Ajattelin toivotella teille hauskat juhannukset!
Pitäkää lystiä, ja itsestänne (sekä toisistanne) huolta.

Meillä ei juhlita, mutta juhlikaa te meidänkin puolesta.
Ensi viikkoon!

Sain eilen ehkä maailman kauneimman kukkakimpun. Ihania värejä ja ihania tuoksuja. Silmä ja sielu lepää.

Eilen haettiin myös lisää tapetteja. Vessan kielot oli saapuneet, ja nyt sormet syhyävät jo tapetoimaan. Ehkä teenkin juhannustaikoja kielojen kanssa.

Tuntuu kuin olisi sukeltanut kukkamereen!

Olen sukeltanut myös maalien ihmeelliseen mailmaan; Tutkinut ja vertaillut. Remontti pitäisi aloittaat ulko-osissa taloa. Tänään paistaa, ja näin saisi nyt jatkuakin. Tarvitaan kuivaa keliä, poutapilviä ja kohtuullista lämpötilaa.
Kaikenlaista puuhaa olisi, mutta hetken lepuutan vielä silmiäni kukissa, ja sukellan sitten tekemättömien juttujen sekaan.

Jottei menisi jutut taas liian seinille, esittelen teille uuden ihastukseni.

Muistatteko, kun kerroin löytäneeni Novitan lehdestä kivan neuleliivin ohjeen?! No, joka tapauksessa äitini oli oikein kultainen (kiitos vaan vieläkin) ja virkkasi mulle kyseisen liivin.

Lähinnä ajattelin tätä ihan valkoisen tunikan kaveriksi, hiukan tuomaan asuun jotain jujua, mutta just nyt hipityttää niin paljon, että on pakko yhdistää melkein kaikki rimpsunrämpsy yhtäaikaa 🙂

Eli jos teillä pysyy koukku kädessä, tai onnistutte ulkoistamaan homman kuten minä, niin ohje löytyy Novitan viimeisestä numerosta. Mä tässä pohdin, että mahtaiskohan se äiti virkata talveksi vielä toisen….

Vaikka villaa….