>Possunpunaisissa tänään. Kolmas päivä sukkahousuissa, ja oikeastaan mukavalta tuntuu!
Piparkakkutalon kokosin keskiviikko iltana. Ja jälleen kerran; Kun itse tekee, saa sitä, mitä tulee!
Viime vuonna sokerikuorrute töttöröni pamahti talon päälle, ja tänä vuonna ajattelin oikaista ostamalla kaupasta valmiin kuorrutetuubin. No siitähän ei sitten tullut yhtään mitään. Paksua ja suttuista jälkeä vain. Onneksi nykyään on tarjolla hauskoja koristeita, joilla pahimmat kohdat saa piiloon. Ihan kiva mökki, kelpaa meille.
Kuvissa näkyy muuten, että meillä olisi hiukan listahommaakin taas työn alla. Kukakohan senkin hoitaa!?
Niin, ja tänään on veronpalautuksien maksupäivä. Onnea siis kaikille palautuksia saaville. Henkilökohtaisesti en koe kauheasti juhlimisen tarvetta 🙂

>

Pää on edelleen hiukan tyhjä, ja tekstiä ei synny. Olen kuitenkin ehtinyt jo luvata itselleni, että joulukuussa teen postauksen jokaisena päivänä jouluun asti, joten pakkohan se on jostakin aloittaa. En lupaa mitään erikoista joulukalenteria ja ideointia.
Meillä on tällä hetkellä hiukan liikaakin sen näköistä, että äiti on ollut poissa kotoa, joten tälle viikolle pitää mahduttaa siivousta ja joulutunnelman luontia. Toinen henkilökohtainen lupaukseni on käyttää jokaisena joulukuun päivänä mekkoa tai hametta. Oma henkilökohtainen joulukalenterini vieroittaa ulos farkkukierteestä. Tällä hetkellä tuntuu oikeastaan aika mukavalta tuo neljä pakkasastetta!
Askel joulukuulle siis tällä kertaa kumisaappaissa ja mekossa.

>Hiukan piti söpistellä ja nakata viimiset ryhmäruusun kukat kannuun. Aika suloisia. Hassua mutta kestävät nyt paremmin kuin kesällä. Kuumuus oli kai ruusuillekin jo liikaa.
Ollaan nautiskeltu mahtavasta säästä. Käytiin järvellä ihmettelemässä, miten maisemat onkaan muuttunut sitten elokuun. Ei kiljuvia muksuja hyppimässä veteen, eikä soutelijoita. Vain tyyni ja hiljainen järvi. Niilo tosin ei voinut millään käsittää, että uimaan ei voida tällä kertaa mennä, ja hiljaisuus rikkoutui hetkeksi.
Haravoitiin pikkuisia lehtikasoja, ihmeteltiin sieniä ja maisteltiin viimeiset mustikatkin mättäiltä. Hiukan vetisiä olivat jo. +10 astetta tuntuu viileältä, mitenköhän sitä pärjää taas talven tuiskuissa ja myräköissä? Toisaalta en kyllä vaihtaisi näitä neljää vuodenaikaa mihinkään. Mukavaa, että maisemat vaihtuvat matkustamatta mihinkään.
Kollaasi projekti on yhä kesken. Into taisi taas lopahtaa. Jatkan sitten vaikka ensi viikolla!