perjantai, leopardikuosi ja makrameekorvikset

08.11.2019

Silirimpsis, se olis perjantai! Illan ohjelmassa disco, sellainen varsin kova 0-3. luokkalaisten naamiaisbailu. Riittänee oikein hyvin meikäläiselle, ja nukkumaankin pääsee ajoissa, mikä on mulle sitä parasta perjantaihupia.

Tänne satoi viime yönä ihan oikea ensilumi, ja edelleen taivaalla leijailee lunta. Tosi kaunista. Harmi vain, että seuraavat kaksi päivää pitäisikin sitten sataa vettä. No, mutta ei saa antaa sen häiritä, päätin, että viikonlopun aikana kaivetaan jo vähän jouluisempia juttuja esiin ja viritellään kotiin oikeanlaista tunnelmaa. Sain viime perjantaina amarylliksen ja tuossa keittiön pöydällä se sojottaa eikä ymmärrä avata kukkiaan, vaikka kuinka kauniisti yritän kuiskutella sille. Mutta ehkä sekin siitä kohtaloonsa alistuu.

En ole mikään kauhean kova korujen käyttäjä, lähinnä mulla on korvikset ihan sillä, ettei reiät kasvaisi taas umpeen, mutta aina välillä yritän toki hiukan ahkeroitua tässäkin asiassa.  Nyt viimeisimpänä villityksenä isot makrameehapsut korvissa, niistä onkin pakko vinkata myös teille. Vaikka korvikset on suuret, ei silti tule mikään joulukuusiolo, siitä pitää ihana nudesävy huolen. Klaaran entisen hoitotädin tytär tekee näitä ja muita koruja ja asusteita käsityönä. Siitäkin ihanat korvikset, että ovat oikeasti paikallista käsityötä, eivätkä Kiinan tinkelitankelia. Ja ehkä uskaltaudun kokeilemaan jotain vähän värikkäämpääkin. Valonlilja löytyy Facebookista ja Instagramista. Ainakin sieltä Instan kohokohdista löysin hinnastokin.

Lapset pääsivät tänään jo puolilta päivin koulusta, joten perjantai-iltapäivä on otettu rennosti, nautittu kynttilänvalosta ja lumesta. Viikonlopulle olisi synttäreitä, säbäpelejä ja jossain määrin isäinpäivääkin. Toivottavasti ulkoilua, kirjoja ja sohvaa myös, koska balanssi.

Ihanaa perjantai-iltaa! ♡


Hhurrr….

06.11.2019

Hui kuinka kylmältä tuo 10 asteen pakkanen näin marraskuussa tuntuukin. Onneksi kroppa tottuu talveen, ja ainakin itse olen iloinen jokaisesta aurinkoisesta pakkaspäivästä!

Taitaa silti olla niin, että mun curly girl -projekti loppui näihin pakkasiin. Tai ainakin kiharan tavoittelu taukosi. Ensinnäkin siksi, että olen koko ajan kieltäytynyt käyttämästä muotoilutuotteita, jotka vissiin olisi aika olennainen osa metodia, ja toisaalta siksi, että pakkanen ja juoksupipo ei nyt vaan lähtökohtaisesti ole mikään paras yhdistelmä millekään kampaukselle tai hiuslaadulle. Mutta toisaalta mun hiukset tuntuvat tosi kivoilta ja hyvinvoivilta, vaikka alkuun pelkäsinkin niiden kuivuvan täysin pois. Jatkan siis samaa rataa kuin ennenkin, eli lähinnä vain käytän tuotteita, jotka ovat ns. ”cg sallittuja”. Mulla ei ole mitään ongelmaa pitäytyä pois shampoon käytöstä. Tuntuu jopa vähän hassulta, että sellaista on joskus tarvinnut. Tykkään läträtä avokado- ja arganöljyn kanssa ja nautin ennen kaikkea siitä, miten ilmavaksi hiuspohja on muuttunut. Huolimatta pipokaudesta, hiukset eivät kulje pitkin päänahkaa.

Paitsi, että talvi käy vähän hiusten päälle, nyt lämmityskauden ja pakkasten tultua olen huomannut tosi nopeasti miten paljon enemmän ihokin kaipaa rasvausta ja huolenpitoa. Ihan eri tavalla kuin kesällä. Paitsi, että kädet kuivuvat, tuntuu iho hilseilevän koko kropasta, jos yhdenkin rasvauksen tai öljyämisen jättää väliin. Tavallaan olis aika ihanan helppoa unohtaa kuiva iho paksujen vaatteiden alle, mutta toisaalta siitä on ihan kiva huolehtia vaikka sitten vain ensi kevättä ajatellen. Olenkin ottanut yhdeksi ”kaamoslääkkeekseni” sellaisen kauneuskylpemisen. Enkä tarkoita nyt mitään ruusun terälehdillä koristeltua poreammetta, vaan ihan sellaista perusjuttua. Sauna ja kuorinta, rasvaus ja kuivaharjaus. Ja ne kantapäät! Olen viimeisen puolen vuoden aikana rasvannut niitä vähintään yhtä paljon kuin koko elämäni aikana yhteensä ja olen vihdoin päässyt eroon lohkeilleista kraatereista.
Olen myös miettinyt, että pihasaunan todellinen ihanuus on juurikin talvessa. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun kävelee kuumista löylyistä sysipimeän pihan poikki ja katselee tähtikirkasta taivasta. Tai no, ehkä avanto, mutta josko saataisiin lunta ja pääsisi pyörähtämään siinä. 🙂

Tykkään tosi paljon Samsøe & Samsøen vaatteista ja niiden neuleet on olleet todella ihania. Just sellaisia, joita on tullut käytetty talviaikaan useamman kerran viikossa. Harmi vain, että menin viime talvena vahingossa pesemään pitkän vihreän neuleeni koneessa ja se kutistui täysin käyttökelvottomaksi. Harmittaa ihan vietävästi, enkä tajua, mitä olen ajatellut kun olen tunkenut sen koneeseen!  Tämän vaalean neuleen bongasin alesta alkusyksystä ja hankin sen korvaamaan neuletappioni. Todella paksu ja lämmin, ja just sopiva vaate vilukissalle. 

Vaikka pakkaspäivissä paljon positiivista onkin ja kaikenlainen itsensä hemmottelu antaa virtaa, mä olen kyllä tähän aikaan päivästä ihan rehellisen väsynyt – oli kesä tai talvi. Eli mukavaa iltaa ja kauniita unia! ♡


DIY joulumuistamisia

04.11.2019

Heippa ja terkut sairastuvalta. Tässä kun on pienimmän kanssa katseltu Onnelia ja Annelia, on samalla ollut aikaa miettiä kaikkea jouluista. Ja sanottakoon, että kirpeä pakkaspäivä on osaltaan edesauttanut tunnelman luomista. Mutta koska jouluun on sen verran aikaa, että kuusen ympärille ei kannata vielä lähteä tanssimaan, ajattelin, että jonkinlaista joulun alustamista voi ainakin tehdä mielessään. Ja koska joulu tulla jolkottaa aina kuitenkin sellaista yllättävää vauhtia, jonkinlaiset valmistelut voisi vaikka aloittaa hyvissä ajoin.

Keräsin tähän postaukseen joitakin vinkkejä itsetehtyihin joululahjoihin ja muistamisiin. Osan voi oikein hyvin tehdä vaikka nyt marraskuun alussa valmiiksi, niin ei sitten tarvitse kauheassa paniikissa miettiä, että mitä niille päikkärin tädeille pitäisi tänä vuonna viedä. Tai ideat voi laittaa hautumaan ja korvan taakse mikäli se blackout joulun alla vaikka iskeekin.

Ohjeet ja reseptit löydät aina linkin takaa!

Itse tehty sinappi

Perinteinen joulupöydän lisuke, mutta tämä sinappi on loistava lahja myös kesän grillimestareille, sillä se säilyy pitkään! Voit siis tehdä vaikka jo valmiiksi ja koristella purkit myöhemmin.

Villiviinikranssit

Jos kaikenkirjavat joulukranssit ei kiinnosta, ja havuja perskules ei jaksa sitoa, kaunis ja yksinkertainen kranssi syntyy villiviinin oksista. Ne on helppo koristella sitomalla joukkoon varpuja, käpyjä tai vaikka niitä havuja. Ja nyt jos koskaan niitä paljaita villiviinin oksia on!

Eukalyptuskranssit

Kaunis koriste vähäeleiseen joulukotiin. Eukalyptus kuivuu kauniisti ja kestää aikaa. Koristele kaappien ovet tai ripusta ikkunaan.

Herkkukupit rocky road tyyliin

Näitä ei ehkä kannata tehdä ihan vielä, mutta ovat kiva lahja tai muistaminen joulun alla. Saaja pystyy leikkaamaan veitsellä kupin sisällön paloiksi ja halutessaan jakaa kaverin kanssa. Ikään kuin rocky road kätevässä ja helposti paketoitavassa muodossa.

Itse painettu joulupaperi

Perunalla saa ihmeitä aikaan, ja tämä askartelu sopii hyvin marraskuulle, sekä lasten kanssa toteutettavaksi.

Rocky road

Tämä Rocky roadin christmas edition, on meillä aika perinteinen joulumuistaminen. Piparkakuilla syntyy herkullinen joulumaku ja palat voi pakata kauniiseen astiaan. 

Kakkuja linnuille

Loistava lahjaidea kaikille pikkulintujen ystäville. Voit tehdä vaikka heti ja laittaa kakut pakastimeen. Tämäkin on helppo lahja kun halutaan vältää turhan tavaran antamista. Soveltuu vaikka niille päiväkodin tädeille.

Raakasuklaa ja itse tehdyt konvehdit

Alkoi kuola valumaan kun katsoin tuota konvehtikuvaa. Jaiks, nämä ovat hyviä. Tänä vuonna meillä maustuu lahjasuklaa kesän chilisadolla.

Pyykkietikka

Tämä oli viime joulun suosikki. Päädyin jopa itse viemään päiväkotiin sinappia, sillä tätä valmistui niin monessa muussa kodissa. Mutta hei, nyt on varmasti jo vuodentakaiset etikat käytetty!

Joulun pikkuleivät ja muut herkut

Itse tehty on aina hyvä juttu. Lahjaksi ja viemiseksi, tai vaikka omaan kahvipöytään. Viipalepikkuleivät, vaaleat piparkakut ja piparkakku-Daim. Kaikki varmasti herkullisia viemisiä joulun aikaan.

Niin ja hei, se Uuden Kuun perinteinen joululimppu! Mä olen ihan ällikällä joka joulu kun niin moni kertoo leipovansa näitä jo ihan perinteenä. 2011 jaoin ohjeen ekan kerran, joten onhan tässä toki jo vuosia vierähtänytkin. Ja hei, tämä limppu tykkää pakastimesta. Eli limppuleipomon voi oikein hyvin pistää pystyyn jo marraskuulla!