Jotta näkisin sinut paremmin

30.5.2019

Kaupallinen yhteistyö / Specsavers


Siitä on jo hyvin tarkkaan pari vuotta, kun kirjoittelin viimeksi näköjutuista ja silmälaseista. Pari vuotta on myös se aika, joka saisi vierähtää edellisestä näöntutkimuksesta; Joka toinen vuosi, kuuluu nimittäin suositus. Pari vuotta toki kuluukin nopeasti ja, jos on tällainen  perusvarma kehysten valinnassa, ikä ei vielä paina ja näkökään ei ole hirveän huono, parin vuoden sijaan saattaa helposti kulua enemmänkin. Tänään vähän juttua viimeaikaisista silmävaivoistani ja samalla kurkistus tämän hetken silmälasimuotiin. Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Specsaversin kanssa.

Silmät jumissa?

Aloin talvella saada kaverikseni yhä useammin päänsärkyä. Ongelma paheni kevään tullen ja kävin lääkärissäkin vaivan takia. Tutkittiin kaikkea mahdollista, ja lopulta vaivan todellinen syy jäi leijumaan kysymysmerkiksi. Todennäköisesti monen tekijän summa. Niska-hartiajumi, stressi ja mahdollisesti silmät. Jälkimmäisiin aloinkin kiinnittää huomiota auringonpaisteen lisääntyessä. Jouduin autoa ajaessa jatkuvasti hieromaan vasenta silmääni, joka väsyi nopeasti liikenteen seuraamiseen.

Useimmiten näkemisen ongelmat ja valoherkkyys mielletään näön heikkenemiseen. Ajatellaan, että näkö on huonontunut ja uudet lasit olisivat tarpeen. Joskus syynä saattaa kuitenkin olla silmäsairaus. Silmänpainetauti tai silmänpohjan rappeuma ovat yleisempiä silmäsairauksia. Esimerkiksi silmämelanooma on harvinaisempi, mutta ei suinkaan vähemmän vakava. Useimmiten silmäsairaudet kuitenkin löytyvät tavallisen näöntutkimuksen seurauksena. Joskus löytö saattaa myös viitata verenpainetautiin tai diabetekseen. Koska tieto lisää tuskaa, aloin jo pelätä silmieni terveyttä ja asian pohtiminen kenties jopa lisäsi tarvetta jatkuvaan silmän hieromiseen.

Specsaversin kokonaisvaltainen näöntutkimus ei keskity ainoastaan näkemisen tutkimiseen, vaan tutkimuksessa kartoitetaan juurikin silmän kokonaisvaltaista terveyttä. Tavallisen optikkokäynnin lisäksi silmänpohja kuvataan ja silmäpaine mitataan. Molemmat toimenpiteet ovat suositeltavia tehdä kahden vuoden välein, ja se pari vuotta oli omalla kohdallanikin jo vierähtänyt.

No onneksi kaikki näytti lopulta hyvältä. Silmänpohjan kuvat olivat normaalit ja niitä verrattiin parin vuoden takaisiin, eikä mitään muutoksia ollut syntynyt. Myös paineet olivat kohdallaan, mikä puhui terveiden silmien puolesta. Huokaisin helpotuksesta. Mahdollinen vika olisi korkeintaan näkemisessä ja helppo korjata. Juttelimme myös silmäsairauksista, ja optikko muistutti, että silmien sairaudet eivät yleensä tuota kipua, ja vasemman silmäni kipuilu jo sellaisenaan puhui enemmän näkemisen ongelmasta kuin sairaudesta. Tilanne on kuitenkin salakavala, sillä jos ei ole kipua, sitä harvemmin hakeutuu tutkimukseen. Säännöllinen tutkimus on kuitenkin tarpeen ihan jokaiselle. Itsekin olen aina ajatellut, että on jotenkin noloa käydä näöntutkimuksessa, jos laseihin ei kuitenkaan tarvita muutoksia. Näin ei kuitenkaan ole. Ei ole lainkaan noloa huolehtia silmiensä terveydestä, päinvastoin! Parin vuoden välein tehtävä silmänpohjankuvaus on hyvä tapa seuloa vakavia silmäsairauksia. Kokonaisvaltainen näöntutkimus jo nimeltäänkin puhuu sen puolesta, ettei pääosassa ole pelkästään silmälasien vahvuudet, vaan silmien kokonaisvaltainen terveys.

Tällä kertaa tutkimus tuntui silmilleni raskaammalta kuin ennen, ja optikon vaihtaessa linssejä, koin, että vaihdot olivat niin nopeita, ettei silmäni ehtineet tarkentamaan kirjaintauluun. Optikkokin huomasi asian nopeasti, ja sanoi, että silmäni ovat jumissa. Liikaa lähelle katsomista, liikaa ruutua. Silmä ei jaksa tarkentaa kauas katsoessa.
No ihmekös tuo, kun viimeaikoina on tuntunut, että en ole juuri muuta katsonutkaan kuin ruutua. Kuvien käsittely ja tietokoneen katselu on kuulunut arkeeni mitä suuremmassa määrin. Ja vaikka olen tietoisesti yrittänyt vähentää ruutuaikaani puhelimella, ei se tietenkään helppoa ole ollut. Yhä useammin sähköposti tulee luettua puhelimesta ja yhä useammin niihin myös vastaan puhelimella. Uusien lasien voimakkuuksia muutettiin vähäsen ja sain ohjeen katsella enemmän kauemmaksi silmää leputtaen ja jumia palauttaen. Uudet lasit pitää myös sisäänajaa ahkeralla ja säännöllisellä käytöllä. Pieni vaiva vakavaan sairauteen verrattuna, joten otin vinkistä vaarin, ja tietokoneella istuessa siirrän silmäni tietoisesti välillä ikkunaan ja keskitän katseeni kauemmaksi. Lienee todennäköistä, etten suinkaan ole ainoa, joka kärsii tämänkaltaisesta vaivasta. Elämmehän aikaa, jona lähelle katsottava ruutu kuuluu tiukasti elämäämme.

Kehykset ylhäältä alas:

Kenzo
Kylie Minogue
Kylie Minogue
Day Birger et Mikkelsen

Kehykset kasvoille

Uusia laseja valitessa päätän aika usein, että nyt sitten jotakin tosi persoonallista ja räväkkää. Silti huomaan kerta toisensa jälkeen päätyväni melko samanlaisiin ratkaisuihin. Välillä mietin, että olen tylsä, mutta tällä kertaa ravistin ajatuksen mielestäni, ja päätin, että se mikä näyttää hyvältä, näyttää hyvältä. Väkisin ei kannata muuta valitakaan. Silmälaseja valitessani luotan pitkälti ammattilaisen näkemykseen ja, koska kehysten valinnassa niin kasvojen muoto, kuin väritkin ovat tärkeässä osassa, ei ole ihme, että tietyn malliset kehykset pukevat tietyn mallisia kasvoja. Sama pätee myös värimaailman kanssa. Toki muoti ja silmälasitrendit määrittävät pitkälle myös kehystarjontaa.

Olen ollut aina huono hahmottamaan omien kasvojeni muotoa ja, kun kysyin, että onko kasvoni neliskulmaiset, sain kuulla, että ne ovat kuitenkin enemmän ovaalit. Ja niin paljon kuin haluaisinkin olla tumma, ihoni, hiusteni ja silmieni väri viittaa enemmänkin pehmeään.

Specsaversilla lasit ovat jo myymälässä jaoteltu mallinsa mukaan: Kissamainen ja siitä hiukan pehmeämpi versio perhonen, pilottimalli tai pyöreä kehys. Hyllyistä löytyy myös neliskulmainen tai kulmikas malli. Päädyimme viimeisellä kierroksella kokeilemaan pyöreää, perhosta ja kissamaista tyyliä, ja totesimme, että kehysten yläkulmat eivät mielellään saisi osoittaa liikaa alaviistoon, eikä kehys saa valua liikaa poskille. Niin se vain on, että tässä iässä maan vetovoima vetää kyllä kasvoja jo ihan tarpeeksi alaspäin ja silmäkulmiakin on parempi liftata mielummin ylös- kuin alaspäin. Itse tykkään myös siitä, että kehys näkyy, ja vie vähän huomiota silmien ympäristöstä, vaikka kokonaan kevyt kehys onkin suuressa suosiossa.

Vaikka omille ovaaleille kasvoilleni sopiikin useammat mallit, toki makukysymyskin on ratkaisevassa osassa. Pidän klassisesta tyylistä, ja pelkään hiukan kovin voimakkaita värejä, vaikka ne kasvoilleni todella hyvin istuvatkin. Ratkaisevassa osassa on tietenkin myös monikäyttöisyys. Kulmikkaita kasvoja voi kuitenkin pehmentää helposti pyöreämmillä kehysten muodoilla ja vastaavasti kasvojen pyöreitä muotoja terävöittää kulmikkaamilla laseilla.

Kehysvalikoimassa on valtava määrä Specsaversin omia malleja ja vastaavasti hurja määrä merkkikehyksiä ja aurinkolaseja. Karl Lagerfeld, Kenzo, Marc Jacobs, Tiger of Sweden, Love Moschino, Lacoste, Karen Millen, IvanaHelsinki, Day Birger et Mikkelsen, Hugo ja vaikka mitä muita. Löytyy klassista ja sitten huipputrendikästä ja erityisen näyttävää, jokaiselle jotakin.

Mitä veikkaatte, mikä kehys näistä neljästä jäi pysyvästi nenälleni? Jep, Kylie Minogue oli valintani myös kaksi vuotta sitten ja samaan merkkiin päädyin jälleen. Klassista ja ajatonta. Pikkuisen ylöspäin liftaavaa, eikä liiaksi poskille valuvaa. Toisaalta tykkäsin ihan hirveästi tuosta, jossa kehyksen alareuna on metallia (samaa merkkiä), mutta päädyin kuitenkin varmaan valintaan eli kokomuoviseen kehykseen metallisangoilla. Pehmeän ruskea sävy ja sopivasti näkyvä kehys, joka vie huomion väsähtäneestä ulkomuodosta silloin, kun tuntuu, että silmänympärykset eivät ehkä ole parhaimmillaan. Ja mikä tärkeintä, nämä istuvat kasvoilleni niin hyvin, että laseja on mukava käyttää!

Lisää kokonaisvaltaisesta näöntutkimuksesta voit lukea tästä linkistä. Kurkkaa myös Specsaversin laaja kehysvalikoima!


Ihana marjaomenapensas

28.5.2019

Heipsun!

Voi jukra, miten ihanaa aikaa nyt eletään. Kaikkea kaunista on tarjolla maljakon täytteeksi ja tekisi vain mieli painaa jotakin pause-nappulaa, jotta tämä alkukesän hurmos ei menisi niin nopeasti ohi. Jospa vain syreenit ja marjaomenapensas jaksaisivat kukkia läpi kesän! Ja oi jospa vain näitä upeita oksia voisi olla maljakossa myös syksyllä, pimeän ja kylmän saapuessa. Vaikka siinäpä se hohdokkuus kai onkin. Mistäs sitten iloittaisiin, jos marjaomena ja syreeni kukkisivat ympäri vuoden!

Täällä on edelleen aika sateisen kolea sää, mutta en nyt jotenkin halua antaa tuon lannistaa. Yritän viimeiseen asti ajatella, että eletään kuitenkin vielä vasta toukokuuta ja luonto tarvitsee vettä. Ja että kesä ja lämpö on oikeastaan vasta edessä. Ja toisaalta, nyt kun sisällä tulee viihdyttyä enemmän, on toki kivaa, että kukkaloistosta ehtii nauttia myös osana sisustusta. Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua sisustamisesta ja sen mukanaan tuomasta kulutusjuhlasta. Palalla luontoa voi kuitenkin kivasti piristää kotia vuodenaikojen mukaan.

Tämä viimeinen arkiviikko tuntuu jollakin tapaa erityiseltä. Klaara sai jo eilen päiväkodista läksiäislahjan, ja koulussakin puhaltaa keväisemmät tuulet. Tänään oli Unicef-kävelyä ja valinnaiset kieletkin loppuivat jo viime viikolla. Ja toki ihanaa sekin, kun arki-illat ei ole niin turkasen täynnä ohjelmaa ja harrastuksia. On kiva ihan olla vaan ja nauttia olostaan, sitä kun ei yleensä ehdi oikein arjessa tekemään.

Leivottiin eilen Klaaran kanssa teeleipiä, ja todennäköisesti leivotaan tänäänkin. Tuo kun on vähän sellaista kausittaista ajanvietettä. Muuten tiistai-ilta saa olla täynnä toimettomuutta. Sohva ja kirja, siinä omat suunnitelmani. Niin ja vasta leikattua nurmea pitää toki ihailla.

Huomenna onkin sitten vähän kuin perjantai, joten eiköhän tämä viikkoa mene melkoisen kevyesti muutenkin. ♡


raparperipiirakka ja ensimmäiset syreenit

24.5.2019

Hei ihanat ja suloista perjantaita!

Vesisade tuli eilen, ja voi että miten se raikastikin kaiken! Kasvihuoneen katto oli ihan keltainen vielä eilen, mutta nyt on suuremmat siitepölyt tulleet alas ja haavansiemenetkin lopettaneet liitämisensä. Toisaalta vähän viileämpi sääkin on ihan ok. Ainakaan kasvien kukinta ei ole niin nopeasti ohi. 🙂

Rakastan syreeniä ja tänään hain maljakkoon ensimmäiset oksat. Valkoista, sillä se on meillä aurinkoisemmassa paikassa ja kukkii ennen violettia. Nuppuisiahan nämäkin vielä ovat, mutta kukinnot aukeaa kyllä kuumassa vedessä.

Tänään käytiin myös perinteisesti vanhempieni kanssa tuossa koulutilan puutarhapäivillä. Ehkä instan stooreista tämä jo kävikin selväksi. 🙂 Kauheasti en osannut mitään ostaa, sillä väkeä oli liikkeellä ja lajikkeita vähän liikaa, jotta osaisi valita. Mutta jotakin kuitenkin tarttui mukaankin, kuten lisää daalioita (apua, minne mä joudun kaikkien daalioiden kanssa!?!). Käytiin vielä vanhempieni lähdettyä katselemassa koti- ja pieneläintilan ihmeellisyyksiä. Lampaita, kaneja, lehmiä, alpakoita, käärmeitä, rottia, kilpikonnia ym.

Perjantain kunniaksi myös raparperipiirakka. Samalla vanhalla ohjeella jälleen kerran.

Mutta nyt Klaaran kanssa viettämään tyttöjeniltaa. Ainakin poppareita ja Arvaa kuka -peliä. Ja ehkä telkkaria sängystä käsin.

Kivaa iltaa ja ihanaa viikonlopun aloitusta!