Nämä ihanat karvapallot, vakituiset kesänaapurimme, ovat taas ilahduttaneet läsnäolollaan keväästä asti. En edelleenkään osaa sanoa, johtuuko lammasrakkauteni lapsuuden muistoista, vai onko se vain erityistä kiintymistä johonkin eläinlajiin. Keväästä asti olen kuitenkin nauttinut lampaiden tuoksusta, ja ihaillut niiden verkkaisaa elämistä. Niin suloisia naapureita! Aurinkoa ihanat!

 

 

Viimeiset kolme viikkoa on mennyt niin tiiviisti yhdessä lasten ja perheen kanssa, että tuntuu miltei oudon hiljaiselta olla kaksin Klaaran kanssa! Siitäkin huolimatta, että kolmevuotiaassa on ehkä enemmän virtaa kuin meissä muissa yhteensä. 🙂

Edellisen kotimme pihassa oli vadelmapensaat, joita jäin hiukan kaipailemaan muuttomme jälkeen. Ajatuksena on, että sitten kun piharakennuksen tausta saadaan siivottua ja raivattua (puutavaraa useamman asukkaan jäljiltä) ja paikalle saadaan kunnon keittiöpuutarha, pihassamme olisi jälleen sievät vadelmarivit. Tämä kesä tosin laittaa miettimään, sillä juuri tuolla talousrakennuksen takana kasvaa aivan hullusti villivadelmaa, samoin kuin tässä lähialueilla muutenkin. Ja tämä kesähän tuntuu olevan oikein vadelmakesä!

Ehkä alankin leikkaamaan villivadelmia, ja saamme hyödyllisen raja-aidan itsellemme. Riittää sitten enemmän maata kaikille muille hyödyllisille kasveille! 🙂

Eilen syötiin suut siniseksi mustikoita ja tänään on herkuteltu vatuilla. Ihana ihana kesä. Käyttäkää sitä hyväksi!

Täydellinen kesäpäivä ollakseen maanantai. Onneksi mieheni kesäloma loppuu vasta tähän päivään, ja näin ensimmäinen viikko arkisempaan rytmiin lähtee pehmeästi laskien vasta tiistaista. Mutta tänään on siis virallisesti se viimeinen koko perheen yhteinen päivä. Kolme viikkoa mennä suhahti melkoisen nopeasti. Sanoisin jopa että ennätyksellisen nopeaan!

Sainpas muuten tänään ensimmäisen kunnon kesäsateen niskaani. Tiedättekö ne hauskat sadekuurot, jotka osuvat suoraan päällesi, vaikka tien toisella puolella paistaakin aurinko. Samalla kun suuret ja raskaat sadepisarat hakkaavat päälle ja rummuttavat auton kattoa, joka puolella tuoksuu kesäsade. Siinä on muuten ihan oma tuoksunsa! Hameenhelmat hulmuten juoksin sateessa herneämpärini kanssa autoon, ja kohta taas paistoikin kauniisti. Ihania nämä kesäkuurot, jotka menevät ja tulevat.

Tämä kesä on pitänyt sisällään täydellisiä päiviä. Vaikka yhteiset päivät jäävät nyt vähemmälle, kivat muistot säilyvät vielä pitkään. Tämä kesä on ehdottomasti se kesä, jona olen tuntenut olevani onnellinen!

Ihanan rentoa ja aurinkoista päivää! ♡