Heippa!

Aika ihania omalla tavallaan nuo koivujen keltaiseksi muuttuneet oksat. Siellä vihreyden keskellä ne muistuttavat tulevasta. Ja samaan aikaan kuin ilmassa leijailevat keltaiset lehdet ovat sillä omalla erityisellä tavallaan kauniita, tekee ne myös olon jollakin tapaa haikeaksi. Pitkä kuuma kesä on ihan oikeasti takana päin ja syksy edessä.

Melkein pari viikkoa meni flunssassa ja samaan aikaan kun vetämätön olo harmitti, tiesin kyllä, että syy taudin pitkittymiseen oli kokonaan itsessäni. Olisi pitänyt osata pysähtyä heti kuumeen iskiessä, eikä vain jatkaa kuin mitään ei olisikaan. No, taas tuli opittua. Ja nyt vihdoin tuntuu, että elämä alkaa taas palata uomalleen. Mutta pahinta tuossa pariviikkoisessa on ehdottomasti ollut se vaikutus korvien väliin. Ihan pienetkin asiat harmittaa enemmän kuin tavallisesti, ja sitä jotenkin vajoaa sellaiseen negatiivisuuteen. Ja ihan tyhmäähän se on, sillä asenne ratkaisee yleensä eniten myös näissä jutuissa.

Tajusin viikonloppuna, että velttoa oloa ja kireitä lihaksiakin enemmän pääni kaipasi jo jonkinlaista tuuletusta. Niinpä eilen, kun sain isomummun tänne illaksi ja pääsin itse pitkästä aikaa jumppaan, tuntui kuin elämä olisi ihan yht’äkkiä taas palannut raiteilleen. Liikunta on mulle ehdottomasti paras tapa tuulettaa päätä ja korvien väliä. Vaikka sitten ottaisikin vähän rauhallisemmin ja hyväksyisi, ettei kunto ole vielä ihan täysin kohdillaan. Mutta se, että ajatuksille antaa vähän happea hyvän ystävän seurassa on erinomainen lääke miltei oloon kuin oloon.

Se on niin iso juttu tuo asenne. Oli kyseessä sitten sitkeä flunssa tai vakavampi sairaus, positiivinen asenne auttaa jaksamaan huomattavasti paremmin kuin tilanteen surkuttelu. Ja hei, elämän asenteella ylipäätään on ihan älyttömän suuri merkitys. Tätä jäin illalla miettimään kiitollisuudessani. Ollaan oikeasti ihan älyttömän onnellisia, kun lapsilla on isomummu, joka ajaa tänne mielellään ja tuo vielä mukanaan vadillisen vasta paistettuja lettuja. Kunpa itsekin saisi pidettyä sen saman valon ja positiivisen asenteen elämässä ja ajatusmaailmassaan vielä vuosienkin päästä.

Mitä vielä tulee tuohon asenteeseen, niin pakko myöntää, että tällaiselle syysmasikseen taipuvaiselle asennesyksy on ehdottomasti paras lääke pimeyden ja apeuden karkottamiseen. Kun oikean asennoitumisen aloittaa jo ajoissa, ja opettelee ihan kaikki hyggekikat, pimeä vuodenaikakin on voitettavissa.

Kivaa keskiviikkoa ja positiivista mieltä! ♡

Maanantaita!

Hassun kolean päivän tähän viikon alkuun tempaisikin, melken tuli aamulla jopa syksyinen fiilis. Uusi viikko on kuitenkin kiva aloittaa onnistuneen ja rentouttavan viikonlopun jälkeen, ja kaikkineen mennyt viikonloppu oli juurikin sitä. Isolla porukalla koottu herkkupöytä ystävän kauniilla kesämökillä, roseeviniä kesäillassa ja yöllistä fillarointia otsalampun valossa. Sikeästi nukuttuja yöunia, hetkiä hyvän kirjan parissa, aikaa perheenkesken, nimipäiväpavlovaa ja jalkapalloa. Ei valittamista! Ja jotta arki ei olisi liian harmaata, tänään jatketaan sirkuksessa. 🙂

Maanantain top 3:

Hiuspannat, joiden helppouden olen löytänyt jälleen vuosien tauon jälkeen! Olen oikeastaan luopunut kaikista muotoilutuotteista hiuksissani, enkä enää edes kaipaa turhia kemikaaleja. Polkkatukkaan saa kivat kiharat ihan vain laittamalla hiukset jonkinlaiselle sykerölle vähän kosteina, ja toisaalta kun hiukset yltävät vielä kiinni, niitä tulee usein myös pidettyä jonkinlaisella ponnarin tapaisella. Päässäni ei oikein koskaan ole tahtonut pysyä erilaiset huivit ja olenkin miettinyt, että vika on kai enemmänkin pääni muodossa kuin itse huiveissa. Nämä kangaspäälysteiset hiuspannat ovat kuitenkin hauska tapa saada sitä huivifiilistä. Ja mikä ihan parasta, niillä pelastaa myös ne huonot hiuspäivät!

Edelleen vaatesuosikkini on Niinmun Design -kietaisuhame. Se on nyt ollut hankinnastaan saakka kuin päivittäinen uniformu, ja hiuskriisien lisäksi olen saanut myös vaatekriisit voitettua. Seuraksi kelpaa jopa kohta kymmenen vuotta vanha puuvillatoppi.

Koska nyt mennään mukavuus ja helppous edellä, niin mainittakoon, että myös Birkenstockin kotikenkäni kuuluvat luottokalustooni ja ne on niin mukavat, että pari kertaa olen vahingossa lähtenyt näillä kesällä kauppaankin. Ehkä tällaiset voisi kesäkenkinä ollakin, mutta nämä kyseiset ovat kyllä ihan sisäkäyttöön. Juurikin kirsikaksi niiden maanantaipäivien päälle, joina ei ole hiuskriisejä tai vaateongelmia.

Pahasti kuitenkin näyttää siltä, että kesätoppikelit alkavat olla takana päin ja vaatetusta on syytä alkaa miettimään vähän viileämmille päiville. Tänä aamuna kietaisin jopa aamutakin ylleni kun hipsin alakertaan. Sen verran olen päättänyt, että syksyni jatkuu mahdollisimman pitkään hame- ja mekkopainotteisena. Lämpimiä neuleita ja takkia sitten senkin edestä, mutta farkkuihin en haluaisi ihan heti joutua sonnustautumaan. Jossain määrin haluan pitää kesästä kiinni ja vaikka sitten vain totuttaa itseäni hiukan viileämpään säähän, ettei heti ensipakkasilla tarvitse kaivaa (kuvitteellista) pilkkihaalaria esiin.

Mutta ei mennä vielä kylmyyteen ja pakkasiin. Ihan vain aurinkoinen tiistai kiikarissa.

Mukavaa iltaa!

Heippa!
Toivottavasti maanantainne on mennyt mukavasti. Oma päiväni on ollut täynnä ohjelmaa, ja lisähaastetta on tuonut rikkinäinen läppärin latausjohto. Sellaisia kun ei saa täältä noin vain uusia. Onneksi äiti suostui lainaamaan omaa piuhaansa, ja sain kuin sainkin koneeni taas illalla toimimaan. Silloin kun oikein ihan todella tarvitsee kannettavaa, niin eikös sitten vain tulekin jotakin tällaista. Loppuhyvin ja kaikki hyvin. Se on tärkeintä.

Helteet vaihtuivat vähän enemmän ”normaalimpaan” kesäsäähän, ja myönnetäköön, että olen nautiskut ihan vähän siitäkin. Ei sillä, etten pitäisi lämmöstä, mutta vaihteeksi tuntui tuo vilpoinen tuulikin ihan mukavalta. Ja hei, vedimpä tänään hameen seuraksi myös neuleen ylleni!
Kerroinkin jo löytäneeni Nauvosta sen etsimäni Niinmun kietaisuhameen ja lupasin laittaa teille hameesta kuvia. No tässäpä niitä olisi. Kyseessä on siis  Brunskär -kietaisuhame, taskullinen musta pellavahame, jossa on ehkä ihan pikkuisen sellainen essufiilis. Mutta hyvällä twistillä. Ja olen muuten kulkenut noissa Niinmun pellavissa, ja vieläpä mustissa sellaisissa, viimeiset pari viikkoa todella ahkerasti. Joku voisi ehkä ajatella, että en muita vaatteita omistakaan, mutta pellava on kiva materiaali kun se ei hiosta eikä ahdista, oli sitten kuuma tai muuten vain huono olla.

Ja hei, jos musta sitten onkin vähän synkkä väri, niin olen kompensoinut tätäkin keltaisella. Kuinkas muuten, se on nyt sitten se mun hittiväri syksylle 2018. Vai voisko se olla jopa voimaväri!?

Ihan superia uutta viikkoa ja leppoisaa maanantai-iltaa!