Tänään on hyvä päivä!
Vaikka toisaalta, tänään ei pitäisi olla hyvä päivä, koska niin moni juttu on mennyt päin pyllyä ja just päinvastoin, mitä olen suunnitellut. Eli toisaalta, nyt vois korventaa ja kiristää, mutta ei kuulkaas kiristä. Eikä korvenna! Mun selkäranka on nimittäin terästä, ja se tekee mut nyt tosi onnelliseksi!

Muistatte kun heitin teillekin tammikuussa karkkilakko -haasteen!? Joo, tyhmin juttu ever, olen huomannut lähiaikoina. Mikään makea maailmassa ei paikkaa sitä kirpeiden tuttien himoa, mika mun sisällä kasvaa päivästä toiseen. Argh, ihan sietämätön juttu!
No, mä olen ollut ihan riekaleina jo hetken aikaa karkinhimoissani, ja tänään sovittiin virallisen lakkoporukan kanssa (minä, mieheni ja ystäväni), että nyt puolenvälin kunniaksi sallitaan yksi repsahdus. Yksi päivä, ja niin paljon karkkia kuin mieli vain suinkin haluaa ja kroppa pystyy ottamaan vastaan.
Mentiin Prismaan. Ajattelin, että sellainen parin kympin pussi menee kyllä kevyesti alas tämän vuorokauden puolella. Jännitin, että miten voin kauhoa niitä kandykingejä, kun multa varmaan vaan valuu kuolaa sinne laareihin. Ja kas, kun päästiin karkkihyllylle mun selkäranka ei naksahdellut ja valahtanut pöksyihin! Totesin vain, EN OTA! Ja teidättekö, mä kasvoin varmaan kymmenen senttiä pituutta siinä kohtaa. Ai että, mutta teki hyvää!

Selkärankaa vahvempi tekijä tässä varmaan on nyt se, että mä tiedän, että mulla on se optio siihen repeämiseen. Että saan syödä karkkia ennen juhannustakin, ihan luvan kanssa. Ja mihin tästä taas päästään; Voihan kielletty hedelmä! Mikään ei toimi, jos sääntö on ehdoton ei. Pitää opetella kohtuutta ei totaalikieltäytymistä! Se on tuo korvien väli sellainen, että se saa ihmisessä outoja fiiliksiä aikaan.

Mä voisin paasata tästä kohtuudesta, ja kultaisesta keskitiestä, vaikka kuinka. Siis jos mulla olis aikaa. Mutta seuraavaksi pitää laittaa pötyä pöytään ja raivata keittiö…
Mies lupasi laittaa illalla pitsaa. Katsotaan, mitä mun selkäranka siihen sanoo. Toisaalta, jos mä sitä jatkuvasti pönkitän, voi olla, että en mahdu kohta kulkeen ovista! 🙂 Mutta, fiilis on nyt sitä luokkaa, että taidan illalla heittää tankoon vähän enemmän rautaa. Hitto, ihminen pystyy ihmeellisiin asioihin! 🙂

Aurinkoista lauantaita teillekin ihanat!

Tahdonvoimaa!!!!

Elämäni ei suinkaan pyöri pelkkien housujen ympärillä, mutta tykkään pyörittää elämääni housut jalassa.
Täydellisesti istuvat housut ovat joka naisen vaatekaapin kulmakivi, mutta niiden löytyminen ei aina välttämättä ole helppoa. Olen pikkutytöstä asti joutunut tottumaan siihen, että housukaupoilta palataan yleensä kotiin itkien ja parkuen. Niin, ja tyhjin käsin!
Please Jeans -postauksissa olen huoannut että mun housumaku jakaa mielipiteitä. Toisten mielestä roikkuva haaraväli, ja alas istutetut takataskut, eivät ole kovinkaan naisellisia, eivätkä imartele aikuista kroppaa. Makuasioita. Mulla on kuitenkin ollut pitkään hakusessa myös housut, jotka istuisivat kuin hansikas, ja olisivat samalla, paitsi naiselliset, myös omalla tavallaan ”aikuiset”. Niin, ja silti tietty ”mun näköiset”.
Tarkin kriteeri housujen metsästyksessä on kuitenkin ollut pituus! Jestas, miten vaikeaa onkin löytää täyspitkää lahjetta! Se on nimittäin sellainen juttu, että en halua aina talvisin käyttää saapasvartta, tai vaihtoehtoisesti vilautella paljasta säärtä, tai sukanvartta, kengän ja lahkeen välistä. Useimmiten on kuitenkin pakko soveltaa, koska jostain syystä vaateteollisuus ei ole vielä oikein sisäistänyt ihmisen keskimitan kasvua. Housuista on aika helppo ottaa pituutta pois, mutta hitto, sen lisääminen on hankalaa!

Jeps, mut nyt tärppäs!
Mun yksi ehdottomista lempivaatemerkeistäni Day Birger et Mikkelsen pelasti mut jälleen! Day Rcoon slim fit farkut istuvat kuin hyvät farkut, mutta täyttävät kaikki housukategoriani odotukset! Perfect!

Harmaa ja kulta ovat muutenkin mun suosikkeja, joten yhdistelmä toimii. Kivat vetskarit ovat tavallaan kuin koru. Aika simppelit yläosat toimii näiden kanssa, mutta ilme kevenee kivasti vaikka valkoisen silkkipaitiksen seurassa. Niin, ja kun ilmat tästä lämpenevät, nämä on mustien avokkaiden kanssa hyvä pari!

En tiedä, onko tämä tumma harmaa nyt ehkä kovin keväinen sävy, mutta meistä taitaa tulla ystikset joka tapauksessa pidemmäksi aikaa.

Pahoittelut huonoista kuvista. Yritin väkisin kuvailla ilman lisävaloa, ja täällä on ollut ihan törkeän pimeä päivä! Nyt ilmassa pöllyää pakkaslunta, ja eilinen kevät tuntuu olevan kaukana. Kurkkasin kuitenkin 10 päivän sääennustetta, ja se lupaili huomisesta alkaen kevättä. Siellä oli jo ihan kivoja yli kymmenenkin asteenkin lämpötiloja. Jes, sieltä se kevät tulee!!!

Eli aiheena clip-on hiustenpidennykset, joista aika-ajoin laitatte kysymyksiä, ja joista nyt on kovasti toivottu myös erillistä postausta.
Käytän siis Rapunzel of Swedenin aidosta hiuksesta valmistettuja klipsipidennyksiä. Pidennykset olen hankkinut yli kolme vuotta sitten, eli mistään yhden illan hiuslisäkkeestä ei todellakaan ole kyse!
Päädyin aikanaan klipseihin, koska halusin hiuksiini lisää mittaa. Pidennykset joita voi käyttää tarvittaessa, tuntuivat pysyvämpiä vaihtoehtoja paremmalta, ja olen ollut hankintaani todella tyytyväinen.
Aitoa hiusta voi muotoilla ja pestä, kuten hiuksia yleensäkin. Rapunzelin hiuslaatu on omasta mielestäni ihan älyttömän hyvä, eli se on helppo kihartaa, suoristaa jne.. Kun klipsit asettelee paikalleen, ja muotoilee hiukset sen jälkeen yhtenäiseksi joko laineille, kiharalle tai suoraksi, on jälki todella luonnollinen. Koska Rapunzelin hius muotoutuu helposti, se ei tarvitse muotoilutuotteita. Käytän siis lämpösuojaa ainostaan omassa hiuksessa. Pidennysten hius myös pitää oman tukan kuosissa, eli mitään isoa hiuslakkakerrosta ei tarvita myöskään.
Pienet klipsit kiinnitettään hiusten tyveen. Otetaan pieni hiusosio, ja tupeerataan se tyvestä. Sitten vain klips, ja pidennys on paikallaan! Pakkaus sisältää seitsemän klipsiosiota, joilla on helppo mukailla hiusten normaalia asettumista päänahkaan. Kurkkaa kuva vaikkapa tästä!

Omien pidennysteni sävy on strawberry brown mix, eli se sisältää lämpimän ruskeita sävyjä, ja on raidoitettu. Mulla on tapana kiikuttaa kampaajalle aina värimalliksi yksi klipsi, ja näin oman tukan raidoitus pystytään toteuttamaan mahdollisimman lähelle pidennysten sävyä. Tähän värimaailmaan uppoaa hyvin myös oma luonnollinen hiusvärini, jota on nytkin tukassa, paitsi juurikasvussa, myös pituuksissa. Rapunzelin nettikaupassa on kuitenkin myös hyvä asiakaspalvelu, jonne voit ladata kuvan hiuksistasi, ja saada apua sävyvalinnan tekemiseen. Pituutta näillä mun pidennyksillä on se 60 senttiä, mikä tietysti kiharrettaessa menee pikkuisen lyhemmäksi. Mikäli kaipaat vain tuuheutta tai lisäapua kampausten tekoon, lyhempikin pidennys toimii oikein hyvin!

Itse olen käyttänyt klipsipidennyksiä viimeaikoina melkein päivittäin. En todellakaan ole joka päivä asetellut hiuksiini kaikkia osioita, mutta lisännyt pari kapeaa tupsua ihan vain antamaan tuuheutta vauvavuoden ohentamille hiuksille.
Näissä kuvissa hiuksissani on koko paketti ja klipsit on kiinnitetty mahdollisimman alas,jotta päälle jäisi paksumpi osio omaa hiusta pinnejä peittämään. Ponnari ja lettikampauksissa kiinnitän klipsit takaraivoon väärin päin, eli ikään kuin ne tulisivat niskasta kohti päälaelle aseteltua ponihäntää. Klipsejä voi siis käyttää kovin monella tavalla. Hiusten tyveen kiinnittämisen sijaan, ne voi lisätä nutturakampauseenkin vasta ponnarin teon jälkeen. Eli siihen ponnarin tyveen, ja sitten tukka nutturalle! Tämä on hyvä tapa esimerkiksi niille, joilla on sen verran ohut hius, ettei se peitä nutturavalkkia!

Sain teille lukijoilleni kivan alennuskoodin, mikäli Clip-On pidennykset kiinnostavat.
Koodilla mrp548, saatte tilauksestanne -15%:n alennuksen. Koodi on voimassa 26.3. 2014 asti. Klipsipidennykset löytyvät täältä.

Kysymyksiä, toiveita…? Laittakaa ihmeessä, yritän vastailla parhaani mukaan!

Ja, nyt toivotan ihan mahtavaa uutta viikkoa teille!
Täällä on paistanut aamu aikaisesta lähtien, ja mulla on nyt sellaiset vibat, että edessä on ihan mahtava viikko! 🙂