Jos on ollut joulufiiliksen kanssa hiukan ongelmia, niin johan alkaa tunnelma syntyä. Meillä on lumisen valkea maisema ja pakkasasteita talvisen riittävästi.
Aamut alkavat nyt poikkeuksetta lämmittämisellä. Uusi kamina helpottaa työtä, ja koko talo on melko nopeasti mukavan lämmin. Joulukuun aamuihin kuuluu tietysti myös kalenteriyllätykset, jotka pitää piilottaa tontun taskuihin ennen pikkumiehen heräämistä. Oma kalenterini on tänä vuonna kynttilän muodossa. Kevyesti tuoksuvat kynttilät heti aamusta antavat pientä luksusta muuten aika arkisiin päiviin. Jouluradio hoitaakin sitten lopun tunnelmanluonnin.
Joulukuu on meillä myös ehdoton juhlakuukausi. Kalenterin pyhäpäivien lisäksi joulukuussa juhlitaan Niilon syntymäpäivät ja nimipäivät. Joulu- ja tonttujuhlia mahtuu myös kalenteriin. Tänä vuonna mennään kuitenkin sekä joulun, että muiden juhlien kanssa totisesti sieltä, mistä aita on matalin. Äitini lupasi auttaa syntymäpäiväjärjestelyissä, ja ruokkia perheemme jouluna. Kiitollisin mielin otankin avun vastaan, ja tunnustan omat, aika rajalliset, voimani.
Joulukuu tarkoittaa kohdallani myös virallista äitiyslomaa. Hiukan kavahdin eilen tajutessani, että laskettu aika on ensi kuussa! Se kuulostaa niin pelottavan konkreettiselta.
Viimeisenä (muttei suinkaan vähäisimpänä) joulukuun asiana mainittakoon marraskuun loppuminen. Goodbye, viikset! Joulukuu ei totisesti tullut yhtään liian aikaisin! 🙂
Tunnelmallista ensimmäistä adventtia!
