Huh hellettä! Juuri nyt ei voi ainakaan valittaa Suomen kesästä. Lämpöä on riittänyt ihan yllin kyllin, ja yläkerran maakuuhuoneet ovat muuttuneet melkoisiksi lämpökammioiksi.

Sain edellisiltana jonkin ihmeellisen allergiakohtauksen. Korvat, nenä ja suu pistelivät ja tuntui kuin poskiontelot olisivat olleet täynnä lasivillaa. Eilisen päivän sain jotenkin pidettyä itseni kasassa, kunnes illan uintireissulla oireet taas voimistuivat ja aivastin yhdeksän kertaa peräkkäin. Kaupassa käynnistä ei tahtonut tulla enää mitään. Tänään onkin sitten kokeiltu vähän parempaa allergialääkitystä, vaan tuppaavat väsyttämään oloa aivan älyttömästi! Yleensä allergiani on vain vuotavaa nenää ja silmiä, mutta nyt en käsitä mistä ihmeestä tuo helvetillinen olo tupsahti. Varsinkin kun oireet pahenevat siellä, missä pujoa ja heinää on huomattavasti vähemmän.

Väkisinkin jäin miettimään, mitä keho haluaa viestiä näillä viime aikojen ylireagoinneillaan. Aivan kuin sillä olisi jotakin suurempaa sanottavaa.

Tänään olen koittanut olla mahdollisimman paljon sisätiloissa, mutta illalla olisi lasten urheilukilpailut, joihin haluaisin niin kovasti lähteä mukaan. Taidan ottaa riskin ja kokeilla, mennään sitten vaikka kahdella eri autolla.

Pieni katkennut tammenoksa viehättää vihreydellään. Pala kesää maljakossa – sisällä.

Ihanaa keskiviikkoiltaa!

Tänä kesänä olen löytänyt sisältäni todellisen mekkotytön. Sanotaanko, että ehkä myös pienen siivun naisellisuutta, joka on uinunut jossain syvällä sisälläni.

Mekkoiluni on aina aikaisemmin kariutunut siihen, etten ole vaateteollisuuden vaatimissa mitoissa. Helmat jäävät liian miniksi, ja vyötärölinja asettuu rinnan alle. Koska puoliväliin säärtä ulottuva helma on kai tällä hetkellä muodissa, päätin unohtaa vyötärölinjan ja nauttia mekoista. Niin monet itkut olen 32-vuotisen elämäni aikana vuodattanut kehoni vuoksi, eikö välillä voisi vain nauttia elämästä!?

Ja tänään on nautittu! Hullaannuttu auringosta ja lämmöstä helmat hulmuten ja bikineissä hyppien. On täytetty uima-allasta ja tyhjennetty kaivo (jälkimmäinen tosin ei ollut suunnitelmissa). On hypitty järveen, syöty vadelmia, ja mustikoita. Värjätty sormet ja suut jälkimmäisellä, pussattu ja halattu.

Elämä voi joskus olla kuin ukkospilvi, mutta toisinaan se hellii kuin kesäpäivän lempeä tuulenvire. Mun sydämessä paistaa nyt aurinko!

Ihanaa iltaa. Voikaa hyvin!

Hei, ja terveisiä puutarhasta!

Viime aikoina on ollut niin paljon kaikenlaista, että pihatyöt ovat jääneet vähän taka-alalle. Eilen illalla kuitenkin tuli sellainen tunne, että asioihin on pakko tarttua ja heti. Pari kottikärryllistä tulikin kitkettyä Niilon avustuksella, ja tänään jatkettiin heti aamupalan jälkeen.

Pidän vanhoista näyttävistä perennoista, mutta osa kasvaa sellaisella voimalla, että isompia on pakko välillä poistaa maasta. Sormustinkukkaa (ihan ehdoton lempparini) leviää joka paikkaan ja tänään yritin enempiä siirrellä takaisin kukkamaihin, vaikka pidän kyllä sellaisesta rennosta otteesta, että kukkia saa kasvaa myös vapaasti siellä täällä.

Pilvimassa alkaa sirtyä pois taivaalta, ja iltapäiväksi onkin luvattu melkoista paistetta. Hommat on tehty, joten nyt on aika nauttia!

Leppoisaa kesäsunnuntaita!