Nyt hiukan prinsessasängyn kuvia tännekin. Voi että, mä tykkään tuosta niin älyttömän paljon, enkä edes muista, milloin viimeksi olisin saanut sisustusjutuista tämänlaista mielihyvää. Tunnetta ei ainakaan vähennä yhtään se, että myös Klaara on todella innoissaan uudesta sängystään.
Puusohva on mieheni isomummun vanha, ja pyörittelimme samaan aikaan päässämme kahta kysymystä: Mihin sijoittaa puusohva, joka vaatii ympärilleen tilaa (ei ikkunan eteen, eikä tungettuna ahtaaseen paikkaan, jotta huonekalu pääsee oikeuksiinsa), ja millainen sänky Klaaralle hankitaan. Jossain kohtaa noista kahdesta kysymyksestä tuli kuitenkin toisilleen vastaus. Nyt sohva sai arvoisensa tilan ja onnellisen käyttäjän.
Tässäkin huonekalussa historia on vähintään puolet kauneudesta. Jokaisella kolhulla olisi varmasti tarina kerrottavanaan.
Vuodekatos on merkkiä Numero 74, eli saman valmistajan kuin esimerkiksi molempien lasten viirinauhat, tähtityynyt, Klaaran sydäntyyny, ja Niilon alapedin päiväpeite (näkyvät esim. tässä postauksessa), jotka ovat kaikki Nougatista. Tuo puuterinsävyinen vuodekatos oli vaikea löytää, ja nyt sekin brittiläinen nettikauppa, josta katoksen lopulta löysin, on myynyt ne loppuun.
Kuvittelin ehkä tuon katoksen jotenkin korkeammaksi, mutta omista ripustuslenkeistään kattokoukkuun kiinnitettynä sen helmat jäivät ikävästi ilmaan, joten lisäsin lenkkeihin vielä pätkän narua, jotta helma yltää lattiaan asti (katos on siis vain 2 metriä korkea + ripustusnarut n. 15 senttiä). Ei ehkä villakoirien kannalta kaikkein järkevin sisustusjuttu, mutta nämä on näitä valintakysymyksiä. 🙂
Kultaiset enkelinsiivet on Mailegin, villapeitto äitini tekemä ja vaatekaapi ikivanhaa Ikeaa kera valkoisen maalin. Paristokäyttöiset koristevalot löytyi Tokmannilta. 🙂
Sängyssä kuulemma oli hyvä nukkua ja siinä näki kauniita unia, eli pinnasänky on nyt hyvästelty hyvillä mielin vintille.
Se taisi olla joskus viime kesänä, kun pyysin miestäni tuomaan kaupasta ”jotakin evästä”. Olin lähdössä seuraavana päivänä Helsinkiin, ja siippani tietää, että matkan varrella verensokerini kaipaa nostetta. Se, mitä kaupasta lopulta tuli kotiin, oli jopa hieman hämmentävää. Mieheni nimittäin oli ostanut minulle tällä kertaa smoothien vauvanruokahyllystä! Koska värikkään pussin sisältö (ja oikeastaan pussi itsessäänkin) osoittautui loistavaksi evästuotteeksi, lähdin mukaan Ella’s Kitchen kampanjaan, ja avaamaan aihetta ”vauvanruoka” ikään kuin laatikon ulkopuolelta.
En tiedä, johtuuko se lastemme iästä vai mistä, mutta meillä ei ole koskaan ostettu lastenruokaa vastaavassa pakkauksessa. Se siis pienenä puolustuksena miehelleni, joka nappasi vain Smoothie sanalla varustetun pikkupussin ruokakaupan hyllystä. Aluksi tuo jopa huvitti minua pikkuisen, koska ajattelin sen olevan puolisoltani pieni piikki kaikkia eväsvaatimuksiani kohtaan, mutta koska kyseessä oli puhtaasti hyvää tarkoittava ele, smoothiepussit päätyivät kiitosten myötä käsilaukkuuni, ja seuraavana päivänä ne olivat jo tarpeellista polttoainetta keholleni.
Mitä tulee omaan evässyömiseeni, olen tosiaankin asian suhteen hiukan vaativa. Itselleni eväs tarkoittaa poikkeusoloissa syötyä välipalaa tai aterian korvausta, ja ruuan laadun lisäksi avainasemassa on helppous. Usein kun juuri nämä välipalat tulee nautittua ilman kunnollisia aterimia, siitä vain käsilaukun pohjalta. Niin näppäriä kuin erilaiset proteiinipatukat olisivatkin, ne eivät kuitenkaan sovi minunkaan vatsalleni, ja eväsasia on ollut pakko miettiä uudelleen. Nykyisin vauvansoseet, ja tietenkin ne smoothiet, ovat luonteva matkaeväs, ja helposti käsilaukussa säilyvä hätävara.
Oma eväsratkaisuni on osoittautunut toimivaksi myös lasten kanssa. Välillä lisäenergiaa pitää napata nopeasti harrastusten välissä, ja vaikka lapsi kuinka urheilisi, mitkään lisäravinteet tai energiageelit eivät ole keskenkasvuisen ihmisen ravintoa. Lapsen välipalatankkauksen pitää olla puhdasta ja luonnollista ravintoa, ja tästä syystä olen kokenut Ella’s Kitchen -tuotteet näppäränä apuna. Ei enää treenireppuun liiskautunutta banaania, vaan helppo pussi, jonka sisällön saa nautittua nopeasti. Itse asiassa pakkaushan on vastaava, kuin noissa urheilijoiden energiageeleissä. Ja vaikka eväs jäisikin syömättä, se ei mustu ja haise repunpohjalla, vaan odottaa nätisti seuraavaa välipalan tarvetta. Itse arvostan myös sitä, että tyhjä pakkaus on helppo sujauttaa takaisin reppuun. Korkki takaisin, ja pussi repunpohjalle, näin ei synny kiusausta jättää roskia jälkeensä.
Ella’s Kitchen hedelmä- ja vihannessoseet ovat tosiaankin täysin luomua, ja meillä luonnollisesti käytössä on ne hedelmäsoseet, sekä smoothiet. Hedelmäsoseet omena & banaani, mansikka & omena ja persikka & banaani, ovat kaikki tuttuja makuja ja maistuvat juuri sellaiselta, kuin olemme hedelmät tottuneet maistamaan. Vain tapa nauttia välipala on normaalia hedelmänsyöntiä näppärämpää, ja nopeampaa.
Pakkaus sujahtaa helposti reppuun ja pienempäänkin käsilaukkuun tai takintaskuun. Välipalan saa syötyä siististi vaikka autossa, ja silloinkin, kun ruokailua edeltävä käsienpesu jää jostakin syystä tekemättä. Itse kannan usein pientä pähkinäpussia mukanani, ja hedelmäsose muutaman pähkinän kanssa nautittuna, viekin nälän kivasti pois niin aikuiselta, kuin lapseltakin. Ella’s Kitchen -tuotteisiin ei ole lisätty mitään ylimääräistä (ei edes vettä), joten kyseessä on oikeasti tuhti annos hedelmää.
Soseet eivät muuten ole hassumpi välipala kotioloissakaan. Itse en käytä maustettuja jugurtteja, mutta hedelmäsose maustamattoman jugurtin kanssa on raikas vaihtoehto, joka toimii ainakin itselläni silloin, kun ei ole aikaa pilkkoa hedelmiä, tai hedelmäkori on päässyt jostain syystä tyhjäksi. 🙂
Iiik! Vuodekatos tosiaan tuli tänään, ja voi hitsi, mutta se on ihana! Oli aivan pakko ripustaa se tuonne yläkerran aulaan ja mallata vähän sängyn kanssa yhteen. Ovat muuten oiva pari! Hih, jos tuo sohva olisi yhtään pidempi, tässä saattaisi käydä niin, että äiti omii koko paketin. Ehkä elämä sittenkin on jättänyt jonkinmoisen trauman, kun en saanut lapsuudessani prinsessasänkyä! 🙂
Illalla rymsteerataan tavarat paikalleen, mutta nyt lähdetään välillä jumppaan. Koko viime viikko meni kotoillessa, ja tänään tuntuukin erityisen ihanalta päästä taas arkijuttuihin mukaan.
