{ hyvää ruokaa ja äkkiä! }

11.2.2015

Mikäs sen parempaa talvipäivien ruokaa kuin erilaiset keitot. Siitä huolimatta, että lämpömittari lähentelee iltapäivisin viime juhannuksen lukuja, keitto maistuu esimerkiksi ulkoilun päälle aivan loistavasti. Meillä keitot ovat aika yleistä arkiruokaa, koska isosta soppakattilasta saadaan riittämään useammalle päivälle, ja keitto maistuu hyvin mikrossa lämmitettynä. Monesti silti keiton keittäminen vaatii jonkin verran aikaa ja vihannesten kuorimista, mutta onneksi on myös niitä nopeita vaihtoehtoja!

Hernekeitto on yksi suomalainen keittoklassikko, ja Indiedaysin ja Jalostajan Hernekeittotorstai -kampanjan myötä ajattelin paitsi avata omaa suhdettani hernariin, myös jakaa teille helpon ja herkullisen hernekeitto-ohjeen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Väistämättä hernekeitosta tulee mieleen koulu. Ihan ensimmäiset luokat, mutta myös opiskelijaravintolan torstaimenu, jossa kahdesta valittavasta ateriasta toinen oli joka torstai hernari ja pannari. Milloinkaan en ole jättänyt väliin mahdollisuutta syödä hernekeittoa. Vanhemmillani on myös aina ollut tapana keittää joulukinkun jämälihoista hernekeittoa, joten vihreä soppa kuuluu luonnollisesti tähän talven keväiseen puoliskoon, kuten laskiaiseen.
En ole einesihmisiä, eikä lapsuudenkodissanikaan juuri eineksiä tavannut. Suomalainen purkkihernekeitto on kuitenkin poikkeus, jonka avulla joskus kiireen keskellä on ollut hyvä oikaista. Takaraivossani on muistijälki astiasta, jossa äiti keitti purkkihernekeiton mikrossa. Mieleeni palaakin kuva äidistä, arki-iltana ja vielä ulkovaatteissa, taikomassa nopeasti ruokaa lapsille; Hernari mikroon ja lautaset pöytään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vaikka purkkihernekeittoa voikin tuunailla vaikka miten, mielestäni helppus ja nopeus ovat asioita, joita ei kannata uhrata. Meidän Jalostaja maistui tällä kertaa savujuustolle, ja sai kylkeensä pekonirullia.

Hernesosekeitto pekonilla

Purkki Jalostajan hernekeittoa
(itse olen tyytyväinen tähän vähän isompaan pakkauskokoon)
pussi pakasteherneitä (200g)
2dl ruokakermaa esim. savujuusto
tarvittaessa suolaa ja pippuria

Tyhjennä purkin sisältö kattilaan. Nykyajan tehokkaat liedet ovat jo mikroakin nopeampia. Lisää vajaa purkillinen vettä joukkoon, ja kaada mukaan pakasteherneet. Lämmitä liedellä ja sekoita tasaiseksi. Survaise keitto sauvasekoittimella, lisää ruokakerma ja anna kiehahtaa.
Kääri pekonit rullalle ja laita n. 200°C uuniin hetkeksi. Näin pekoni ei kuivu, vaan pysyy mehevänä. Koristele keitto pekonirullilla ja herneenversoilla.

Voit vastaavasti käyttää esim. Mustapekka-ruokakermaa tai mitä tahansa maustettua tai maustamatonta ruokakermaa. Myös perinteinen Koskenlaskija -juusto sopii hernekeiton kyytiin. Käyttäessäsi perus Koskenlaskijaa, käytä puoli purkkia vettä ja anna juuston sulaa kuumaan ja soseutettuun keittoon.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suomalaisia klassikkotuotteita jaosssa:

Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä on meneillään kiva kisa, jossa voit voittaa loistavia palkintoja joka viikko. Tägää omat hernekeittokuvasi #hernekeittotorstai, ja voit voittaa suomalaisia klassikkotuotteita. Enemmän kisasta ja säännöistä kampanjasivulla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ja mikäkö on hernarin jälkkäripari!? No pannari tietenkin! 🙂

Ihanaa aurinkoista ja keväistä päivää. Oma eilinen ei mennyt ihan putkeen, mutta josko tänään jäisi aikaa keleistäkin nauttimiseen.

Muistakaa syödä hernekeittoa! 🙂


{ mainio maanantai }

09.2.2015

Hiphei, ja terveisiä Helsingistä. Nyt tosin olen taas jo onnellisesti kotona, mutta tämä päivä vierähti mukavasti paitsi bussissa, myös ihanan kuvauspäivän merkeissä. Meandin kevätmallitoon pukeuduimme ystäväni Annin kanssa, ja oli mukana myös ihanat blogisiskot Minttu ja Elisa seuralaisineen.

Pientä esimakua päivästä tässä, mutta lisää toki tulossa ammattilaisenkin kamerasta! Hauskaa oli, kuten näkyy, eikä jouduttu malliruokavaliolle, vaan herkkuja oli tarjolla! 🙂

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Puoli kuudelta aamulla lähdin liikkeelle, ja nyt kahdeksan jälkeen pääsin viimein kotiin. Lyhyestä virsi siis kaunis tässä kohtaa, minä painun peiton alle.

Ihanaa iltaa ja hyvää yötä!


{ astiat järjestyksessä }

09.2.2015

Kuten eilen Facebookin puolella kirjoittelinkin, sai mieheni kauhean siivouspuskan, ja sunnuntai meni kaappien järjestelemisessä. Meillä on oikeastaan kesästä asti ollut niin astiat, kuin kuivaruuat ja muut keittiötarvikkeet, vähän hujan hajan ja tungettuna sinne, mihin ne nyt on vain saatu. Eilen tyhjennettiin kaikki laatikot ja kaapit, tuotiin vintiltä säilytyksestä viinilaseja ja muita astioita, ja heitettiin turhaa romua pois ja kiertoon. Tuloksena siistit kaapit ja laatikot, joiden availu ei hävetä, vaikka olisi vieraita kylässä. Tilaa tuli säilytyksestä tuoduista astioista huolimatta lisää niinkin paljon, että yksi 80 senttinen iso laatikko jäi ihan tyhjäksi! No, pitää nyt miettiä, josko hakisi siihen vielä Ikeasta sellaisen matalan sisälaatikon, ja laittaisi vaikka mausteet vielä vähän järkevämmin lieden lähettyville.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Meillä on keittiön toisessa päässä kaappiyhdistelmä, joka oli itse asiassa jo vanhassa kodissamme. Apteekkarinsenkki, jonka päälle on nostettu vanha valkoinen astiakaappi. Tämä astiakaappi oli varastosijoituksessa, kun asuimme väliaikaiskodissa, mutta se tuotiin tänne muuton yhteydessä. Vai jälkeen, hitsi, en enää edes muista! No, joka tapauksessa siitä saakka kun kaappi on täällä ollut, on se toiminut jonkinlaisena rytöläjänä tavaralle, jolle ei oikein keksi muutakaan paikkaa. Toisin sanoen roskille! Eilen kaappi kuitenkin tyhjennettiin, ja puhdistettiin, ja se sai sisäänsä astioita. Oikein kiva, ja tässä on hyvä säilyttää laseja ja kuppeja, joita ei kuitenkaa tarvita ihan joka päivä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt siis ollaan tilanteessa, jossa kaikki astiamme on sijoitettu sekä tähän, että isompaan antiikkikaappiin ja avohyllyille. Eli juuri kuten oli tarkoituskin. Toko vintillä on vielä kuppi ja kippo poikineen, mutta ne ovat astioita, joita tuskin koskaan otamme käyttöön, eli odottavat joutumista kiertoon.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Muistan kun aikoinaan haaveilin yläkaapittomasta keittiöstä, ja kaikki varoittelivat, ettei säilytystila tule millään riittämään. Tällä hetkellä olen onnellinen avohyllykeittiön omistaja ja miehen kanssa juuri mietittiinkin, että siinä kohtaa, kun astiamme ei oikeasti mahdu näihin kalusteisiin, on kyllä aikakin karsia. Nuo senkin laatikotkin ovat vielä tyhjillään, eli pelivaraa löytyy kyllä! 🙂

Nyt on hyvä fiilis, kun paikat on järjestyksessä. Ei siis yhtään hullumpi sunnuntai!

Kivaa uutta viikkoa!