Se niistä kesäisistä keleistä, tänään on saatu nauttia kunnon vesisateesta. Sunnuntai on mennyt tavalliseen tapaan jalkapallokentän laidalla, eli sadetakki, sateenvarjo ja kumisaappaat ovat olleet päivän asuste. Kivaa oli kuitenkin, ja sehän se nyt on lasten peleissä pääasia!

Koska tämä Suomen kesä on aika arvaamaton ja lyhyt, mulla on kesäkalusteidenkin suhteen vähän erikoinen järjestely. Kun keittiön korituolit päätyivät puutarhaan kaapelikelan ympärille, piti keittiöön tietenkin hankkia pari nojatuolia näiden tilalle. Koska kuitenkin halusin pitää ilmeen kevyenä, päätin hankkia pari Tine K:n bambunojatuolia (jotka kai ovat pihakalusteiksi tarkoitettuja) keittiöön. Nämä ovat kyllä ulkoilman kestäviä, mutta vaativat katetun paikan, ja koska meillä ei lastauslaituria lukuun ottamatta ole minkäänlaista katosta ulkona, tyydytin tuolinhimoni sisätiloissa.

Tilasin tuolit oikeastaan jo tovi sitten täältä, mutta koska toimitusaika oli pitkä, ehdin jo harmitella, saapuvatko tuolit kesäksi. No, nehän tulivat ihan kuin tilauksesta viime viikon lopulla, kun siirsin keittiön tuolit ulos. Nyt vain nälkä kasvaa syödessä, ja haluaisin täydentää sarjaa vielä tällä pöydällä.

Kyllä näissä nyt kelpaa viettää sadepäiviä sisällä. Ja, jos meille joskus jostain ilmestyy katettu terassi, niin on ainakin kalusteet valmiina! 😉

Kuvat on aamulta. Tällä hetkellä mun suoristusraudalla suoristettu tukka ei todellakaan näytä tältä! Mut hei, villasukat jalkaan ja kuumaa juomaa. Nyt ei ole flunssalle kyllä minkäänlaista tilausta!

Ei anneta sateen masentaa. Luonto kaipasi jo vettä, joten ehkä tämä tekee ihan hyvää. Kunhan se sitten muistaa taas jaksaa paistaakin vastapainoksi! 🙂

Ihanaa sunnuntai-iltaa!

Apua! Missä se mun kaipaama intiaanikesä viipyy?! Hippi kaipaa aurinkoa ja polttavaa kuumuutta! 🙂

Kuumuutta ja poltetta on ollut vähän toisessa muodossa, nimittäin jostain syystä mulle nousi eilen kuume. Ei ihan pienikään kuume vaan päivällä mittari näytti jo reippasti yli 38:n. Ei flunssa oireita, ei mitään. Pelkkä selittämätön kuume, joka nousi illalla ja melko korkeaksi. Kunnon yöunien jälkeen olo oli kuitenkin tänään jo ihan erilainen, eli ehkä kyse oli vain kropan reagoinnista johonkin poikkeukselliseen.

Särkylääkkeen voimalla lähdin iltapäivällä kampaajalle, ja muutaman tunnin tuloksena taas uudet raikkaat raidat ja hiusten tyveen kiinnitetyt pidennykset. Täytyy sanoa, että oli ihan hassu fiilis, olla hetki ilman pidennyksiä, tunsin itseni tosi kaljuksi. 🙂 Pidennysten laitosta olikin jo kahdeksan viikkoa, ja osa teipeistä oli lähtenyt kokonaan. Ongelmaksi tuli teippien laskeutuminen sen verran alas, että niihin meni pestessä väkisinkin hoitoainetta ja pidennykset liukuivat suihkussa alas. Tästä viisastuneena varasin itselleni jo seuraavan ajan kuuden viikon päähän, jotta välttyisin siltä ongelmalta, ettei kampaajallani ole vapaita aikoja, kun teipit seuraavan kerran kaipaavat nostoa.

Mitä pidennyksiin muuten tulee, niin lupasin kertoa teille vähän noiden hiusten kestävyydestä, ja siitä, mitä vaikutuksia niillä oli omiin hiuksiin. Kaikki jatkeet olivat todella hyväkuntoisia, ja pidennykset näyttivät pesun jälkeen kuin uusilta. Eli ehdottomasti voin pitää näitä pitkäaikaisena sijoituksena. Myös oma hius on hyvässä kunnossa, eikä pidennykset ole vaikuttanut oman hiusten määrään tai päänahan terveyteen. Kaikin puolin siis koko homma on toiminut oikein mallikkaasti.

Mulla on siis käytössä Rapunzel Of Swedenin Quick and easy  -teippipidennykset, ja laadultaan nämä ovat sitä suoraa European hiusta, joka muutenkin istuu suomalaisen hiuksen sekaan tosi kauniisti. Postaus pidennyksistä löytyy täältä, jos haluat lukea enemmän aiheesta.

Sain tässä taannoin valita itselleni Hipanema -rannekorun, ja kesä mielessäni valitsin turkoosin vedensävyn. Nyt odottelen koruni kanssa sitä kunnollista kesää ja aurinkoa. Ehkä pitää hankkia toinen koru näihin puutarhan sävyihin mätsäämään, jos vaikka käykin niin, että helteet jäävät saapumatta. 🙂

Mutta nyt täytyy kiriä eilisen lepäilyt kiinni. Siispä pyykkivuorta valloittamaan!

Aurinkoa!

Koru saatu.

Perjantai jo! Niin ne viikot vierivät. Sairastuvan vuoksi moni homma jäi tekemättä, kuten Puuskaa odotellessa -postauksessa kirjoitinkin. Vaan yhden jutun olin tuosta listasta jättänyt pois. Nimittäin pihajutut! Tiedättehän ne kesäkukat, rikkaruohot ja voikukat. Nyt kun sairastelut on sairasteltu, on vihdoinkin näiden vuoro!

Nappasin eilen Prismasta mukaani rungollisen rosmariinin. Vaikka mulla jo yksi onkin, niin toiselle löytyy aina paikka. Pidän kovasti näistä rungollisista kasveista, niissä on sitä jotain. Aamulla piipahdin nopeasti Lidlissä hakemassa itselleni lounassalaatin, ja mukaan tarttui muutama laventeli – suosikkejani myös.

Mårbackat ovat kasvaneet siihen malliin sisällä, että peittävät keittiön ikkunaa jo kunnolla. Niinpä on niidenkin korkea aika päästä ulkoilemaan. Niin, ja tietty oliivipuu kaipaa sekin jo kesäisiä ilmoja ja aurinkoa!

Basilikat ja muut yrtit pääsevät tänään kunnon ruukkuihin. Istukas sipulitkin on vielä laittamatta maahan, joten koko viikonlopuksi taitaa riittää tekemistä!

Ei se nyt mitään kesää vielä viikonlopulle luvannut, mutta josko hiukan edes päästäisiin parempaan suuntaan. Mites teillä? Kaikki valmiina, vai pahasti vaiheessa? Vai jotain siltä väliltä?

Tallenna