Viikonlopun juhlinnat ovat jättäneet jälkensä näinkin tottumattomaan reissaajaan. Väsymystä ja hitautta on ilmassa, mutta suokaa se anteeksi, kyllä tämä kai tästä taas tasoittuu, kun arki alkaa rullaamaan. Aiheeseen liittyen, laitan tästä teille jälleen hauskan skaban. En tosin tahdo tarinoita väsymyksestä, vaan päinvastoin; Nyt etsitään niitä ikimuistoisia aamuja!
Olette kenties jo jostakin muusta Indiedays blogista lukeneet Philipsin Wake-Up Light kampanjasta. Sain ilon olla mukana tässä blogiyhteistyössä ja pääsin testaamaan Philipsin herätysvaloa.
Wake-Up Lightissa yhdistyy vanha kelloradiokeksintö ja kirkasvalo, jonka tarkoitus on nostaa vireystasoamme heti aamulla, pimeästä vuodenajasta huolimatta. En tiedä teistä, mutta itse olen käyttänyt kirkasvaloa jo ainakin vuosikymmenen ajan, ja todennut sen hyödyt pimeällä syyssäällä. Ajatus jo heräämisestä valoisaan aamuun herättikin mielenkiintoni oitis.
Olen aamuihminen, olen aina ollut. Nousen mielelläni tunnin pari tarvittavaa aikaisemmin, ja varastan hetken aamusta itselleni. Aikana ennen lapsia, aamuihini kuului liikunta, joko aikaiset lenkit tai vaikka 30 kilometrin fillaripyrähdys. Varsinkin kesäaamuissa on sitä jotakin suurta energiaa, jota ei muuten pysty päivän aikana tavoittamaan. Nyttemmin aamulenkille lähtö on harvinaista herkkua, sillä enhän voi jättää lapsia oman onnensa nojaan. Äitiys on muutenkin vaikuttanut aamuiseen vireystasooni, sillä yöunet ovat olleet katkonaisia jo vuosia herkistyneen äidinvaiston seurauksena.
Vaikka en edelleenkään ole torkuttajatyyppiä, myönnän, että viimeisen kuukaudenkin aikana aamuheräämiset ovat ajoittain olleet jopa tuskallisia. Edessäni onkin parin viikon kokeilujakso, jonka aikana minun tulisi herätä asteittain kirkastuvaan valoon, ja mieleiseeni ääneen, joka valikoituu tietysti lempi radio-ohjelman mukaan. Puolen tunnin aikana, jonka valo herää hiljalleen, myös kehon pitäisi lähettää itse itselleen viesti sarastavasta aamusta. Hhmmm, kuulostaa lupaavalta!
Elämään mahtuu monenlaisia aamuja, hyviä ja huonoja. Joinakin aamuina kuka tahansa aamuihminenkin vetäisi mielummin peiton korviinsa, kuin kohtaisi päivän koettelemukset, mutta onneksi elämään mahtuu muistoja myös hyvistä aamuista.
Itseltäni kysyttiin ikimuistoisinta aamua, jonka olen kokenut, ja mieleeni palautui kirkkaasti aamu tammikuun lopulta 2007. Olin edellisenä iltana nukahtanut vastattuani myöntävästi silloisen poikaystäväni kosintaan ja sopimukseen, että heti huomisaamuna kipaisemme sormuskaupoille. Muistan purevan kylmän pakkasaamun, auton, joka ei inahtanutkaan ja tulipunaiset posket, jotka hehkuivat paitsi kylmästä ja kuumasta, myös onnesta astuessani sisään kultasepänliikkeen ovesta.
Kuten arvata saattaa tuo aamu on muuttanut sen jälkeen monia muitakin heräämisiä. Muistoja väsymyksestä, mutta myös pienten jalkojen tömistyksestä, on mahtunut aamuihini tuon tapauksen jälkeen.
Mutta, nyt kysynkin teiltä tarinoita ikimuistoisimmista aamuistanne!
Paras tarina palkitaan nimittäin samanlaisella Philipsin Wake-Up -valolla! Indiedays kokoaa sivuilleen näitä parhaita tarinoita, ja jokaisessa kampanjassa mukana olevassa blogissa palkitaan yksi kertomus. Voit siis vallan mainiosti osallistua kisaan muissakin kuin tässä blogissa. Vaikka kaikissa, jos niin haluat! Uudessa Kuussa kisaan voit osallistua aina lauantaihin 16.11. asti! Mutta muistakaa, tässä palkitaan niitä parhaita tarinoita, eikä arpaonnella ole osuutta asiaan!
Lisää tietoa Philipsin Wake-Up -valosta löydät Philipsin sivuilta. Ja minä aion myös kertoa teille omia kokemuksiani, kunhan olen päässyt alkuun tässä uudessa tavassa herätä aamuihin. Sormet ja varpaat ristissä, kenties tästä löytyisi se lopullinen pelastus syysväsymykseen!
Oikein mukavaa ja leppoista sunnuntaiaamua teille kaikille!
