Hiphei, ja heleät tiistait. Tosin nyt on pimeätä ja pilvistä aamun aurinkoisuuden jälkeen. Meillä pienin on vähän sairaana, joten kovin kotipainotteista elämää juuri nyt. Mutta mikäs siinä, välillä on ihan mukavaa ottaa rennosti ja katsella muumeja. Koska viikonloppukin oli juhlapainotteinen, tuntuu tämän kaltainen kotoilu oikeastaan hirmuisen rauhoittavalta, vaikken tietenkään soisi kenenkään sairastavan.

Itselläkin vähän veto pois ja kaktuksen tunne kurkussa. Liekö perinteinen kevätflunssani, joka mulla on aina silloin, kun se kevään lämpöaalto viimein saapuu ja sää muuttuu miltei kesäiseksi.

Kotona ei ole tapahtunut mitään uutta, ei ole remontoitu tai sisustettu, joten vanhoja nurkkia kuvissa jälleen. Äitienpäivän hortensia saa jatkaa ilahduttamistaan sisällä siihen asti, kunnes sitä tarkenee enemmän ihastella ulkona. Sen lisäksi mulla on tänään maljakossa voikukkia ja kukkapenkistä napsittuja tulppaaneja. Nimpparikukkia. 🙂

Pää ja kroppa kaipailee jo kunnon kevättä. Ulkoilmaelämää ja avonaisia ovia. Kenties vähän kevyempää vaatetustakin. Tämän viikon osalta toiveet on todella korkealla, ehkä se kesä sieltä saapuu. Vajaa kaksi viikkoa suvivirteen, tässähän voi vielä ehtiä tapahtumaan ihmeitä! 🙂

Mukavaa viikon toista!

Suhteeni kahviin on tuskin jäänyt epäselväksi kenellekään blogiani pidempään seuranneelle. En suoranaisesti sylje teekuppiinkaan, mutta koska ihminen ei voi jatkuvasti juoda jotakin, pitää asiat laittaa tärkeysjärjestykseen. Kahvi on elämäni eliksiiri, eikä meillä tapahdu mitään ennen kuin olen saanut vähintään yhden tuhdin aamulatten.

Kahvirakkauteni oli myös syynä siihen, että lähdin mukaan Indiedaysin ja Segafredon kampanjaan. Paitsi, että yhteistyön myötä pääsin maistelemaan Segafredon kahveja, pääsin myös kuulemaan ja oppimaan kahvin valmistuksen saloja. Meira nimittäin järjesti meille bloggaajille Taste of coffee –workshopin, jossa baristakouluttaja kertoi ja opasti niin kahvijuomien valmistamisessa kuin kahvipapujenkin matkasta aina valmiiseen juomaan asti.

Kahvin ystävänä oli kiva kuunnella niin kahvin paahtamisesta, kuin kahvilaatujen valmistamisesta. Oppitunnin lopuksi jäi melkein harmittamaan, etten äänittänyt kaikkea nippelitietoa puhelimelleni, sen verran mielenkiintoinen aihe oli. Mutta, kahvitietouden lisäksi aiheenamme oli erikoiskahvit ja niiden valmistus. Meillä oli käytössä vain pari tuntinen aikaa, joten itse koulutusosia käytiin pikaisesti läpi. Koulutettavat baristat kuulemma käyttävät saman kaksituntisen pelkän espresson läpikäyntiin.

Espresson tärkeyden selittää kuitenkin se yksinkertainen tosiseikka, että espresso on jokaisen erikoiskahvin perustana. Juoko kahvin sitten sellaisenaan, vai lattena tai cappuccinona, on lähinnä makuasia. Workshopin yhtenä ehkä tärkeimpänä oppina pidän kuitenkin sitä (minkä itse olen oppinut lähinnä käytännön kautta), että kahvin paahtoaste vaikuttaa paitsi kahvin makuun, myös sen happoisuuteen. Moni suomalainen jollain tavalla pelkää espresson vahvuutta, mutta todellisuudessa, mitä tummempipaahtoisempi kahvi on kyseessä, sitä vähemmän se vaikuttaa esimerkiksi vatsaan. Oma vatsani ei nykyisin juuri siedä tavallista suodatinkahvia, koska olen totuttanut sen tummapaahtoiseen espressoon. Paahtaminen näet muuttaa kahvin hapon aromeiksi, ja mitä voimakkaamman makuinen kahvi on, sitä vähemmän se vaikuttaa vatsaan tai laittaa korventamaan.

En ole hetkeen valmistanut espressoa käsipelillä, vaan kahvikone on hoitanut homman puolestani. Nyt kuitenkin olen opetellut Segafredo kahvien käyttöä pannun kanssa. Sain itse asiassa pressopannun käyttööni, sillä mutteripannut eivät enää käy induktioliedellä, mutta jostain syystä en saanut kahvistani hyvää pannun kanssa. Liekö vaatia vielä jonkin verran harjoittelua. Niinpä laitoin mutteripannun teräskattilaan ja sain näin valmistettua liedellä kahvin, joka maistui juuri niin taivaalliselta, kuin hyvän espresson kuuluukin. Workshopissa käsittelimme myös veden kovuuden vaikutusta kahvin makuun, mutta itse on paha sanoa, tekeekö meidän kova vesi kahvista huonompaa, makuun kun on tottunut. Sen verran se kuitenkin vaikuttaa, että esimerkiksi kahvikone kalkkeutuu jatkuvasti, ja maidon vaahdottaminen on kalkkeutuneella koneella haastavaa. Tavallisesti kuitenkin juon kahvini juurikin lattena, eli espressoa vaahdotetun maidon kanssa. Se, teenkö latteni tupla vai tripla espressoon riippuu varmaan siitä, kuinka väsynyt aamuisin olen. 🙂 Alla kuitenkin kuva kahvista, jolla yleensä päiväni aloitan.

Workshopin idea oli kuitenkin ajatella ”outside the box”, ja haastaa meidät kokeilemaan sellaisten kahvijuomien valmistamista, joita emme ehkä ennen ole tehneet. Tarkoitus oli myös jakaa teille lukijoille mielenkiintoinen kahviresepti, mutta rehellisesti sanottuna, en usko pystyväni kehittelemään kahvijuomaa, jota joku muu ei olisi jo keksinyt. Jääkahvi on kuitenkin jotain sellaista, mitä en ole koskaan itse valmistanut, ja niinpä ajattelin lähestyvän kesän merkeissä kokeilla viileää kahvijuomaa. Kun workshopissa kerroin, että aion valmistaa jääkahvin ja kysyin vinkkejä, sain ohjeen sisällyttää juomaan jotakin makeaa. Ilman makeutta jääkahvi ei kuulemma oikein toimi.

Maustettu jäälatte

tupla espresso
makusiirappia (itselläni caramel)
maitoa
jääpaloja

Sekoita kannussa (tai sheikkerissä) keskenään makusiirappi, jääpalat ja kylmä maito. Kaada tarjoilulasiin ensin maito jääpaloilla, ja lopuksi kahvi. Sekoita nopeasti ja nauti heti!
Hirvittävän yksinkertaista, mutta eipä vain ole tullut koskaan tehtyä. Kylmiä maitojuomia on tullut joskus ostettua reissun päällä kaupan kylmähyllystä, mutta nytpä tiedän, että kotona on mahdollisuus valmista jotakin hurjasti parempaa. Näitä tulee kulumaan kesällä yksi jos toinenkin! 🙂

Mutta hei, tuolla kampanjasivulla on paitsi meidän bloggaajien reseptejä, myös Meiran baristan kahviohjeita. Kannattaa käydä kurkkimassa. Ihan ne tutuimmat erikoiskahvit löytyvät tuolta ohjeineen, mutta mukana on myös vähän erikoisempaakin kahvinautintoa.

Brändisivulla on myös mahdollista osallistua kilpailuun, josta voi voittaa laadukkaita Segafredo espressoja! Kilpailu päättyy 31.5. 2015

Valtaosa meistä naisista harrastaa jonkinmoista karvojen trimmausta, ja varsinkin näin kesän edellä jokainen miettii uusia ja parempia konsteja säärten, kainaloiden ja bikinirajan siistimiseen. Lukeudun itse tähän samaan joukkoon, ja olen aina kiinnostunut mahdollisimman helposta, kivuttomasta ja vaivattomasta karvojenpoistosta. Mitä pysyvämpi tulos, sen parempi!

Taannoin järjestetyssä Blogger’s Inspiration Day -päivätapahtumassa pääsin mukaan Philipsin yhteistyökampanjaan, ja sain myöhemmin testattavakseni Philips Lumea IPL -karvanpoistolaitteen. Lumea IPL on laite, joka lähettää hellävaraisia valoimpulsseja karvan juureen, ja lämpöstimulaation avulla karvan juuriosa vaipuu lepotilaan. Kyseessä on siis yksi tehokkaimmista ja pisimpään vaikuttavista keinoista poistaa häiritsevät ihokarvat. Toimenpide ei kuitenkaan satuta, vaan poistaa karvat kivuitta.

IPL (Intense Pulsed Light) on huolellisesti testattu tekniikka, jota käytetään kauneushoitoloissa pehmeän, sileän ja karvattoman ihon aikaansaamiseksi. Philips Lumealla voi tehdä tätä valoon perustuvaa karvanpoistotekniikkaa turvallisesti ja tehokkaasti kotona. Koska vastaavat hoidot sääriin  ammattisalongeissa maksavat helposti 150€ kerta, voitte kuvitella, että lähdin testiryhmään enemmän kuin innoissani.

Laitetta käytetään puhtaalle ja ajellulle iholle. Jotta olisin noudattanut mahdollisimman hyvin ohjeistusta, sheivailin ihon suihkun yhteydessä. Jotenkin tuntui, että hommassa menee ikuisuus, kun laitteen hoito-osa on niin kovin pieni, mutta eihän se napannut sen enempää aikaa kuin esimerkiksi epilointi. Ohjekirjaseen on laskettu valmiiksi, mitä minkäkin ruumiinosan IPL-hoito ajallisesti ottaa, ja esimerkiksi kainalot, tai ylähuulen ja pulisongit, hoitelet minuutissa, kun taas sääri nappaa aikaa n. kahdeksan minuuttia.

Laitteen käyttäminen oli yksinkertaista ja helppoa. Integroitua valosuodatinta siirtelemällä ja lähettämällä valoimpulsseja, käsittelin niin kainalot, sääret, bikinirajan, kuin osan kasvoistakin. Laitteen mukana tulee eri kokoisia osia tuohon koneen päähän, eli esimerkiksi sääret voit käsitellä suurimalla osalla, ja nilkat tai kasvot pienimmällä. Jokainen osa sisältää turvasensorit, eikä laite lähetä valoimpulssia, mikäli jokainen turvasensori ei kosketa ihoa.

Philips Lumea IPL pakkaus sisältää selkeät ohjeet itselle sopivan valoimpulssin valinnasta, sekä ohjeet hoitoihin, ja hoitoväleille. IPL-hoitojen välissä karvoja saa sheivailla normaalisti, mutta auringonoton kanssa on syytä olla varovainen. Ohjeistus on, ettei aurinkoa oteta 48 tuntiin ennen tai jälkeen Lumea IPL-hoidon.

Koska laitetta ei suositella käytettäväksi samalle ihoalueelle kahta viikkoa useammin, olen ehtinyt vasta aloittaa hoidot. Ajatuksena kuitenkin on, että kesällä minulla ei olisi häiritseviä ihokarvoja, vaan ehdin tekemään poiston suurimmalta osin ennen ensimmäisiä hellekelejä. Osa ihokarvoista on jo varissut tiehensä, mutta käsittelykertoja pitää toki saada vielä lisää. Tämän jälkeen tarkoitus on vain ylläpitää saatua tulosta käsittelemällä ihon 4-8 viikon välein. Hoidot kuitenkin hidastavat ja vähentävät karvan kasvua, ja Ihokarvojen poistamisessa valoimpulssiin perustuva hoito on pysyvin mahdollisin ratkaisu.

Philips Lumea IPL -laitteita on kolmea erilaista:
Lumea Comfort SC1981/00: Pienikokoinen ratkaisu helppoa ja vaivatonta karvanpoistoa haluaville, Lumea Essential SC1991/00: Nopea ja tyylikäs laite vartalolta karvoja poistavalle,sekä Lumea Precision Plus SC2008/11: Tarkka, nopea ja tehokkain IPL-ratkaisu kasvoilta ja vartalolta karvoja poistavalle. 

Itselläni on tuotteista tuo viimeiseksi mainittu, ja odotukset ovat tosiaankin korkealla. Tulen kuitenkin raportoimaan teille, minkälaisia tuloksia laitteella lopulta saan aikaiseksi. Jonkin aikaa nyt jatkan ihoalueiden hoitamista, ja sitten palataan aiheeseen, kun tiedän tehosta ja onnistumisesta enemmän.

Tuotteisiin voi tutustua tarkemmin kampanjasivulla. Ja samalla voit testata sopiiko Philips Lumea IPL sinulle. Kaikkien testanneiden kesken arvotaan Philips Lumea Precision Plus -laite. Osallistua voit 18. 6. mennessä.

Aurinkoista sunnuntaita!