta ne vain ovat jämähtäneet paikalleen.

Mutta, nyt kuulkaan iski tolkuton inspis! Verhoista on päästävä eroon ihan heti ensimmäisenä, ja koska tarjonta meidän hoodeilla ei ole parhaimmasta päästä, kaivoin esiin parin valkoisia, pitkiä ja paksuja, puuvillaverhoja, jotka hankittiin aikoinaan väliaikaiseen kotiimme. Ihan valkoinen (tai luonnonvalkoinen) ei just nyt napannut, mutta kaupasta kipaisin pari pakettia myyränharmaata tekstiiliväriä, ja nyt verhot kieppuvat pesukoneessa. Katsotaan, mitä tulee. Väriaine oli mulle ihan uutta merkkiä, joten jännitän nyt hiukan itsekin lopputulosta. Toisaalta, jos verho-ongelma on ratkaistu 15 eurolla, ei lainkaan paha!

Mutta sitten siihen muuhun sisustamiseen! Selailin Nougat -nettikaupan valikoimia, ja poimin joitakin juttuja, jotka ovat mieleeni. Eli asioita joilla voisin koittaa taikoa lastenhuoneeseen vähän enemmän sitä fiilistä, jota silmäni kaipaa.

Numero74 on tuotemerkki, jonka valikoimissa on tosi ihania puuvillatekstiilejä ja pieniä lastenhuoneen piristyksiä. Kaikki sellaisessa suloisen harmonisessa värimaailmassa. Ylimmässä kuvassa näkyykin tuo Klaaran viirinauha ja sängyllä lepäävä tähtityyny. Tähtityynyjä voisi olla enemmänkin, ja harmaa päiväpeitto hiukan myös himottaisi. Mustilla lelukoreilla voisi heittää vesilintua ja tilalle hommata Tellkiddon hauskoja paperisäkkejä. Keittiössäkin kun paperisäkit toimivat loistavasti lelujen säilytyksessä. Näissä kuvitus olisi vain vähän enemmän lasten maailmasta, ja pojallekin Batman-teema kelpaisi varmasti. Ikean värikkäät lastentaulut voisi vaihtaa johonkin vähän rauhallisempaan, ja Mrs Mighetto -printtejä olen himoinnut jo pitkään. Samoin tykkäilen noista Lovedales Studion Cat-printeistä. Ja, mikäli nyt olisi sitä pätäkkää laittaa lastenhuoneeseen ihan älyttömästi, hommaisin kattoon vielä tuon Paris au mois d´aout tekstiilivalaisimen. Mutta, tässä se on nyt valitettavasti vain siksi, että sain täydellisen ruudukon kollaasiini. 😉

Ja sitten ne kaikki isommat jutut, mitä kevyt sisustaminen tietysti vaatisi myös. Eli sähköt pitäisi vetää huoneeseen ensitilassa (nyt toimivat jatkojohdolla), ja sitten tietty listoittaa jne. Mutta seinien suhteen olen vähän alkanut pohtia eri vaihtoehtoja valkoisen rinnalla. Tapettia en oikein uskaltaisi huoneeseen edelleenkään laittaa, sillä Klaara varmaan tuhoaisi sen tosi nopeasti repimällä, mutta rakkauteni kalkkimaaleihin on saanut miettimään, olisiko elävä maalipinta ehkä myös lastenhuoneen pelastus. Toisaalta tykkään myös tuosta magneettitapetista ja pilkuista. Hhhmmm, tätä pitää tosiaan pohtia!

Nyt mä kuitenkin jatkan noiden verhojen odottelua. Lupaan raportoida lopputuloksesta! 🙂

Torstaita!