Hellouuuu, keskiviiko! Ei kai voisi aamukaan enää kauniimmaksi muuttua, niin täynnä aurinkoa ja syksyn raikkautta. Näin voi alkaa vain hyvä päivä!
Koska flunssa kiertää edelleen kehää keskuudessamme, on positiivinen mieli kaivettava välillä esiin jopa pakottaen. Myönnän, etten todellakaan ole viime viikkoina olut ihan niin positiivinen, kuin mitä olen antanut ymmärtää. Hetkittäin olo repsahtaa jonnekin toivottomuuden puolelle, mutta huonossa fiiliksessä piehtaroinnin sijaan koitan katsoa aurinkoon. Flunssat on flunssia – niitä tulee ja menee jatkossakin! Tällä kertaa meillä vain on ollut keskivertoa huonompi tuuri.
Möllöttämisen sijaan yritän keskittyä arkisiin ilonaiheisiin, kuten syksyn sävyttämään vaahteraan, ja kahdeksan kuukauden ikäiseen (!) hampaattomaan hymyyn, lasten nauruun ja auringonpaisteeseen. Onhan niitä juttuja, jotka tekevät päivästä kuin päivästä kauniin, monia vain pitää itsestäänselvyytenä.
Iloa ja auringonsäteitä!



