Terveiset rautakauppakierrokselta. Tasapainon nimissä pientä blingiä arkeen, ja tällä kertaa silmälasien muodossa.
Muistanette postaukseni Blogger’s Inspiratian Day -päivätapahtumasta, jossa kerroinkin, että paukutimme Marian kanssa paikalle jo hiukan etukäteen. Kyseessä oli Indiedaysin ja Instrumentariumin yhteistyö, jossa pääsimme tutustumaan uuteen Heritage -mallistoon, joka on syntynyt yhteistyössä Swarovskin kanssa.

Kun puhutaan kristalleista ja silmälaseista samassa yhteydessä, hiipii ainakin omaan mieleeni väistämättä kuva vanhempien rouvashenkilöiden silmälasityylistä. Tai vaihtoehtoisesti kuva silmälaseista, jotka edustavat sitä blingbling -tyyliä, joka pahimmillaan on näkynyt aurinkolaseissa vielä muutama vuosi sitten. Myönnän siis, että vielä tilaisuuteen saapuessa epäilin, onko tämä nyt oikeasti mun juttu. Instrun osastolla sain kuitenkin heti todeta, että ennakkoluuloni olivat täysin vääriä, ja malliston kaikki lasit olivat oikeastaan habitukseltaan juuri sitä omaa tyyliäni; Klassisia, ajattomia ja hillityn yksinkertaisia.

Ylin kuva: Valokuvaaja Tim Kiukas

Itse koen silmälasit yhtenä asusteena, ja koruna. Ideaali tilannehan olisi omistaa useammat pokat fiiliksen, asun tai tilanteen mukaan, mutta harvalle se kuitenkaan käytännössä on mahdollista. Silmälasien osto onkin tapahtuma, jossa pyritään usein valitsemaan vaihtoehto, joka miellyttäisi mahdollisimman pitkään, ja istuisi siihen perustyyliisi. Itse tein kuitenkin sen virheen viimeksi laseja hankkiessani, että valitsin liian arkiset pokat. Sellaiset, jotka soveltuvat kyllä tähän päivittäiseen kotityyliini, mutta kuitenkin niin tavalliset, että silmälasit jäävät käyttämättä, kun pukeutuu paremmin lähteäkseen jonnekin. Niinpä tutustuin tähän Heritagen Swarovski -mallistoon sillä silmällä, että saisin joitakin vinkkejä uusien lasien valintaan. Nimittäin oikeastaan vain sovittamalla pystyy tuntemaan sen, mikä omasta mielestä on liian arkinen tai liian juhlava.

Tuolla tilaisuudessa oli hauska seurata ihmispaljouden toimintaa ja reaktioita silmälasien parissa. Totesin, että naiset todellakin suhtautuvat kehysmuotiin, kuin koruihin tai ylellisiin laukkuihin. Ensin vain katsellaan ja hypistellään, mutta siinä vaiheessa kun siirrytään peilin eteen sovittamaan, leuka nousee kauniin ylväästi pystyyn, ja huulilla karehtii hymy. Omaa kuvaa mittaillaan eri profiileista ja peilikuvalle hymyillään ystävällisesti. Silmälaseilla, ja varsinkin kauniisti istuvilla ja kauniilla sellaisilla, on ihan selvästi itsetuntoamme nostattava vaikutus. Sen pienen ja lyhyen sovitushetken aikana ihminen hyppää ikään kuin uuteen rooliin. Kyse ei siis ole enää pakollisesta pahasta, jolla korjataan näköa, vaan myös ylellisyystuotteesta, jolla fiksataan ulkonäköä.

Heritagen malliston klassisuus yllätti siinäkin mielessä, etten kokenut yksiäkään laseja liian koristeellisiksi, vaan lähinnä ylellisiksi. Kilpikonnakuosin lämpimät sävyt ovat olleet aina mieleeni, ja tästä mallistosta löytyikin kauniita ruskeansävyjä. Mukana oli myös paljon pehmeän pyöreitä malleja, joihin olen tällä hetkellä tykästynyt huomattavasti kulmikkaita enemmän. Etsinnässä on siis jotakin vastaavaa, kuin tuolla mainoksen kuvankauniilla mallilla. Hiukan menneiden aikojen glamouria. Ja kyllä, seuraaviin silmälaseihini aion ehdottomasti valita jotakin naisellista ja ylellistä.

”Heritage brändi tarjoaa ylellistä kehysmuotia naisille ja miehille. Brändi viestii luksusta ja
ajatonta tyylikkyyttä. Heritage-kehysten valmistuksessa käytetään ensiluokkaisia materiaaleja,
jotka takaavat kehysten korkean laadun. Kehysten muotoilu on saanut inspiraationsa menneiden
aikojen klassisesta tyylistä.
Heritagen ja Swarovskin ainutlaatuinen yhteistyö on mahdollistanut vieläkin ylellisemmän
kehysvalikoiman luomisen. Laadukkaat Swarovskin kristallit koristavat
kehyksiä korostaen molempien brändien parhaita ominaisuuksia.”

Yksi loppuvuoden tehtävistäni on siis metsästää juuri ne täydelliset silmälasit. Ne, jotka haluaa pitää päässään niin kotona kuin juhlissakin. Lämpimän ruskeaa, pehmeitä linjoja ja naisellisia yksityiskohtia. Siinä kai mun muistilista optikkoliikkeeseen astuessa. 🙂

Rentouttavaa iltaa! Mulla vuorossa huomisen ruokahuollon valmistelut…

Ajattelin vain tulla tunnustamaan, että nyt se sitten alkoi. Nimittäin jouluun virittäytyminen! Ihanaa on tietty se, että ainakin esikoinen on yhtä innoissaan kuin äti, ja himpun verran pitääkin painaa jarrua, koska poika olisi aivan valmis kuusen koristeluun ja tonttujen esille nostamiseen.

Tänä vuonna toteutin tosin haaveeni joulunodotuspuusta, ja vieläpä kestävästä sellaisesta. Tällä fiilistellään ennen sitä varsinaista aattokuusta ja luodaan sellaista semijouluista tunnelmaa. Ja saahan sitä toki koristellakin!

Mutta palailen aiheeseen myöhemmin, ja joulujuttuja tulee nyt varmasti blogiinkin tasaisesti.

Huisia tiistaita!

Yksi ehdottomasti tämän syksyn parhaista vaatehankinnoista on ollut beige cashmere poncho, jota onkin tullut roikotettua hartioilla melkein tilaisuudessa kuin tilaisuudessa, ja lähinnä siitä syystä, että se sopii seuraksi niin monelle asulle.
Vuosituhannen vaihteessa oli muodissa erilaiset hippiponchot, joita mullakin oli useampi. Oli isoäidinneliöitä ja hapsuja ja vaikka mitä. Noh, se oli aikansa nuorisomuotia, mutta jätti mulle henkilökohtaisesti sellaisen pienen assosiaation hippityttökasvissyöjästä ja metsänvihreistä vaatteista.

Juuri noiden muistijälkien ja mielleyhtymien vuoksi olen tainnut jättää ponchot rauhaan yli viideksitoista vuodeksi, kunnes viime keväänä päädyin kokeilemaan pientä ohutta versiota nykyajan ponchotarjonnasta. Ja, pakko muuten myöntää, että tämäkin hankinta laittoi pohtimaan, ostanko nyt taas jotakin vaatehuoneen täytettä, vai oikeasti vaatekappaleen, jota tulee käytettyä. Poncho on kuitenkin osoittautunut muistamaani käytännöllisemmäksi näppärän kokonsa ja hapsuttomuutensa myötä. Niitä teiniponchoja taidettiin myös käyttää eri tavalla (tai ne olivat itse asiassa eri mallisia), kun taas tämä yksilö on ommeltu niin, että pisimmät liehukkeet laskeutuvat käsien päälle, ja eteen ja taakse jää matalampi helma. Takin kanssa olen vain nostanut ponchon roikkumaan kaulaani, jolloin kädet jäävät täysin vapaiksi kapeitakin takinhihoja ajatellen.

By Pia’s cashmereneuleisiin ihastuin vuosi sitten, kun sain blogin kautta kauniin shaalin, jolle hankinkin kaveriksi pipon sävysävyyn. Niin pipo, kuin shaalikin, ovat olleet kovassa käytössä, ja selvinneet nyppyttömänä, joten (laatuun luottaen) hankin ponchonikin samalta merkiltä. Beige väri on tosi ihana, ja juuri sellainen kivan vaalea, että asusta ei missään nimessä tule synkkä.

Poncho siis palasi, eikä se hippityttökään kuulemma ole ihan täysin vuosien saatossa kadonnut. 🙂

Poncho|bypia’s|täältä
farkut|Please
korut|Ajlajk & Indiska

Tiistai-iltaa ihanaiset! Meillä on kuulkaas ihan aurinkokin jaksanut tänään näyttäytyä.